Kokeessa vikaa kertaa vanhoilla säännöillä

EVL Uusikaupunki 26.7.2015, tuomarina Ralf Björklund.

Paikallaistuminen 10
Paikallamakuu 10
Seuraaminen 8,5
Zeta 0
Luoksetulo 7
Ruutu 6,5
Ohjattu nouto 7
Metallihyppynouto 0
Tunnistusnouto 8,5
Kaukokäskyt 8

Yhteensä  208 p. 3. tulos. Sijoitus 3.

Meitä oli neljä yrittämässä viimeistä ykköstään vielä vanhoilla säännöillä. Kolme bortsua ja Sipsi. Kaksi noista bortsun omistajista vielä sattui olemaan tuttuja. Valitettavasti vaan kenelläkään ei onnistunut niin hyvin, että olisi ykköstuloksia tullut.

Paikallaolot menivät Sipsiltä nyt hyvin. Se tosin vähän katseli alussa muualle, mutta jäi kuitenkin hyvin istumaan ja paikallaolossa meni hyvin maahan, vaikka katsoikin liikkuria. Ja nousi hyvin ylös, eikä yhtään reagoinut viereisten käskyihin.

Olimme vuorossa toisina. Ensimmäisenä liikkeenä oli luoksetulo. Sipsi ei jostain syystä reagoinut käsimerkkiin hyvin, joten jouduin näyttämään uudestaan. Taisin ekalla heilauttaa kättä jotenkin liian nopeasti ja jäi vähän ihmettelemään, että pitikö tässä nyt pysähtyä vai ei. Maahan meni myös tosi hitaasti, mutta nurmikko oli ihan märkä, joten voi olla, että se johtui siitä. Tästä 7.

Seuraavana liikkeenä oli zeta. Tein kehän ulkopuolella useaan kertaan istumisen ja maahanmenon, jotta se märällä nurmikolle meno olisi jo tuttua. Mutta ei, ei mennyt istumaan ja maahan jouduin sanomaan toisen käskyn. Joten liike meni nollille. Seuraaminen oli kuitenkin yhtä kulmaa lukuunottamatta tosi hyvää ja vaikutti keskittyneeltä, mutta jostain syystä näissä jättöliikkeissä nyt joku ongelma on.

Sitten kaukokäskyt. Sipsi ei ihan täysin keskittynyt, kerran vilkaisi taaksepäin (liikkuri oli ihan sen takana), joten yksi lisäkäsky tuli. Mutta muuten kyllä tosi hyvä kokonaisuus, ei mielestäni tullut eteenpäin ja muut käskyt kuunteli hyvin. Tästä 8, mutta olin kyllä tosi tyytyväinen!

Ekan setin viimeisenä liikkeenä oli ohjattu nouto. Meni tosi huonosti merkille. Jäi katselemaan nurmikolla olevia nauhoja, mutta koska oli niiden sisäpuolella, pysäytin sitten siihen. Oli ihan vinossa kapuloihin nähden, joten lähti sitten hakemaan keskimmäistä. Pysäytin ja lähetin siitä vasemmalle ja korjasi hyvin ja haki ripeästi oman. Tuomarikin sanoi, että hieno korjaus. Korjaukseta johtuen pisteitä kuitenkin vaan 7.

Tokassa setissä oli ekana liikkeenä metallihyppynouto. Sipsi ei lähtenyt hyppy käskyllä mihinkään! Olipa outoa, ei me nyt sitä uutta liikettäkään niin paljon olla tehty, että olisi siitä johtunut. Lähti sitten kuitenkin hae käskyllä, mutta kun en tajunnut sanoa sitä heti, niin meni nollille liike. Ei sillä, että aika hidas palautuskin oli. Mutta eipä tätä liikettä enää tarvi treenatakaan.

