Goldenringin tokotiimi Lahti 27.10.2012

Eilen oli taas kultaisten tokoilua vuorossa. Kouluttajana oli Marko Vuorenmaa. Koiria oli tällä kertaa mukana 11 kpl, joten kovin paljon aikaa ei jokaiselle riittänyt. Ensin tehtiin yksi kierros, sitten paikallaoloja, toinen pikaisempi kierros ja sitten vielä yhdessä häiriötreenejä.

Ekalla kierroksella otettiin Sipsin kanssa jääviä. Sillähän on varsinkin seisomassa pysyminen tosi huonoa ja siihen pitäisi saada muutosta ennen EVL:ää. Itse asennothan se tekee aika hyvin, mutta se pysyminen niissä on sitten heikompaa. Teimme aluksi namialustalla niin, että se jätetään koiran eteen ja kun itse liikun ympärillä, koira keskittyisi siihen. Sipsi ei tätä ihan tajunnut, vaan silti otti tosi helposti töpöttelyaskelia. Mutta treenataan tätä ja kun oppii, niin sitten myös suuremmilla häiriöillä, esim. niin että itse juoksen sen taakse ja silti sen pitää pysyä hyvin.

Toinen mitä kokeilimme oli se, että koiraa vetäisi vähän hihnasta ja sen pitäisi silti pysyä asennossa. Kouluttaja näytti miten sitä pitäisi tehdä, mutta se ei seisomisesta onnistunut yhtään. Maahanmenosta aavistuksen paremmin, mutta Sipsi ei kyllä ole sellainen, että se pistäisi hanttiin, jos sitä vetää, vaan luuli sitten, että pitää nousta, kun kerran hihnasta vedetään. Täytyy kokeilla saako sitä tuolla tavalla opetettua.

Sitten teimme vielä niin, että minä sanon koiralle asennon ja kouluttaja yrittää houkutella sen pois siitä. Noh, kun se oli noita edellisiä juttuja tehnyt kouluttajan kanssa, niin tottakai se lähti heti sen mukaan, kun houkuteltiin. Vasta kun olin ihan sen edessä ja koko ajan vahvistin sitä käskyä, pysyi jotenkin. Näitä voisi kyllä harjoitella lisää, mutta itse näkisin jotenkin hyödyllisempänä aloittaa vähän helpommasta, niin että koira saa ensin onnistumisia ja sitten vasta vaikeuttaa sitä.

Paikallaoloissa Sipsi oli oikein hyvin, ei vaihtanut tassujen asentoa kuin kerran istumaan jäämisessä juuri kun olin tulossa sen luo. Maahanmenot meni hyvin, paitsi EVL:maisesti tehtynä ei mennyt ekalla maahan, kun kääntyi katsomaan kouluttajaa joka tuli eteen ja itse katsoin suoraan eteenpäin, joten koira ei oikein ollut kuulolla. Tätä pitää harjoitella, että joku tulee eteen ja silti koiran täytyy pitää kontakti.

Toisella kierroksella otimme seuraamisen edistämistä kun kouluttaja siitä huomautti tuossa ekalla kierroksella. Kokeilimme niin, että otan muutaman askeleen ja sitten vasempaan seis. Tätä olenkin tässä viime aikoina tehnyt ja se kyllä tuntuisi auttavan. Tosin se usein tekee siinä sellaisen intohypyn, mutta täytyy kiinnittää huomiota siihen, että palkkaa sen aina, kun kääntyy kauniisti. Sitten teimme välillä täyskäännöksiä ja siihen pysähdyksiä tai suoraan paikalleen pysähdyksiä heti kun alkoi edistää. Kouluttaja neuvoi nyt tekemään paljon sitä, että samantien joku käännös tai stoppi, kun alkaa edistää, että oppisi nyt, että sillä tavalla ei mihinkään pääse. Lisäksi voi huomauttaa koiralle, että sen pitää olla tarkkana, eikä ryntäillä miten sattuu.

Häiriötreeneissä Sipsi teki hyvin luoksetulon ryhmästä, tuli vauhdikkaasti, eikä välittänyt kun viereinen lähti omaan luoksetuloonsa. Sen jälkeen tehtiin kaukokäskyjä ryhmässä ja Sipsi ei tässäkään kauheasti reagoinut muiden tekemiseen, mutta kun kouluttaja tuli sen taakse, se alkoi katsella sitä, eikä noussut kahtena kertana ekalla istumaan. Tokalla nousi ja kolmannella kerralla nousi heti, kun kouluttaja ei enää huitonut takana. Eli tätäkin pitää treenata!

