Nacho taas hakumetsällä

Tehtiin vielä tällä kertaa tuuli-ilmaisua, vaikka Nachon otsa-arpi on jo ihan hyvin parantunut. Ja onnistuttiin tekemään se vielä sellaiseen risukkoon, että sinne ei ehkä vaivaisen kanssa olisi kannattanutkaan lähteä! Nacho yritti tällä kertaa huomattavasti enempi jäljestää varsinkin kun oltiin kauempana maalimiehestä. Välillä kyllä otti myös selkeästi ilmasta hajua, mutta meillä ei nyt oikein ollut kauheasti tuulta, joten siinä vaiheessa se ei vielä tainnut saada hajua.

Kierrettiin sitten niiden kaatuneiden puiden lomassa lähemmäs ja sitten Nacho sai selkeästi hajun ja päästin sen vapaaksi, koska en mitenkään olisi itse päässyt pomppimaan niiden puiden lomasta maalimiehelle. Nacho oli siinä vaiheessa jo sen verran lähellä, että melko suoraan meni maalimiehelle, pieni lopun tarkennus siinä vielä ehti tulla. Mutta oli kyllä hauska, kun siitä tällä kertaa näki niin hyvin milloin sai sen hajun ja oli niin innoissaan menemässä.

Pepsille tehtiin yksi viuhkaharjoitus ja sen lisäksi sellainen, että ohjaaja menee koiran kanssa viemään maalimiehen ja palaa jälkiä pitkin takaisin keskilinjalle, jossa etenee siihen kohtaan mistä maalimiehelle on suora linja ja lähettää siitä. En oikein tiedä toimiko tämä niin hyvin, varsinkin, jos koiralle ei jäänyt tosi selkeää mielikuvaa paikasta, kun siinä on kuitenkin se riski, että koira menee niitä jälkiä pitkin, kun on jo kerran käynyt sitä kautta. Ainakaan Nacholle ei voi tuon tyylistä kokeilla. Ensi kerralla ajattelimme tehdä niitä kaistaleita ja ottaa sitten Nachon kanssa niitä. Kun jälkiä on tarpeeksi paljon, se ei voi ainakaan niitä pitkin etsiä maalimiestä.

Puuhaamisen jälkeen nukuttaa hyvin

Kuten kuvasta näkyy, Nachon haava on parantunut oikein kivasti. Patologin lausuntokin siitä tuli ja sen mukaan ei pitäisi olla mitään huolta tuosta enää.

Tutkitussa näytepalassa todettiin voimakkaasti kystisesti laajentunut keratiinin täyttämä karvatuppi, follikulaarikysta, joka vaikuttaa kokonaan poistetulta. Kyseessä on paikallinen karvatuppeen liittyvä kehitys- tai toimintahäiriö. Follikulaarikystat uusiutuvat harvoin kirurgisen poiston jälkeen. 
Marjukka Anttila, ELT, Diplomate A.C.V.P.

Sipsi sai pokaalin

Sipsi valittiin Lauttasaaren koirakerhon vuoden 2014 tokokoiraksi kolmannen kerran. Saatiin hieno uusi pokaali kokoelmiin.

Sipsi halusi heti ottaa pokaalin suuhunsa.

Nacho the Scarface

Joulukuussa kun käytin Nachon silmätulehdusepäilyn takia eläinlääkärillä (silmään olikin sitten ilmeisesti osunut jotain, ei ollut tulehdusta), otettiin Nachon otsapatista näyte. Se oli hyvälaatuinen, mutta eläinlääkärin ohjeistus oli, että poistettaan tarvittaessa. Nyt sitten rokotuskäynnillä kyselin vähän lisää, että miltä se vaikuttaa koon puolesta (oli mielestäni hieman kasvanut), että milloin se "tarvittaessa" on. Eläinlääkärin mielestä se oli jo sen kokoinen, että kannattaisi poistaa, koska tuossa otsassa ei ole niin kauheasti ylimääräistä ihoa, joten helpompi poistaa, jos ei liian isoksi pääse kasvamaan.