Seuraavana oli tunnari. Sipsi nuuhki monta kertaa kaikki kapulat, taisi meinata jopa ottaa väärän. Toi sitten kuitenkin oikean, mutta taisi pyöräyttää sitä matkalla suussa. Tästä siis 8,5 p.

Sitten oli vuorossa ruutu. Nyt Sipsi meni paremmin merkille ja lähti ihan iloisesti ruudun suuntaan, mutta ei tainnut ollenkaan nähdä punaisia ruutumerkkejä vihreällä nurmikolla, koska juoksi vähän väärään suuntaan. Korjasi sitten kuitenkin (näki ilmeisesti valkoisen nauhan) hyvin ja pysähtyi aika ruudun reunaan. Jäin sekunniksi miettimään, uskallanko laittaa siitä maahan ja Sipsi sitten itse korjasi sisemmäs ruutuun, jolloin jouduin pysäyttämään sen uudestaan. Sitten ei mennyt ekalla maahan vaan jouduin antamaan siihenkin toisen käskyn. Seuraamaan sen sijaan tuli nyt tosi hyvin! Mutta pisteitä jäi vain 6,5.

Viimeisenä liikkeenä oli seuraaminen. Heti alussa kolmen askeleen peruutus, mutta taisin kyllä tehdä vaan kaksi askelta, kun Sipsi ei oikein peruuttanut kunnolla. Muuten Sipsi oli tosi kivasti mukana! Juoksussa hieman jätätti ja onhan se Sipsin seuraaminen varmaan vähän vinoa ja hieman edessä, mutta jos saadaan 8,5 olen huipputyytyväinen! Tähän oli kiva lopettaa koe.

Meillä oli koko kokeen tosi hyvä fiilis ja kaikki virheet tuntui jotenkin tosi pieniltä, vaikka pisteitä lähtikin vähän turhan paljon. Oli vaan niin kiva päästä pitkästä aikaa kisaamaan ja vielä vanhoilla säännöillä.

Sipsin palkintopokaali.

Kouluttautumassa taasen

Oltiin taas Sirke Viitasen koulutuksessa. Tällä kertaa meillä oli koko tunti aikaa. Jaoin sen 15 minuutin pätkiin, joista kaksi ekaa tein Sipsin kanssa ja kaksi jälkimmäistä Nachon kanssa.

Ekassa pätkässä otin Sipsin kanssa kokeenomaisen setin, jossa oli ekana zeta, sitten nouto, kaukokäskyt ja ruutu, jossa oli sitten loppupalkka takarajan ulkopuolella.

Zeta meni tällä kertaa yllättävän hyvin! Sipsi teki kaikki asennot, joskin seuraamisessa taas haahuili ja katseli merkkejä yms. Sirke kuitenkin sanoi tähän, että ei ehkä kannata tässä liikkeessä alkaa seuraamisesta nillittää, koska se on ehkä vaikuttanut siihen, että asennonvaihdot ovat sitten välillä huonot. Keskitytään siihen seuraamisen parantamiseen muuten ja toivotaan, että se sitten vaan kantaisi myös tähän seuraamiseen.

Nouto oli ihan hyvä, pikkuisen intoili kapulan pois ottamista, sitä voisi vähän taas kertailla, jotta pitää rauhassa vaikka käsi lähestyy.

Kaukoissa tuli tosi paljon lisäkäskyjä ja tekniikkakin oli surkealla tolalla. Olin ajatellut ylläripalkata jostain vaihdosta, mutta kun oikein mikään ei sujunut, niin palkkasin sitten vaan takaisin tullessa hyvästä kontaktista. Tästä Sirke sanoi, että Sipsi ei näyttänyt siltä, etteikö se olisi keskittynyt, vaan nyt se näytti jäävän kyttäämään multa tulevaa palkkaa. Oli tosi etupainoinen ja sen takia tekniikka ei onnistunut. Otimme sitten seuraavassa setissä tämän tarkempaan käsittelyyn.