Muiden koulutuksista sain myös hyviä vinkkejä, joita kirjoittelin vähän ylös muistiin. Muutama muukin otti esimerksiksi seuraamista ja monelle tehtiin erilaisia häiriöitä. Näitä voisi Sipsinkin kanssa harjoitella. Esimerkiksi niin, että seurattaa koiraa käden ylhäällä sivuilla. Kokeilin tätä Sipsin kanssa hallilla ja se ei kyllä tajunnut yhtään, meni tosi kauas. Eli on ilmeisesti kuitenkin kiinni siinä kädessä, vaikka ei sitä mitenkään töki tms. Sitten perusasennossa käsien heilutusta ilman että koira heiluu mukana voisi myös kokeilla. Ja yleisesti ottaen häiriötreenejä niin, että joku häiritsee vieressä ja koira ei saa hävittää kontaktia (helpompi sivuasennossa kuin liikkeessä). Tai kentälle erilaisia merkkejä, kapuloita, leluja ja niiden välissä seuraamista hyvässä kontaktissa.

Sitten yleisesti ottaen pitäisi tehdä Sipsille paljon kuuntelutreeniä. Esimerkkejä mitä tuolla tehtiin, oli sellainen, että koiralle heitettiin noutokapulaa ja sillä tehtiin muutama nouto lähellä merkkiä ja sen jälkeen lähetettiin merkille. Kuunteleeko koira vai lähteekö noutamaan (aika moni lähti noutoon). Tai muutama hyppynouto ja sen jälkeen käskee koiran maahan, niin lähteekö noutoon vai meneekö maahan.

Sitten jonkun tehdessä ohjattua noutoa kouluttaja painotti sitä, että merkillä pitäisi niissä liikkeissä, missä se tulee, olla yhtä suuri painoarvo kuin itse liikkeellä (ruutu/ohjattu nouto). Mehän ollaan Sipsin kanssa paljon ruutua harjoiteltu, mutta ei vielä yhtään merkkiä. Joten pitänee sitäkin ottaa treenilistalla (joka on jo muuten aika pitkä...). Ja samoin ruudussa ja merkillä pitäisi treenata myös pysymistä, eikä aina vaan sitä seisahtumista siihen.

Tässä vielä kuvia päivästä. Kuvat on ottanut Inka Vuorenmaa, joka oli mulla kaverina koulutuksessa.

Yleistä treenailua, Sipsin kanssa harjoitellaan seuraamista

 

Menossa paikallamakuihin. Tehtiin alkuun kokoontuminen pienessä tilassa, sellaistakin on ihan hyvä harjoitella välillä.

Ja tuomarin tarkastus ihan kuten kokeessa.

Eka istumiskerta, Sipsi toinen vasemmalta.

Ensimmäinen paikallamakuu, Sipsi makaa tukevasti etujalat harallaan, mutta kouluttajan mielestä tämä ei ole ongelma, vaan pitäisi keskittyä mieluummin siihen, että menee heti ekalla maahan.

Toinen istumisryhmä, Sipsi oikealla. (Meidän ryhmässä oli näköjään aika vaaleat koirat, kaikki tummat taisi olla ekassa ryhmässä.)

Hienosti meni, hyvä Sipsi!

Treeniä viikon varrelta

Eilen olin suunnitellut tekeväni lähikentällä ruutua, ohjattua noutoa ja tunnaria, mutta kentällä olikin muita treenaamassa, joten otettiin sitten vaan seuraamista videoituna, vähän kaukokäskyjä ja luoksetulon stoppeja. Seuraaminen ei tuntunut kovin hyvältä ja ei se nyt kovin hyvältä näyttänytkään, mutta ei ehkä kuitenkaan niin kauhealta kuin mitä olen pelännyt. Innostuessaan on vähän vino ja edistää kyllä kauheasti, mutta ajoittain on ihan ok. Palkkasin paljon takaa ja teki sitten välillä sinne omia syöksyjä, joten pitää siihen palkkaamispaikkaan saada vähän balanssia.

Tässä video ekasta seuraamispätkästä:

http://www.youtube.com/watch?v=aR9gBdDTTR4&feature=youtu.be

Kaukokäskyt tein takapalkalla ja siihen tuli sitten vinoutta ja istumasta meni maahan vähän väärin, mutta muuten aika kivasti on siinä edistytty. Kotona tekee jo kaikki vaihdot ihan mukavasti. Välimatkan lisäämisessä pitäisi vaan nyt olla tarkkana, että tekniikka pysyy kasassa.