Niinpä Nacho kävi 17.2.2015 hankkimassa itselleen katu-uskottavan arpinaama-lookin.

Tässä tilanne ennen leikkausta, patti näkyy selkesäti tuossa silmien välissä.

Heti leikkauksen jälkeen, aika karun näköinen ilmestys.

Haava parantui tosi kivasti, Nacho piti yksinoloajat pönttöä päässä ja muun ajan vahdin silmä kovana, ettei se pääse yhtään sitä raapimaan. Kerran taisi vähän saada hangattua lattiaan, kun yläreuna ei parantunut ihan niin hyvin kuin muuten. Ajan kanssa saa sitten nähdä jääkö sille minkälainen arpi tuohon ja miten ne karvat siihen kasvaa takaisin.

Kuusi päivää leikkauksesta, haava näyttää jo aika kivalta.

Hakutreeniä ihan kouluttajien kanssa

Lauantaina 21.2.2015 saatiin meidän hakuryhmää kouluttamaan Virpi ja Helene, kokeneet pelastuskoiraharrastajat. Meitä oli paikalla viisi koirakkoa ja kun kaikkiin kysymyksiin ja selittämisiin (ja koiran hakemisiin) vierähti jonkin verran aikaa, niin tuli sitten vietettyä treeneissä neljä tuntia.

Osaavammille koirille teimme kaistaleet, jotka oli hyvin tallattuja. Nämä auttavat koiraa etenemään suoraan ja tarpeeksi pitkälle. Toisaalta koira ei voi jäljestämällä löytää maalimiestä, koska jälkiä on niin paljon. Kouluttajat sanoivatkin, että haussa on tärkeää aina treenata kunkin koiran omien haasteiden ja vahvuuksien mukaan, ei ole mitään yleistä tapaa, joka sopisi kaikille.
Myöhemmin näihin kaistaleisiin voi tehdä vielä pienen lisäsuikaleen (ikään kuin L-kirjaimen muotoisen lisän), jotta koira oppii tekemään kunnon laatikon muotoisen haun.

Aloittelevampien koirien kanssa tehtiin viuhkaa, eli sellaista, että maalimies vaan lähti kävelemään metsään (ehkä vähän yskien samalla) ja koiran ohjaaja käveli keskilinjaa saman aikaisesti. Sitten aina välillä maalimies meni hieman piiloon ja koira lähetettiin samantien sinne. Kun koira löysi sen ja se oli palkittu, maalimies jatkoi taas matkaa, edeten koko ajan viuhkan muotoisesti poispäin koirasta. Kun koira tiesi jo, että maalimies on siellä, se eteni aika pitkällekin etsimään sitä.

Sitten kun koira jo vähän tajuaa ideaa, sen voi pyöräyttää ympäri ennen lähetystä, jotta hieman unohtaa paikkaa (ja joutuu etsimään) ja myöhemmin kävellä muutamia askeleita keskilinjaa takaisinpäin, palata lähetyspaikalle ja vasta sen jälkeen lähettää. Osaavammalle koiralle voi tehdä niin, että vie sen välissä autoon ja sitten tuo uudestaan ja maalimies on samassa paikassa kuin mihin koira aiemmin näki sen menevän. Lisävaikeutusta voi tehdä myös kahdella maalimiehellä, jotka kummatkin etenevät saman aikaisesti keskilinjan kummallakin puolella.

Nachon kanssa tehtiin sitten tuuli-ilmaisu, koska en uskaltanut päästää sitä irti patin leikkauksen takia. Tehtiin tämä aikalailla niin kuin oli tarkoitus tehdä silloin kerran, mutta nyt oli vaan huomattavasti helpompi tehdä, kun oli osaava ihminen katsomassa ja hän heti sanoi, kun Nacho sai vainun ja milloin se kadotti sen. En oikein itse edelleenkään osannut katsoa sitä, toki Nacho meni kivasti määrätietoisesti vetämällä siihen suuntaan, mutta jotenkin vaan en osaa vielä katsoa meneekö "muuten vaan" vai hajun perässä. Hienosti kuitenkin tosiaan löysi maalimiehen. (Ja oli jo autolta asti ihan innoissaan menossa hommiin, että selvästi on nyt oppinut tämän idean.)