Ruutu oli vaikea. Sipsi meinasi lähteä ruutua kohti, koska siellä oli matkalla yksi merkki. Ei selvästi nähnyt maassa olevaa merkkiä, eikä osaa suunnata eteenpäin ilman selkeää merkkiä (Uusi merkitön merkki tulee olemaan tosi vaikea, kun Sipsi ei osaa eteen-käskyä.) Kun kuitenkin sitten löysi merkin, niin ruutuun lähti myös aika haahuillen, ei selvästikään nähnyt sitä ennen kuin ihan lähellä (tumma nauha ja punaiset merkit nurmikolla). Meni kuitenkin perille ja palkkasin siitä. Otettiin sitten vielä uusiksi ja silloinkin meni vähän haahuillen, mutta hyvin kuitenkin ruutuun perille asti ja palkkasin viemällä sille namin perille asti.

Toisessa setissä sitten keskityttiin niihin kaukokäskyihin. Sirke ehdotti sellaista leikkiä, että nopealla tahdilla tehdään vaihtoja ja sitten takana olevan tötsän kierto ja sen jälkeen saa juosta mun luo palkkaa varten (tässä saadaan "samalla hinnalla" myös merkin kiertoa treenattua). Tehtiin näitä pari settiä ja Sipsi selvästi tykkäsi tästä leikistä. Tosin teki välillä sitten vähän omia säätöjä, kuten maahanmenossa jätti jalat ilmaan ja joillain vaihdoilla ei reagoinut.

Myös tekniikka kärsi aluksi, mutta sitten kun alkoi ajatella taaksepäin, ei ollut enää niin pitkänä eteenpäin ja teki paremmin. Tässä leikissä ei siis liikaa saa murehtia tekniikkaa vaan tarkoitus on vaan pitää hauskaa ja saada sitä ajatusta vähän enempi taaksepäin. Lisäksi haetaan vauhtia ja nopeaa reagointia käskyihin, koska kaksoiskäskyistä lähtee enempi pisteitä kuin pienestä eteenpäin tulemisesta. Välillä voi pitää vähän pidempiä taukoa, hakien jännitystä siihen koiraan, että milloin se käsky tulee ja vaikka sen käskyn jälkeen heti kiertoon vapauttaminen.

Sipsi odottelee vuoroaan.

Seuraavassa setissä otin sitten Nachon kanssa seuraamista. Nacho jäi ensin ihan täysin kiinni Väinön ruutuharjoituksiin, mutta pystyi sitten kuitenkin yllättävän hyvin keskittymään pitämään kontaktia, kun lähdettiin liikkeelle. Ainoastaan kerran jäi perusasennossa tuijottelemaan muualle ja siitä toruin sitä. Sen jälkeen piti tosi kivasti kontaktia, myös liikkuroidusti tehtynä. Sirke tosin sanoi, että se on vielä aika kaukana rennosta seuraamisesta, kun joutuu niin kovasti keskittymään siihen kontaktin pitoon. Sen takia myös välillä asento hieman kärsii ja joutuu sitä korjailemaan. Mutta luultavasti pikkuhiljaa oppii pitämään kontaktia paremmin ja sitten kun itse voin luottaa siihen, että kontakti pysyy, voin itse kävellä rennommin kun ei tarvi katsoa koko ajan sitä, että pysyykö sen kontakti.

Juttelimme myös kokeenomaisuudesta. Nachohan on vähän lannistunut, jos sen kanssa on yrittänyt useampaa (sen osaamaa) liikettä tehdä peräkkäin ilman palkkaa. Kotona olen sitten kokeillut tätä ruoalla ja se toimii paremmin, kun Nacho tietää, että ruoka on odottamassa. Se, että tämä sama ei toimi lelun kanssa, johtuu varmaan siitä, että Nacho ei vielä ymmärrä, että se lelu tulee sitten kun vaan tekee tarpeeksi. Tässä voisi yrittää sellaista, että sitä lelua ei aina saisi heti, vaan sillä härnättäisiin ensin, jos ei tee tarpeeksi nopeasti tai hyvin ja siten saataisiin Nacho yrittämään lisää ennen palkkaa.