Luoksetulossa stoppasi ekalla kerralla hyvin, sitten läpijuoksu ja kun tämän jälkeen yritin stopata, niin tuli vaikka kuinka paljon eteenpäin. Rami oli takana palkkaamassa sitä ja huusi sitä nimeltä samalla hetkellä kun stoppasin, mutta silti ei pysähtynyt kunnolla. En tiedä otinko liian pitkän välimatkan vai miksi se eka toimi niin paljon paremmin. Ei auta kuin treenata lisää.

Kotona ollaan tehty ohjattuja suuntia sukilla, mutta jotenkin se tuntuu nyt tosi pahasti jumittavan. Sipsi menee ihan kumpaan suuntaan sattuu huvittavan, eikä kuuntele mun käskyjä. Ja sitten jos torun sitä, se menee ihan kummalliseksi, eikä osaa enää mitään. Esimerkiksi jos pyydän sitten peruuttamaan, niin on ihan sillai, että en oo ikinä kuullutkaan. En tiedä oonko tehnyt liian pitkiä sarjoja.

Huomenna on kultaisten noutajien tokokoulutus Lahdessa. Ajattelin ottaa Z-liikettä kun sillä tuppaa olemaan sitä ennakoimista. En oikein tiedä mitä muuta pitäisi tehdä, kun tuo seuraaminen kyllä on meidän ikuisuushaaste, mutta toisaalta olen siihen niin hirveästi ohjeitakin saanut, etten tiedä auttaako lisäohjeet kuitenkaan. Muissa liikkeissä ei niin kauheasti ongelmia ole, kun en niitä ole ehtinyt tarpeeksi treenata.

Uudet opit käyttöön

Tänään Sipsin kanssa treenaamassa Vantaan Varistossa. Kokeiltiin ensin ohjatun noudon treeniä eilisen suunnitelman mukaan ja yhtä kertaa lukuunottamatta meni oikein kivasti suoraan ohjattuun suuntaan. Ehkä tämä tästä lähtee.

Sitten tein yhden luoksetulon aika läheltä ruutua ja sen jälkeen lähetin ruutuun, mutta meni sinne luoksetulopaikalle. Sain ohjattua ruutuun ja sitten suoraan ruutuun lähetys onnistuikin hyvin. Täytyy seuraavalla kerralla tehdä vähän kauempana noin iso häiriö, jotta onnistuu ruutuun lähetys heti ekalla. Meni nyt kuitenkin selvästi syvemmälle ruutuun.

Sitten seuraamista videoituna ja nyt ei ollut yhtään niin pahaa se edistäminen, kun palkkasin heti aluksi kerran takaa. Tosin into meinasi sitten vähän hyytyä, kun oli niin paljon juoksutreeniä alla. Viimeiseksi otettiin vielä yksi tunnari ja Sipsi meinasi intoilla kapuloilla, mutta en nyt pysäyttänyt sitä, koska näytti kuitenkin suht hyvin tekevän ja se toikin sitten oikean hienosti!

Treenikaverina meillä oli bortsu Cato, jonka kanssa itse vähän puuhastelin jotain, kun sen isäntä ei ole sille muuta opettanut kuin perusjuttuja. Sipsi pääsikin sitten sen kanssa leikkimään treenin lopuksi ja vaikka vähän meinasi pepun nuuhkimiseksi mennä, niin ihan hyvin ne kuitenkin sitten leikkivät. Oli kyllä hauska opettaa bortsua, joka jaksoi aivan eri tavalla juosta pallon perässä ja opetella uusia asioita, vaikka oli kauheasti leikkinyt ja juossut välillä. Vähän toista luokkaa kuin Sipsin kanssa, mutta näin laiskalle ihmiselle tuollainen Sipsi taitaa kuitenkin olla parempi koira. :D

Nuorten koirien tokoringin koulutus 20.10.12

Eilen olimme Porvoossa ensimmäisessä nuorten koirien tokoringin koulutuksessa. Kouluttamassa meitä oli Katariina Kainulainen ja Tesu Åberg. Meitä koulutettavia oli kuusi, joten aikaa oli ihan hyvin. Tosin kyllä se aika kuitenkin melko nopeasti meni.