Nachon työntekoa ei otsa-arpi yhtään haittaa.

Synnove Matre (Norjasta) kultaisia kouluttamassa 13.-15.2.2015

Goldenringin tokotiimi oli järjestänyt Synnove Matren Norjasta (kisannut MM-tasolla kultaistennoutajiensa kanssa) kouluttamaan tiimiläisiä ja muutamia muita, jotka mahtuivat mukaan. Viikonloppu alkoi perjantai-iltana luennolla Keravalla ja koiria koulutettiin sitten lauantai ja sunnuntai Tuusulassa. Olin Nachon kanssa sunnuntain ryhmässä.  Sunnuntaina Synnove tuli luokseni yöksi, joten juteltiin vielä illalla kouluttamisesta ja Nacho sai vähän yksityistreeniä. Paljon uusia ideoita tuli, vaikka toki myös monia tuttuja juttuja.

Perjantain luento

Yleistä:

• Pääasia kouluttamisessa on pitää hauskaa koiran kanssa niin treeneissä kuin myös kokeissa!
• Kokeissa on tavoitteena pystyä tekemään paras mahdollinen suoritus.
• Synnove käyttää naksuttelua ja opettaa koiralle asiat positiivisesti, mutta myös kieltää sitä, jos se tekee jotain ei toivottua, kuten menee toisten koirien luokse. Hänellä on treeneissä tietyt säännöt, joiden sisällä koiralla on aina mukavaa, mutta niiden ulkopuolella ei. Jos koira ei vielä osaa jotain tehtävää, siinä ei koiraa kielletä.
• Synnove koskee koiraa paljon. Hän haluaa tietää miltä koira tuntuu missäkin tehtävässä, onko sen lihakset jännittyneet.
• Alussa koiralle annetaan paljon apuja tehtävän suorittamiseen, mutta myöhemmin koira saa enempi vastuuta tekemisestä.
• Synnove ei aloita koiran kouluttamista ennen kuin se on motivoinut tekemään hommia ohjaajan kanssa.
• Ohjaajan tulisi olla selkeä ja päättäväinen, mutta ei ikinä vihainen, vihaisuus ei johda mihinkään.
• Treenatessa tulisi tehdä vaikeampia tehtäviä kuin mitä kokeessa tulee vastaan.
• Ohjaajan tulee kiinnittää huomiota siihen millainen hän on treeneissä ja millainen kokeessa. Jos esimerkiksi on treenatessa iloinen, mutta kokeessa ei, koira pitää varmasti tilannetta outona.

Kokeessa:

• Koiraa ei saa huijata. Jos sillä on esimerkiksi aina ollut ruudussa pallo, se toki varmasti juoksee sinne iloisena ja vauhdikkaasti, mutta oppii pian, että kokeessa siellä ei ikinä olekaan palloa.
• Koiralle pitää opettaa pitkäkestoinen työskentely. Näin koira ei tunne tehneensä mitään väärin, vaikka palkkaa ei heti tule. Lopussa odottaa superpalkka. Jos näissä harjoituksissa jotain menee väärin, jatketaan normaalisti ja laitetaan virhe muistiin ja korjataan myöhemmin erillisessä treenissä.
• Jos koiralle ei ole opetettu liikkeiden tekemistä peräkkäin, se ei voi kokeessa niitä osata ja tulee epävarmaksi.
• Liikkeiden väleihin tulee myös kiinnittää huomiota. Koiralle opetetaan, että se tulee itse pyytämään lisää tehtävää ja palkitaan se siitä. Näin ohjaajan ei tarvitse pyytää koiraa tulemaan mukana, vaan se itse tarjoaa sitä.