Kokeilimme luoksetulossa sitä, että näytän palloa ja härnään sillä, mutta jos ei tule tarpeeksi kovaa, ei saa sitä. Tämänkin pitäisi olla sellaista rentoa ja nopeasti etenevää leikkiä, eli heti uusi yritys, jos ei "ehdi" lelua saamaan. Nacho alkoikin tulla sitten parin yrityksen jälkeen kovempaa leluun kiinni. Muutenkin sillä lelulla voisi välillä härnätä sen sijaan, että antaa Nachon itsekseen juoksennella sen kanssa. Ja ainakin ottaa sen heti pois, jos meinaa lopettaa sen kanssa nujuamisen.

Enkö ollutkin pätevä?

Viimeisessä setissä tein Nachon kanssa zetan jättöjä. Aloitimme seisomisella, jonka se sekoittaa tällä hetkellä tosi paljon istumiseen (joka on sillä hyvin vahva). Kokeilimme ensin odota-käskyllä, mutta Nacho meni koko ajan istumaan. Sitten kokeilimme peru-käskyä (joka on kaukokäskyissä istumisesta seisominen), mutta silti Nacho vaan meni istumaan.

Sirke ehdotti, että jos kokeilisimme juoksusta, niin Nacho ei ehkä niin helposti istuisi, kun se on hankalampaa kovasta vauhdista. Ja kappas, Nacho alkoi hienosti seisoa. Teimme sitten myös käsimerkillä, jotta se seisominen olisi tosi nopea ja näissä Nacho kyllä teki tosi hyvin (sehän reagoi muutenkin käsimerkkeihin tosi paljon). Teimme sitten myös normaalista kävelystä käsimerkillä ja sekin sujui hienosti. Näissä voisi nyt tehdä niin, että antaa sen käskyn aina siinä kohtaa, kun käsi on menossa taakse, jolloin se toimisi luontaisena "käsimerkkinä" Nacholle. Sitten kun näitä on nyt muutamia kertoja treenattu, voitaisiin treenata vuorotellen istumista ja seisomista, jotta oppii myös sitä erottelua.

Sitten teimme vielä maahanmenoa ja juttelin (taas kerran) aiheesta maahanmeno etujalat paikallaan vai "syöksyen". Sirke sanoi ensin, että osa koirista kyllä tekee nopeasti etujalat paikallaan tekniikallakin ja näitä ehkä jatkossa nähdään enempi, jos etujalkakaukot lisääntyvät. Mutta kun näytin miten Nacho tekee (teki toki ensin istumisen..), niin aika hidashan se on. Ja sitten jos haen siihen nopeutta, se alkaa liikuttaa etutassuja ja sitten sekoittaa sen myös kaukokäskyihin ja liikuttaa niissäkin helpommin.

Näytin sitten missä vaiheessa meidän "piu" maahanmeno on ja eihän se nyt kovasti mihinkään ole edennyt, kun ei olla sitä treenattu (ylläri!). Nacho teki sitä kuitenkin yllättävän kivasti, kunhan näyttää sille tarpeeksi käsimerkkiä avuksi. Mutta ei se mitään, sitä voisi nyt vaan tehdä niin, että ensin on isot avut ja sitten aina välillä pienempi tai hieman myöhemmin. Kun sitä vaan tekisi, niin kait se alkaisi sen paremmin osata!

Sirke neuvoi myös tekemään sitä esimerksiksi pyöräytyksen jälkeen, jotta Nacho on sopivassa liikkeessä tai vaikka itse pyörien. Sitten sivulla voisi kokeilla pompauttaa sitä kerran ilmaan ja siitä suoraan maahan piu. Kokeiltiin näitä ja meni ihan kivasti, tosin sivullahan se on sitten ihan vinossa. Mutta sitäkin voi palkalla hieman korjata, palkkaamalla joka tapuksessa ulkosyrjältä (vaikka itse siirtyen oikeaan paikkaan).