Aluksi kävimme läpi teoriaa:

Nuoren koiran kanssa tärkeää on luoda koiralle ja ohjaajalle turvallisuuden tunne. Tähän liittyy se, että koiralle on opetettu asiat oikein ja kumpikin tietää mitä on tapahtumassa ja mitä ollaan tekemässä. Lisäksi nuoren koiran kanssa pitäisi muistaa uudessa paikassa tehdä aina jotain helppoa ja koiran itseluottamusta vahvistavaa. Liikesuoritusten eri osien lisäksi pitää muistaa tarpeeksi treenata kokonaisuuksia.

Etenemisen kannalta on tärkeää asettaa tavoitteita. Tavoitteita pitäisi olla eri aikajaksoilla, pitkän aikavälin ja lyhyen aikavälin tavoitteita. Lisäksi jokaiselle treenikerralle pitää miettiä sen kerran tavoitteet. Mitä tarkemmat tavoitteet on miettinyt ja miten niihin etenee, sitä nopeammin tavoitteisiin pääsee. Mielikuvaharjoitteet auttavat saamaan unelman todentuntuisemmaksi. Mielikuvaharjoitteita voi tehdä myös videoimalla parhaita treenejä ja tekemällä näistä koosteen itselleen.

Koiran kannalta on tärkeää, että se saa hyviä kokemuksia itse kisatilanteesta. Kisoja kannattaa välillä käydä katsomassa vaan sillä silmällä, että mitä kaikkea kisatilanteessa voi tapahtua. Lisäksi koko koesetti pitäisi treeneissä tehdä tarpeeksi usein, jotta kisanomaisuutta tulee treenattua tarpeeksi. Sitten kun itse liikkeet on opetettu haasteena on se, miten liikkeet saa pysymään hyvällä tasolla.

On tärkeää, että ohjaajalla on selkeä oma tavoite tai näkemys mitä haluaa koiran tekevän. Silloin treeneissä ei ole merkitystä mitä treenikaverit sanovat tai mitä pisteitä tuomari antaa, vain sillä on merkitystä, että koira tekee niinkuin itse haluaa. Tämä voi olla erilainen eri koirilla, riippuen siitä mikä se tavoite on.

Sitten siirryimme käytännön harjoitteluun. Ensin jokainen teki yksin ja kumpikin kouluttaja antoi vinkkejä. Valitsin meidän ensimmäiseksi liikkeeksi ohjatun noudon.

Olemme treenanneet suuntia namikippojen kanssa. Ongelmana on ollut se, että Sipsi ei kovin hyvin kuuntele mihin suuntaan ohjaan sitä ja on välillä mennyt molemmille kipoille ja kun en oikein ole tiennyt mitä teen, niin se on välillä päässyt syömään löytämänsä namit. Nyt sitten tehtiin niin, että kun Sipsi on syönyt namin, huudan sen takaisin ja palkkaan taakseni, ettei se ehdi juosta toiselle kipolle. Merkille talutan Sipsin pannasta, ettei se varasta siitä suoraan namikipoille.

Jossain vaiheessa molemmilla puolilla voi olla namia, kunhan on sitten kaveri estämässä varastamisen. Silloin voi ohjata sen sinne, kumpaan ei ole pyrkimässä. Tätä samaa voi harjoitella kotona kahden sukan noudolla, niin että laittaa sen aina hakemaan juuri sen mihin ei ole pyrkimässä. Tätä sukkajuttua ollaan vähän tehtykin.

Sitten teimme paikallaolot. Sipsi oli istumisessa siirtänyt hieman toista etutassua, joten olisi tärkeä opettaa sille sellainen istumisasento, jossa pystyy olemaan nätisti. Muuten on nykyään ihan tarkkaavainen, joskin vähän tärisee kun tulen sen luo, kun odottaa niin innolla palkalle pääsyä. Paikallamakuussa oli myös siirtänyt toista etutassua, joten myös se pitäisi opettaa menemään maahan sellaiseen asentoon, ettei tarvi vaihtaa. Tässä oli sama tärinä, kun tulin luo ja oli heti ryntäämässä palkalle. Kuitenkin se pysyy hyvin ja itse paikallaolot on ihan levollisen näköinen, joten enköhän jatka ainakin toistaiseksi samalla namikuppi piilossa -linjalla.