Treeneissä:

• Koiraa voi palkita vain oikeasta mielentilasta. Jos se esimerkiksi katsoo hyvin tarkkaavaisena kun liikkuri vie ohjatun noudon kapulat, sen voi palkata pelkästään tästä.
• Paikallaoloissa koiran ei tulisi olla unessa, vaan jännittyneessä tilassa. Tätä voi harjoitella vetämällä hihnasta koiraa pois siitä asennosta, jossa se on. Kun koira vastustaa aktiivisesti, se palkitaan. Koiran voi myös laittaa suorittamaan paikallaistumista toinen jalka korokkeella. Näin se joutuu erityisesti keskittymään siihen, ettei liikuta jalkojaan.
• Myös kaukokäskyissä koiraa voi vetää hihnasta, samalla kun se tekee suoritusta. Näin se joutuu vastustamaan vetoa, jotta ei tulisi eteenpäin.
• Opeta koiralle vireenhallintaa vinkkisanoista.

Koiran odotukset:

• Mieti tunteeko koira kokeessa ohjaajan olevan samanlainen kuin treeneissä
• Koiralla pitäisi olla odotukset miten tietty liike menee ja minkälaisia eri osia siinä on. Esimerkiksi alokasluokan luoksetulossa, "jäätyminen" odottamaan, kun ohjaaja lähteen pois, sitten kutsusta kovaa vauhtia juokseminen ja sen jälkeen keskittyminen perusasentoon tuloon. Jos tässä koiralle on vaikeaa perusasentoon tulo, se ei todennäköisesti myöskään tule kovaa vauhtia. 

Ohjaajan jännitys:

• Kokeessa ei yhtään negatiivisia sanoja treenikavereille ennen kisaa
• Millainen ohjaaja on jännittyneenä: tunne itsesi! Osa muuttuu apaattiseksi, osa alkaa liikkua ja pölöttää jne. 
• Älä välitä asioista, joille et voi mitään, esim. tuomari, säätila, ympäristö jne. Keskity ja työskentele ajattelemaan positiivisesti!

Yli-treenaaminen:

• Tarkoituksena, että kokeessa koira ja ohjaaja tuntevat tehtävät todella helpoiksi. 
• Esimerkkejä: vaikeat seuraamiset, todella pitkät luoksetulot joissa myös mäkiä, vaikeat ruudut, kömpelö liikkuri jne. 
• Kun on tehty jotain vaikeita tehtäviä, palaa aina viimeiseksi normaaliin ja helppoon tehtävään, jotta saat koiralle hyvän fiiliksen.
• Koira on niin hyvä kuin miten treenasit sen! 

Lauantain treenit

• Kokeenomaisissa seteissä saa hyvää tietoa siitä missä liikkeissä on ongelmia
• Aloituksista kannattaa palkata usein. Paljon palkkaa myös ihan vaan kehään tulosta.
• Jos koira ei osaa jotain tarpeeksi hyvin -> auta tarpeeksi!
• Keskity koiran odotuksiin
• Koiralle opetetaan, että kun heilutellaan palloa kädestä, palkka on tulossa. Sen tulisi jähmettyä siihen asentoon jossa on, eikä yritä ottaa sitä ennen vapautussanaa. Jos koira liikkuu ennen sitä, pallo laitetaan pois. 

 Zeta: 

• Liikkeestä seisomiseen vauhtia heittämällä pallo samantien taaksepäin oikealla kädellä
• Istumisen ja seisomisen käskysana eri jalalla astuttaessa
• Asennon vaihtoja myös ilman kontaktia esimerkiksi niin, että koira tulee selän takana. Näissä palkka siten, että koira istuu kunnolla, ei heti uutta toistoa (ettei tehdä liikaa eteenpäin suuntautuen)
• Koiraa voi palkata, kun liikkuri sanoo käsky (ei aina vaan eri vaihtoja). Mielikuva, että silloin tapahtuu jotain hauskaa, kun liikkuri sanoo käsky