Goldie ja Nacho (Vinski katsoo autosta) tauolla.

"Olen ihan pieni, älä syö mua."

Tehtiin vielä paikallaolot Sirken lähdettyä. Nacho oli tosi hienosti maassa paikoillaan, ei yhtään venkoillut asentoa! Samoin istuminen meni hyvin. Sipsi kerran kääntyi jonkun pörriäisen takia ja kun Väinö ei mennyt ekalla istumisesta maahan, niin Sipsi meni sitten jossain vaiheessa maahan, kun niin monta käskyä tuli. Sen jälkeen kyllä istui nätisti, kun sitä siitä moitin ja meni kuitenkin omalla käskyllä ihan hyvin. Myös luoksetulo oli vauhdikas.

Suomen Noutajajärjestön leirillä 6.-10.7.

Lähdimme kesälomailemaan leirille Pieksämäen Partaharjuun. Otin mukaan Sipsin ja Nachon ja koska Nacholla oli juoksut, Sipsi sai osallistua kaikkiin tokokoulutuksiin ja Nachon kanssa teimme vaan nomea. Meidän ohjelma oli seuraavanlainen:

-maanantai: toko kaukokäskyt
-tiistai: toko seuraaminen (loppupäivän katselin tokokoetta)
-keskiviikko: (aamupäivän katselin BH-koetta) toko ruutu ja merkki sekä jumppaa
-torstai: nome ja illalla vielä toko ohjattu nouto ja merkin kierto
-perjantai: nome

TOKO

Tokoa oli vetämässä Piritta "Pipa" Pärssinen. Ensimmäinen koulutus oli kaukokäskykoulutus ja se oli maanantai-iltapäivänä, joten lähdin aamulla reissuun. Ehdin melko hyvin ajoissa paikalle ja sitten vaan treenaamaan Sipsin kanssa.

Kaukokäskyt

Sipsin into kaukokäskyjä kohtaan ei ole kovin suuri, joten sitä voisi lisätä palkitsemalla välillä heti vihjesanasta (kaket). Näin sitä saisi keskittymään heti alusta lähtien. Pohjalle voi tehdä jonkun toisen liikkeen laskemaan virettä (jotta oppisi sanasta nostamaan sitä itse). Välillä voi käskeä jotain yllättävää, kuten vaikka peruuttamaan, kun muuten tekee ihan kokeenomaisesti. Tämäkin lisää sitä, että pitää oikeasti kuunnella (ja peruuttaminen suuntaa taaksepäin).

Koska Sipsi on niin herkkä kaikille häiriöille kaukokäskyissä, voisi treeneissä lisätä jonkun pienen häiriön juuri kun on antamassa käskyä. Tekniikka on Sipsillä sinänsä jo kunnossa, joten sitä ei tarvi hioa niin paljon, vaan tehdä enempi näitä keskittymistreenejä. Joskus voisi tehdä ylläripalkan, jonkun oikein superpalkan, vaikka se tekisi matalammassa vireessä, kunhan valitsee tarpeeksi hyvän vaihdon. Virettä voi myös nostattaa innostamalla ennen kaukoja.

Kaukoja ja niihin tarvittavia lihaksia voi treenata myös tekemällä takajalat portailla tai peruuttamalla rinteessä.

Seuraaminen

Emme kauheasti pystyneet treenaamaan seuraamista, koska tiistaina oli myös mejäkokeita ja heidän aloitus oli tokokentän laidalla ja siinä ammutaan laukaus koirille. Yksi laukaus olisi vielä menetellyt, mutta koska ryhmiä oli monta, niin laukauksiakin oli monta. Sipsi oli sen verran hermostunut ja peloissaan näistä, että oli turha yrittää sen kanssa hinkata mitään.