Toisella omalla vuorolla seuraamista. Tässä tehtiin parittain niin, että toinen kouluttaja koulutti toista ja toinen toista. Meitä koulutti Kata. Näytin minkälaista meidän seuraaminen on ja sehän on vallan kovin edistäväistä. Mutta intoa on ja kontakti pysyy hyvin. Eikä se vissiin ihan niin vinoa ole kuin mitä itsestä tuntuu. Tuohon edistämiseen voitaisiin tehdä paljon vasempaan käännöksiä, kokeiltiin myös täyskäännöstä vasempaan, niin että kävelen Sipsin päälle, mutta tuntui kyllä, ettei se kauheasti auttanut, se vaan alkoi sitten hypätä sivuun. Vasempaan käännös ja seis tuntui auttavan paremmin. Siinä voi ottaa lisänä askelta taakse. Puhuttiin myös huomauttamisesta, mutta ehdin siinä välissä pari kertaa tehdä takapalkan kautta ja sen jälkeen Sipsi seurasikin paljon paremmin. Ei tässä taida auttaa muu kuin treenata.

Heidi Pesosen koulutuksessa 14.10.2012

Tänään oltiin Sipsin kanssa Pääkaupunkiseudun kultaisten järjestämässä Heidi Pesosen koulutuksessa Espoossa. Saatiin kiva ilma, joskin melko viileä. Tehtiin kaksi 15 min kierrosta, joista ensimmäisellä kerralla otettiin luoksetulon pysäytyksiä ja toisella kerralla tunnaria ja vähän ruutua.

Luoksetulon stoppeja ollaan treenattu kiertämisen kautta siten, että pysäytyksen jälkeen olen lähettänyt Sipsin kiertämään. Se on kuitenkin pysähtynyt mielestäni aika huonosti ja välillä kun olen tehnyt kahden ihmisen välillä juoksuttamista, niin siinä se on usein tullut monta koiranmittaa ennen kuin on lähtenyt sen takana olevan luo hakemaan nameja.

Nyt sitten tein aluksi kerran noin ja kun se tosiaan ei pysähtynyt tarpeeksi hyvin, niin otettiin ihan helppoja pysäytyksiä niin, että peruutan ja heitän namin samalla kun sanon seis. Sipsi alkoi pysähtymään oikein hyvin (joten sillä jonkin näköinen käsitys kuitenkin on) joten sitten tehtiin kierron kautta niin, että heitin sille namin heti kun pysähtyi ja muuten juoksutin sen vaan luokseni.

Sitten teimme tuota kahden ihmisen välillä juoksutusta ja vaikka Heidi lähti juoksemaan poispäin, niin Sipsi tuli silti melkein mun luo, vaikka olin pysäytyskäskyn huutanut. Kokeilimme sitten niin, että Sipsi sai namin takana seisoneelta Heidiltä vain silloin kun pysäytin ja muuten se sai juosta minun luokseni. Tämä toimi paljon paremmin, joten ehkä nyt en tuota kahden ihmisen välillä juoksemista tee sen kanssa.

Muistaakseni tässä pysäytyksen jälkeen kiertämisessä oli ideana juuri se, että siihen voi ottaa pidemmän välimatkan, koska tuota namia en pysty pitkältä välimatkalta heittämään. Täytyy nyt kuitenkin palata vähän taaksepäin ja tehdä noita suoria palkkauksia pysäytyksestä, jotta se palkka tulee Sipsille nopeammin. Tuota pysäytyksen jälkeen kiertoa voi sitten tehdä lisänä ja vaihteluna ja sen kautta ottaa sitä matkaa enempi.

Sitten seuraavalla kierroksella teimme tunnaria. Sipsillähän on aika hyvä idea siitä nuuhkimisesta, mutta varsinkin kun olen alkanut tehdä kokeenomaisesti ja kun se on kiihtyneemmässä tilassa, niin se saattaa napata viereisen. Eli kun on haistanut oman, niin ottaa siitä seuraavan. Teimme tämmöisen treenin ja se teki juuri niin kuin oletinkin, eli nuuhki hyvin, mutta kiireessä nappasi viereisen.

Kokeilimme sitten niin, että pysäytin Sipsin juuri kun se saapui kapuloille. Se jäi hämmästyneenä seisomaan, mutta hetken päästä alkoi nuuhkimaan ja toi oikean. Teimme tätä useamman toiston ja vaikka se nosteli vääriä, niin se joka kerta valitsi sen oikean jonka se toi minulle. Kertaakaan ei edes ollut lähdösä tuomaan väärää, vaikka sillä ekalla kerralla toi hienosti väärän minulle asti. Täytyy nyt tehdä tämmöistä harjoitusta sen kanssa kokeenomaisissa treeneissä ja vaikka samalla harjoitella myös noita helpompia, joissa se tuo heti oikeaa.