Ruutu:

• Ruudussa seisomassa pysymistä
• Ruudussa saa hyvän stopin huutamalla koiralle "jes" kun koira on ruudussa
• Ruudussa ei olla lomalla vaan siellä on tehtävänä kuunnella ohjaajaa
• Oikea paikka ruudussa targetilla 
• Harjoittele ruutuun korjaamiset eri puolilta. Vaikein on kun koira on ruudun takana
• Ruudusta seuraamaantulo, koira tulee vauhdilla, mutta rauhoittuu ja keskittyy seuraamiseen

Nouto:

• Noutokapulan hakemiseen vauhtia fyysisesti kiinnipitämällä (ei paikallapysymistreeniä). Kapula voi olla myös koiran ja ohjaajan välissä
• Noudossa vauhtia lisäämään nimeltä kutsuminen samalla hetkellä, kun koira on ottanut kapulan
• Noutokapulan huono otto yleensä johtuu siitä, että koiralla ei ole kiire takaisin
• Tunnarissa koiralle pitää luoda mielikuva, että työskentelyllä ei ole kiire. Tätä voi tehdä siten, että kapuloita on paljon. Kapuloiden välissä voi myös olla ruokaa, se rauhoittaa myös koiraa nuuhkimaan.
• Kapulan pitämisharjoittelussa koiralle näytetään palloa (tietää, että palkka on tulossa) ja jos mälvää, pallo menee pois
• Noutokapulan kaunista nostoa voi harjoitella esim. vesipullon avulla tai vasten jotain kiinteää estettä

Seuraaminen:

• Seuraamisessa jos koira loittonee sivuaskelia oikealle ja kun koira parantaa -> palkka
• Kokeissa oikealle astumista voi käyttää myös hyväksi, astumalla hieman oikean suuntaan ilman, että tuomari edes huomaa
• Jos koiralle on vaikeaa seurata kohti ihmisiä, täyskäännös juuri ihmisten kohdalla ja superpalkka, "happyshock" 
• Energiaa perusasentoon tuloon palkkaamalla lelulla heti kun tulee sivulle
• Oikealla jalalla aloittamisessa etuna se, että koira ehtii paremmin mukaan
• Jos koira edistää seuraamisessa, vasemmalle käännös ja liike seis

Luoksetulo:

• Luoksetulon stoppien tekemiseen välimatkaa esim. putken avulla
• Stopin jälkeen treenikaveri heittää pallon  koiran takana vingauttaen sitä ensin
• Koiraa ei saa huijata luulemaan, että aina heitetään pallo
• Luoksetulon stoppiin pysymistreeniä vastustamalla hihnasta vetoa
• Luoksetulossa jos koira pomppii, ei ikinä pysäytystä, vaan koiran palautus takaisin ja suoria luoksetuloa (treenikaveri voi pitää koiraa kiinni)
• Pomppiminen voi johtua siitä, että koiralla ei ole kiire tai siitä, että se on epävarma tehtävästä

Merkki ja vauhti:

• Vauhtia eri liikkeisiin saa pitämällä olkapäistä kiinni -> pallon heitto -> yhdessä pallolle juoksu
• Merkille menossa palloleikki, pallo merkin takana, kumpi ehtii ottaa pallon
• Merkille meno ohjatun nouton jälkeen uudestaan -> lisää intoa merkkiä kohtaan
• Kolmeen laskeminen, koira kerää energiaa ja kolmannella vapautus
• Merkille opetettaessa suoraan merkin taakse suhteessa ohjaajaan (sheippaamalla)
• Merkin taakse meneminen targetilla

Synnove näyttää miten kaunista noutokapulan ottoa voi harjoitella (kuva itse ottamani)

Sunnuntai

Nacho olikin sunnuntaina vuorossa heti ensimmäisenä. Aloitimme meidän yhdellä suurimmalla ongelmalla, eli liikkeestä maahanmenolla. Koska Nacholle on opetettu kaukokäskyt etujalat paikoillaan, se ei oikein osaa mennä nopeasti maahan, koska menee maahan taaksepäin suuntautuen. Synnove kuitenkin sanoi, että silläkin tekniikalla voi saada ihan kauniit maahanmenot ja joka tapauksessa etujalkojen "lukittaminen" auttaa koiraa ajattelemaan nopeasti pysähtymistä.