Tehtiin pieni pätkä seuraamista ja sitten lähinnä kerroin meidän ongelmista. Pipa neuvoi, että tekisi vaan pitkiä pätkiä ilman palkkaa ja lopussa tosi hyvä palkka. Jotta Sipsi oppisi, että pitää vaan tehdä pitkään, kyllä se palkka sieltä tulee.

Lopputiistai menikin sitten tokokoetta katsellessa. Vähän harmillisesti sää ei oikein suosinut.

Ruutu

Sipsi jäi pyörimään ruudun etuosaan. Sille pitäisi taas ottaa kuuri takapalkalla siten että välillä saa ihan jousta ruudun läpi.

Yleisesti ruudusta ja muiden kohdalla tulleita vinkkejä.: Noutajalle kannattaa ruutuunmeno pitää "harvinaisena herkkuna". Eli tehdä vain yksittäisiä toistoja, koska noutaja ei, jotta liikkeestä ei tule tylsä. Noutaja ei kuitenkaan ikinä ole niin nopea kuin joku paimenkoira tai jaksa samalla tavalla toistoja. Varsinkin alkuvaiheessa palkan tulisi aina tulla ruutuun, jottei koira ala sen takia menemään väärään paikkaan.

Sitten kun koira jo paremmin osaa ruudun, palkka voi olla ruudun takana ja koiran voi pysäyttää välissä. Jos haetaan vauhtia ruutuun, ei voida välittää siitä, jos paikka ei ole täysin oikea. Yksi tapa saada vauhtia on juosta koiran kanssa kilpaa ruutuun ja napata siellä oleva palkka, jos koira ei juokse tarpeeksi kovaa (tässä kannattaa ottaa vähän etumatkaa). Ruutua koira saa tarjota itse (toisin kuin hyppyä!).



Jumppa



Kierto-ohjattu

Nachon torstain nomekoulutus (josta selitys alla) loppui juuri sen verran ajoissa, että ehdin kentän laidalle ennen kuin Pipan koulutus alkoi. Koska osallistujia ei näyttänyt olevan jonoksi asti, päätin osallistua vielä siihen Sipsin kanssa, olihan se kököttänyt autossa koko päivän.

Pipa sanoi, että tärkeintä tuossa liikkeessä on se, että koiralla on todella vahva kiertäminen. Vasta sen jälkeen voi lisätä häiriöitä, kuten hyppyesteet ja kapulat. Sipsin kanssa kokeillessa kävi ilmi, että sille ei vielä ollut kiertäminen tarpeeksi selvä. Sitä pitää nyt harjoitella erikseen ja vasta sitten lisätä muut osat.

NOME

Nomessa oli koulutukset järjestetty siten, että aina kaksi päivää oltiin samassa ryhmässä. Meidän ryhmän vetäjä oli Eeva-Liisa Kauppila. Ryhmässä oli Nachon lisäksi kaksi kultaistanoutajaa ja kaksi labbista (nämä kummatkin olivat pariskunnilla) sekä yksi tolleri. Ensimmäisen päivän treenasimme ihan tokokentän läheisyydessä ja toisena päivänä rannassa, koska toivoin, että tekisimme vesijuttuja, kun välillä Nachon veteenmeno on ollut haastavaa.

Torstain nome

Ensimmäisenä teimme ihan vaan perus markkeerauksen ja sen hakemisen, jotta kouluttaja näki, missä vaiheessa kukakin on. Nacholla ei ollut tässä mitään ongelmaa.

Muistipaikat
Sektorit

Perjantain nome

Teimme vesihommia. Ranta oli hyvin matala, joten varsinaista uimista ei kauhean paljon tullut, vaan lähinnä se oli kahlaamista (Nachon tapauksessa pomppimista). Varsinkin ekat noudot Nacho teki todella vauhdikkaasti, ei mitään empimistä veteen menossa. Sitten siirryimme "niemen" toiselle puolelle ja myös sieltä markkeeraukset veteen olivat hyviä. Linja onnistui myös aika läheltä vesirajaa lähetettynä, mutta sitten kun siirryimme kauemmas maalle, Nacholla meni pasmat sekaisin (kuten myös monilla muilla ryhmän koirilla), eikä osannut enää mennä sinne, vaikka oli samassa paikassa monta kertaa käynyt.