Sitten teimme vielä ruutua, jossa se ongelma on edelleen se, että se kääntyy heti ruutunauhan takana, eikä mene syvemmälle ruutuun. Sehän alkoi mennä jo parempaan paikkaan, kun pidin jonkin aikaa kosketusalustaa ruudussa, mutta jotenkin en tykkää siitä ideasta ja tuntui, etten pääse siitä yhtään eteenpäin, joten olen nyt tehnyt ilman sitä. Heidi kävi näyttämässä Sipsille ruudun ja se teki juuri hienosti niinkuin olin kuvaillut, kääntyy heti ruudun alussa ja sitten siitä pomppii taaksepäin.

Tehtiin sitten niin, että kehuin ja kävin palkkaamassa sen aina sinne ruudun takaosaan. Josko se pidemmänpäälle vaan alkaisi suoraan mennä sinne ilman sitä edessä pomppimista. Ainakin se useammalla toistolla meni suoremmin sinne takaosaan. Ehkä tätä täytyy nyt vähän ottaa kuurina ja jos se ei ala parantua, niin sitten harkita taas sitä kosketusalustaa.

Tein sitten vielä ruokatauolla Sipsin kanssa vähän hyppynoutoa, kun kerrankin oli hyppy käytettävissä. Suora heitto ja vasempaan suuntautunut meni hyvin, mutta kun heitin huomattavasti oikeaan, niin takaisin hyppääminen tuntui tosi vaikealta. Eli tätä täytyy vielä vahvistaa. Sitten tehtiin vähän kaukokäskyjä, niitä olen treenannut aivan liian vähän. Ja sitten lopuksi seuraaminen ja siitä iso palkka. Teki aika kivan tuntuista seuraamista, mutta en nyt sitten tiedä näyttikö se kauhealta, kun viimeksi oli siitä puhetta, että miltä se tuntuu vs miltä se ulkopuolisesta näyttää.

Tavallista treeniä

Käytiin eilen treenaamassa kentällä. Otettiin ruutua, tunnaria, luoksetuloa ja nouto. Ruutuun Sipsillä on kova into ja juoksi sinne jo kun olin sen kasannut ja vapautin sen paikaltaan. Yritin tehdä vähän sellaista, että olisin kierrättänyt sitä merkin ja ruudun välissä, mutta se ei oikein tajunnut sitä merkin kiertämistä (tavallinen keltainen merkki). Meni kyllä hyvin merkille, mutta ei oikein kiertänyt kunnolla.

Joten otinkin sitten vaan ruudun hahmottamista läheltä. Se tuppaa menemään ruudun taakse, jos sanon sille "ruutuun" sillä tavalla, että se on jo ruudussa, mutta ei ihan keskellä. Päädyinkin sitten palkkaamaan vaan siitä, että on ruutunauhojen sisällä. Kokeessahan liikkeestä tulee kymppi, jos koira vaan on ruutunauhojen sisällä, joten ehkä en yritä siltä vielä tässä vaiheessa vaatia, että on ihan ruudun keskellä.

Se on kuitenkin aika hyvin nyt tajunnut sen ruudun takaosaan menon, kun sitä kosketusalustaa pidin siellä jonkin aikaa. Aika hyvin se osasi sivuiltakin mennä ruudun sisälle, mutta toki olin itse aika lähellä sitä. Pitäisi harjoitella niin, että olen itse kaukana ja pyydän sieltä hakemaan ruutua. Pitäisi vaan ottaa isompia nameja tämmöiseen treeniin, ettei mene liikaa namien etsimiseksi.

Sitten tehtiin yksi muuten kokeenomainen tunnari, paitsi vein itse oman kapulan ja piilotin sitä hieman ruohon sekaan. Nuuhki järjestyksessä, mutta otti heti oman kapulan ja palautti hyvin. Nyt pitäisi vielä saada tähän se, että vieras vie myös sen oman kapulan.

Sitten tein luoksetuloa juoksuttamalla kahden ihmisen välillä. Tämä on Sipsistä hurjan hauskaa ja juoksee namien takia kovaa, mutta en kyllä silti saa tähän kunnon pysäytystä aikaan. Vaikka huudan "seis" ja toinen huutaa samalla Sipsiä, niin saattaa silti pomppia vaikka kuinka monta askelta pysäytyksen jälkeen. Ehkä pitää nyt kokeilla sitä kiertoa, kun en tiedä miten saisin tämän toimimaan.