Harjoiteltiin sitten sitä etujalkojen pamauttamista maahan ja näytin, miten Nacho helposti tekee liikkeen vuorojaloin. Synnove neuvoi, että koska se ei vielä oikein osaa, sitä pitää vaan tarpeeksi auttaa. Kolmeen laskeminen voisi auttaa, jotta Nacho oikein jännittyy ja tekisi sen jälkeen voimakkaammin. Tätä voisi nyt tehdä sekä istumasta maahan, että seisomasta maahan ja sitten myös vauhdissa. Käskysana tulisi sanoa ennen käsiapua. Käsiapua voi vähentää myös pitämällä käden valmiiksi maassa.

Nyt pitäisi vaan rohkeasti harjoitella ja edetä tässä. Jos tekee liian hitaasti, jätä vaan palkkiottta ja yritä uudestaan. Koska Nacholla on vahva ajatus etujalkojen paikalla pitämisestä, tämä liike on sille vaikea. Näiden nopeiden maahanmenojen lisäksi voi tuolla meidän maahanmenosanalla (piu) vahvistaa sitä maassa pysymistä, jolloin se helpottaa sitä koiran ajatusta siitä tehtävästä. Nachon tulisi liikettä tehtäessä oltava jännittynyt, mutta ei jäykkä, vaan rento. Oikeassa mielentilassa liikkeen tekeminen on helpompaa.

Nacho odottaa vuoroaan

Tästä pitäisi osata mennä maahan

Maahanmenon harjoittelua

Vaikealta näyttää

Maassa pysymisen harjoittelua

Sitten voidaan vähän leikkiä

Lisää leikkiä (kuva Minttu Sivén)

"Tänne se pallo!" (kuva Minttu Sivén)

Kun vielä jäi hetki aikaa, niin kyselin neuvoja seuraamiseen, joka on meillä toinen sellainen liike, jossa en vaan jostain syystä ole edistynyt. Nacholla melko helposti tippuu kontakti, kun vähänkään pidempää matkaa tehdään. Synnove neuvoi, että ei saa liikaa välittää siitä, jos kontakti tippuu! Se ei ole epäonnistuminen, vaan se on vain tietoa siitä, missä vaiheessa ollaan menossa. Nyt vaan pitäisi edetä harjoituksissa! Ja ohjaajan pitäisi olla ylpeä ja tyytyväinen koirasta.

Seuraamisharjoittelua

Kontakia (kuva Minttu Sivén)

Nachon kontaktinpitoa häiriöistä välittämättä (kuva Minttu Sivén)

Toisella kierroksella teimme pienen kokeenomaisen setin, koska halusin vähän nähdä miten Nacho käyttäytyy ja saada vinkkejä niihin välikäyttäytymisiin. Teimme perusasennon, suoran luoksetulon, noutokapulan pidon ja kaukokäskyt. Muuten meni ihan kivasti, mutta kaukokäskyissä liikutti hieman etujalkoja.

Synnove neuvoi, että kokeenomaisissa harjoituksissa kannattaisi valita pieniä palasia, jotka koira osaa hyvin. Väleissä koiralle ei tarvitse sanoa mitään, mutta niissä voi palkita aina silloin, kun koira itse ottaa kontaktin muiden katsomisen tai muun tekemisen sijaan. Alussa ohjaaja voi lähteä vaan kävelemään sanomatta mitään ja kun koira tulee mukana ja vilkaisee ohjaajaa, iso palkka siitä. Pikkuhiljaa koira oppii, että kannattaa aina kysyä lisää tekemistä.