Yhden kerran teimme myös maalle markkeerauksen ja vaikka se tuli polun toiselle puolelle, Nacho selvitti sen hyvin, vaikka kiersikin vähän takakautta. Osalla koirista se tehtävä oli todella vaikea. Tässä tehtävässä toinen koira siis teki linjan veteen ja toinen markkeerauksen metsään, näissä Nacho jo odotti ihan nätisti kun toinen teki. Kouluttaja sanoi, että kannattaa vesijuttuja tehdessä tehdä kuitenkin myös jotain juttuja metsän suuntaan, ettei koira ajattele, että metsässä tehdään vain hakua.

Viimeisellä kerralla Nacho oli niin väsynyt, että se hörppäsi vettä matkalla damille ja tosi väsyneesti haki. Kouluttaja sanoikin sitten, että sen kanssa kannattaa lopettaa siihen, vaikka viimeinen linja (sieltä maan puolelta) oli tosi vaikea sille ja jouduin mennä lähettämään sen lähelle vesirajaa. Sen jälkeen veimme vielä muistipaikkaan dameja, mutta sitten vain juttelimme, eikä koirat päässeet niitä enää hakemaan. Nacho alkoi nukkumaan ihan tyytyväisenä, eikä haikaillut enää niiden perään.

Kouluttaja sanoi, että Nachon seuraamisen kanssa pitää olla tarkkana ja pitää kriteereistä kiinni. Jos sen ei ikinä anna edistää, se oppii kyllä pysymään sivulla ja se on huomattavasti helpompaa tehdä nyt kuin viisi vuotiaan koiran kanssa. Ja joka kerta vaan ottaa sen ajan mikä sen kanssa menee tehdä se kunnolla. Jos joku hoputtaa, niin sanoo, että ottaa sitten vaikka yhden noudon vähemmän, jos se on ajasta kiinni.

Mainitsin tässä vaiheessa jotain Uudenmaan Ohjuksesta ja sitten kouluttaja sanoikin, että hän oli juuri se tuomari siinä seuraamisrastilla! Ja sanoi, että Nachon seuraaminen on kyllä paljon kehittynyt siitä keväästä. Ja ollaanhan me sitä yritetty treenatakin. Aluksi kannattaa tehdä helpommissa maastoissa, joissa seuraaminen vieressä on helppoa ja vasta myöhemmin jossain pöheiköissä, joissa siinä vierellä pysyminen on muutenkin vaikeampaa.

Sitten kysyin, että mitä alokasluokkaan mennessä koiran pitää osata. Kouluttaja sanoi, että perustottelevaisuus pitäisi olla kunnossa, luoksetulo, pysähtyminen, paikalla pysyminen ja damin palautus. Seuraaminen myös, sitä voi jo alokasluokassa olla ja jonkin näköistä ohjattavuutta pitäisi olla. Alokasluokassa voi tulla jo lyhyt linja, yleensä siinä kuulemma ammutaan, mutta joku ryhmäläisistä sanoi, että aina näin ei välttämättä ole.

Sokkolinjojen opetteluun kouluttaja sanoi, että nämä meidän tekemät muistipaikka harjoitukset ovat hyviä. Kun koira on monta kertaa lähetetty johonkin tiettyyn paikkaan niin, että siellä on aina ollut dami, voi joku kerta kokeilla lähettää sen sinne sokkona. Sitten kun näitä vaan tekee tarpeeksi koiralle tulee mielikuva, että kun sen lähettää suoraan eteenpäin, siellä on aina dami.