Lopuksi tein vielä pitkän noudon (tuossa ruudun treenaamisessa olin jo tehnyt myös yhden noudon, jonka palautti loppuun asti, jotta sain harjoiteltua sitä, ettei nousisi irrotettuaan). Tämä meni tosi hyvin, vaikka kapula oli ihan toisella puolella kenttää, juoksi koko matkan kovaa, otti hyvin ja juoksi kovaa takaisin. Sai purkillisen ruokaa palkaksi.

Pekka Korrin koulutuksessa osa 2

Eilen 3.10.2012 oli toinen Pekka Korrin koulutus Lauttasaaressa. Aloitimme seuraamisen harjoittelulla. Kerroin, että tämän virittelysanan avulla Sipsin into seuraamiseen on kasvanut, mutta sen takia siihen on myös tullut edistämistä ja vinoutta ja silti edelleen se välillä menettää kontaktin ja saattaa ottaa välimatkaa myös.

Tehtiin aluksi yksi virittelysanan käyttö ja Sipsi oli ihan innoissaan, harmi vaan, että minulla ei ollut mitään tosi hyviä nameja, vaan joutui tyytymään nappuloihin (ja oli ehtinyt syödä paketillisen naudanmahaakin kotona, kun jätin sen siksi aikaa kotiin, kun käytin Emman ja Maxin lenkillä ja unohdin tietenkin naudanmahan pöydälle). Sitten tehtiin pidempää seuraamista. Se tuntui tosi huonolta, edisti aluksi, mutta sitten siihen tuli myös kontaktin tippumista ja täyskäännöksissä jäi aika pahasti. Hidas seuraaminen oli paras osuus.

Meidän kannattaa nyt kuulemma tehdä edelleen paljon noita virittelysanatreenejä, koska sitten kun tästä edetään VOI- ja EVL-luokkiin niin seuraaminen on tosi pitkä ja koiralla pitäisi olla aika kova into tehdä sitä, että jaksaa sen loppuun asti. Sen lisäksi harjoitellaan nyt näitä pidempiä pätkiä niin että palkka tulee sitten kun tekee hyvin. Varsinkin hidasta seuraamista meidän kannattaa nyt lähiaikoina tehdä paljon, koska se on Sipsillä tällä hetkellä hyvää, jotta se vahvistaisi sitä oikeaa tekemistä. Sitten kun siitä siirtyy normaaliin käyntiin, voi kehua ennen siirtymää, jolloin koira todennäköisesti skarppaa ja pysyy sen siirtymänkin hyvin mukana.

Seuraamisessahan on EVL:ssä kolme eri nopeutta, joiden jokaisen painotus on sama, joten niitä pitäisi jokaista treenata yhtä paljon. Lisäksi kannattaa videoida miten koira tekee sen mukaan miten itse vaihtelee nopeutta. Jokaisella koiralla kun on se vauhti jossa tekee parhaiten ja ohjaaja voi omalla vauhdin muokkaamisellaan vaikuttaa siihen miltä seuraaminen näyttää.

Lisäksi oli puhetta siitä, että vaikka Sipsi ei pidä kontaktia koko ajan hyvin, niin jos se pysyy oikealla paikalla, tämä ei ole niin suuri ongelma. Eli vaikka minusta tuntuisi, että seuraaminen on kauheaa, niin se voi tuomarista näyttää ihan hyvältä, jos se pysyy oikealla paikalla, vaikka kontakti vähän eläisi. Eli tähänkin pitäisi sitä videointia käyttää, että näkisi miltä se ulkopuolisesta näyttää.

"Lohdutuksena" tähän seuraamisongelmaan on se, että todella harva koira saa 10 EVL:ssä. Varsinkin arvokisatasolla saattaa mennä vuosia ilman, että yksikään koira saa 10. Lisäksi varmaan kenenkään mielestä seuraaminen ei koskaan ole valmis. Jonkun hyppynoudon voi saada sellaiseen tilaan, ettei siinä ole enää mitään parannettavaa, mutta seuraamista tuskin kukaan saa koskaan sellaiseksi.