Tehtiin sitten vielä erikseen luoksetuloja ja vauhtinoutoja. Luoksetuloon voisi Nacholle saada lisää vauhtia siten, että toinen pitää kiinni sitä. Noutoon voisi saada niinikään vauhtia pitämällä ja lisäksi voisi kutsua koiraa nimeltä heti kun se on ottanut kapulan (tai pieni hetki aiemmin). 

Vapautus kapulan pidon jälkeen

Leikkimistä

Luoksetuloon vauhtia kiinnipidolla

Nacho odottaa (kuva Minttu Sivén)

Kapulan vaihto palloon

Nacho katselee niin tarkkaavaisena, että milloin harjoitukset oikein jatkuvat! (kuva Minttu Sivén)

Kyllä toko on sitten hauskaa! :D

Lopussa tehtiin vielä paikallamakuita ryhmässä. Niissä kävin vähän työntelemässä ja vetelemässä Nachoa, mutta tosi nätisti pysyi.

Paikallamakuu (kuva Minttu Sivén)

Muista kuin mainituista kuvista kiitokset Mirvalle!

Hakutreeni nro kolme

Sunnuntaina 8.2. oltiin taas treenaamassa meidän hakuporukan kanssa. Tällä kertaa meitä oli neljä treenaamassa. Nachon kanssa tehtiin viimeisenä, että saatiin paljon häiriöhajuja maahan, jotta jäljestämällä ei maalimiehiä löytyisi.

Päätettiin kokeilla haamuja, jotta varmasti jäisi se jälkiä pitkin kulkeminen mahdollisimman vähiin. Eka maalimies jäi suhtkoht lähelle (pitäisi varmaan opetella arvioimaan matkoja näihin metsälajeihin), ehkä 10-15 metrin päähän. Nacho ei meinannut taaskaan tajuta lähteä, kun kehotin sitä meidän uudella "tyyppi" -käskyllä, mutta sitten kun sanoin "saa mennä", niin kovaa vauhtia juoksi tyypin luo.

Toinen toisto jo jonkin verran kauemmas. Nacho ei ehkä niin hyvin hahmottanut etäisyyttä, koska jäi ehkä puolessa välissä vähän pyörimään ja ihmettelemään, mutta sitten ilmeisesti sai hajun (tyypit oli tuulen suunnassa) ja lähti etenemään. Meni taas vähän enempi jälkien suuntaan, mutta loppujen lopuksi sitten joko näki tyypin tai sai hajun ja sen avulla tarkensi.

Kolmas toisto myös aika pitkälle (eri kohtaan). Tässä vähän sama, että Nacho ei ihan täysin hahmottanut mihin tyyppi meni piiloon heilumisen jälkeen, mutta nyt juoksi hyvin pitkälle ja vasta siellä alkoi etsiä. Tässäkin joko muisti paikan tai sitten sai hajun, kun oli lähellä.

Ihan lopuksi vielä pieni näkölähtö ja sen jälkeen sai leikkiä maalimiehen kanssa. Muilta maalimiehiltä sai siis ruokaa.

Nacho oli oikein innoissaan tästä hommasta. Ja itsellekin jäi vähän parempi mieli tällä kerralla, kun Nacho tuntui saavan nyt paremmin idean haistelusta nenä ilmassa, eikä edes yrittänyt etsiä jälkiä samalla tavalla kuin viimeksi. Eihän se kyllä silloinkaan nenä maassa mennyt, mutta selvästi enempi otti niiden jälkien perusteella vainua kuin tällä kerralla.

Treenin jälkeen käytettiin koiria vielä juoksemassa. Nacho ei oikein enää mene kovin hyvin tuollaisessa tuntemattomassa porukassa, isottelee kauheasti nuoremmilleen. Ehkä vähän turhan vähiin jäänyt uusiin koiriin tutustuminen sillä. Sitten kun on hetken tutustunut, niin menee kyllä ihan mukavasti. 