Seuraamisongelmien lisäksi puhuttiin ennakoimisesta. Näissä voi tehdä sitä, että jättää namin eteen ennen kuin tulee koiran luo ja vapauttaa sen sille ilman sivuasentoa. Tämä on toki sellainen kikka, mitä ei kokeessa voi käyttää. Sen takia puhuttiin myös siitä, että miten koiran saisi oikeasti osaamaan ne asiat.

Eli alettiin harjoitella sellaista, että menen koiran viereen, sanon sille jotain muuta kuin oikean käskyn ja jos koira nousee, niin moitin sitä ja käsken sen uudestaan siihen oikeaan asentoon ja kerron, että niin sen pitää olla ja sitten poistun ja palaan uudestaan ja jos koira nyt pysyy asennossaan kunnes pyydän sen oikealla sivulle tulo sanalla, niin sitten saa palkan. Välissä kehun ja silitän sitä siitä, että pysyy oikeassa asennossa.

Tämä alkoi Sipsin kanssa toimia ihan kivasti ja puhuttiinkin paljon siitä, että miten koekäyntien määrän kasvaessa koiran ja ohjaajan välinen suhde kasvattaa merkitystä. Koiran kun tulee EVL:ssä tehdä aika pitkä suoritus ilman palkkaa ja mitä vähemmän kikkoja liikkeissä on käytetty ja mitä enemmän koira oikeasti osaa liikkeet, sitä paremmin sillä pidemmän päälle menee.

Sipsi tarkkailee muiden koulutusta (ja toivottavasti oppii kuuntelemalla)

Pekka Korri näyttää miten koira saa 10 vaikka ei olisikaan keskellä ruutua, joten nuoren koiran kanssa ei liikaa kannata keskittyä täydelliseen paikkaan ruudun keskellä.

Emma lainaa Sipsin blogia

Emma kävi humputtelemassa labbisten mestaruustokossa 30.9.2012 Espoossa, tuomarina Timo Pussinen.

Paikallamakuu 6
Seuraaminen 8
Istuminen liikkeestä 7
Luoksetulo 9
Ruutu 0
Hyppynouto 7
Metallinouto 10
Tunnari 0
Kauko-ohjaus 6
Kokonaisvaikutus 10

Yhteensä 181 p. ei tulosta.

Tosi vähän ollaan Emman kanssa treenattu, mutta sen mielestä homma on silti kamalan hauskaa. Aika kovasti vaan on vinkumista tullut iän myötä liikkeisiin. Paikallamakuusta sen takia niin huonot pisteet. Seuraaminen oli aluksi aika kamalaa, mutta parantui loppua kohti.

Liikkeestä istumiseen jouduin käyttämään kaksoiskäskyn, vaikka tätä jos jotain ollaan vuosien varrella treenattu. Laitan tähän nyt Emmasta kuvia tuossa kokeessa. Kuvat on ottanut Fanny Larsen.

Liikkeestä istuminen

Luoksetulo meni ihan kivasti, maahanmeno oli vähän hidas, mutta ihan parasta Emmaa kuitenkin. Ruutuun lähti hyvin, mutta ruudun takana olleet valkoiset merkit hämäsi ja juoksi sinne. Löysi kuitenkin lopulta ruutuun, mutta käskyjä tuli aivan liikaa ja taisi sen etutassut olla ruudun ulkopuolellakin.

Yksi tötsäkin kaatui, kun Emmalla oli niin kova vauhti päällä.

Hyppynouto meni muuten hyvin, mutta Emma pureskeli kapulaa. Sen takia siitä pistevähennykset. Metallia kun ei voi pureskella, niin siitä sitten paremmat pisteet. Tunnarissa haistoi ekana oman ja taisi ottaakin sen, mutta sitten iski epävarmuus ja haisteli moneen kertaan kaikki ja päätyi lopulta tuomaan väärän.

Tunnarin palautus

Kauko-ohjaus meni aika hyvin, tai siis siihen nähden, kun en ole onnistunut Emmalle niitä liikkeitä kunnolla opettamaan. Varsinkin seisomasta istumaan tulee eteen ja seisomasta maahan. Mutta ei kuitenkaan nollille mennyt ja Emma teki innolla ja niin hyvin kuin nyt vaan osasi.

Kauko-ohjauksen istumaan nousu

Kauko-ohjauksen seisomaan nousu

Pääasia on, että Emmalla oli kivaa! Tein Sipsin kanssa samalla pienen treenin jossa sain niitä sen ennakoimisia vähän esille. Täytyy nyt oikeasti panostaa niihin, jotta ei tarvi jatkossa enää painia sen ongelman kanssa.