Jäiköhän metsään vielä tyyppejä?

Treenin jälkeen juoksenneltiin treenikavereiden kanssa

Rally-toko koulutusohjaajakurssi

Rally-tokon koulutusohjaajakurssi järjestettiin Nurmijärvellä ja Klaukkalassa, joten ajattelin, että tämäpä hyvä tilaisuus oppia lajista lisää, kun on ihan kotinurkilla kurssi. Aikataulu oli aika tiukka, joten vähän kurjan pitkiä päiviä tuli koirille. Onneksi kurssi oli sen verran lähellä, että pystyi käydä koiria käyttämässä ulkona lounastunnneilla.

Perjantaina 30.1.2015 aloitettiin Nurmijärvellä teorialla. Ihan alussa jokainen esittäytyi ja sen jälkeen oli vuorossa pieni koe, jossa selvitettiin kurssilaisten lähtötasoa. Kovin hyvin se ei omalta kohdalta mennyt (40/56 p.), koska en ollut mitenkään erityisesti opetellut ulkoa sääntöjä. Aika monia juttuja kuitenkin jo muistin. Sen jälkeen käytiin vähän läpi sääntöjä yleisesti ja kylttejä.

Seuraavana päivänä koulutus oli Klaukkalassa ja aamun teorian jälkeen päästiin myös kouluttamaan koiria. Teimme kahden hengen porukoissa suunnitelmat miten tietyt liikkeet opetetaan ja sitten käytiin niitä läpi koirakoiden kanssa. Mukana oli vähän aloittelevampia ja kokeneempia koirakoita. Kouluttaminen oli hauskaa, mutta jotenkin olisin toivonut, että olisimme ehtineet vähän käydä läpi miten muut liikkeitä lähtivät opettamaan, tapoja kun on niin monia. Koulutuksen jälkeen kävimme läpi kurssilaisten etukäteen suunnittelemia kurssisuunnitelmia omille kursseilleen. Tässä vaiheessa alkoi olla jo aika väsynyt fiilis, eikä näihin oikein millään olisi enää jaksanut paneutua. Lisäksi tosi monella oli hyvin samanlaisia juttuja ja osa kävi mielestäni aivan turhan tarkasti niitä läpi.

Sunnuntaina jatkettiin vielä kurssisuunnitelmien esittelyjä ja kyllähän sieltä monia hyviä ideoitakin sai. Sitten päivällä oli taas koirakoita, joille tehtiin harjoituskoe. Suunnittelimme 4-5 hengen porukoissa radat, osa ALO-AVO rajat ja toiset VOI-MES radat (olin itse tämmöisessä ryhmässä). Olikin ihan opettavaista seurata kun koirakot tekivät nämä radat ja yrittää katsoa mitä virheitä he tekivät ja antaa palautetta.

Kaiken kaikkiaan koin, että kurssilla olisi voitu enempi käydä läpi erilaisia tapoja opettaa tietyt kyltit ja vähempi keskittyä niihin muiden kurssisuunnitelmiin. Olisi myös ollut huomattavasti kivempi enempi katsoa suorituksia ja käydä niitä sitten läpi. Esimerkiksi kylteistä kertoessa olisi ollut paljon parempi nähdä ne vaikka videolta ja tyypillisiä virheitä. Kun niitä käytiin vaan suullisesti läpi, niin ei ne samalla tavalla jää päähän.

Tällä hetkellä oma motivaationi lajiin ei ole mitään kovin suurta. Tuntuu, että monet opettavat koiraa vaan lähinnä namilla perässä vetämällä ja kokeisiin ei pääse, joten ei ole motivaatiota edes opettaa Sipsille liikkeitä. Täytyy vielä katsella tuleeko tästä nyt meidän lajia vai ei. Yritän kuitenkin innostua vetämään jonkun kurssin aiheesta, josko sitäkin kautta pääsisi vähän eri tavalla lajiin käsiksi.

Kurssimuistiinpanoja