Olin ekana Nachon kanssa Pekalla ja otettiin pieni kokeenomainen setti. Tehtiin tosi lyhyt seuraaminen, alokasluokan luoksetulo ja kaukokäskyt. Ensinnäkään Nacho ei meinannut pysyä nahoissaan kentälle tullessa, vaan ryntäili eteen ja pomppeli ympäriinsä. Sitten seuraaminen ei tässä mielentilassa tietenkään onnistunut kovin hyvin, vaan pomppi siinäkin. Luoksetulossa pomppasi kauhealla innolla viereen. Kaukokäskyissä meni hyvin maahan, nousi hyvin istumaan, mutta siitä maahan otti hieman toista tassua alle. Jokaisessa välissä pomppi kauhean innoissaan, kun kehuin sitä. Lopuksi palkkasin treenikassilta lihapullilla.
Pekka sanoi, että Nacho on vilkas ja iloinen ja vastaa hyvin sosiaaliseen palkkaan. Nacho on kuulemma tosi hienosti itse aktiivinen ja minä passiivinen (jee, ollaan ehkä jotain opittu!). Tosin hän sanoi, että väleissä pomppimista pitäisi hieman hillitä. Hän puhui siitä miten tärkeää juuri sosiaalinen palkka on, jotta koira pystyy tekemään myös hyvän kilpailusuorituksen. Eli oikeastaan ei pitäisi ikinä sanoa, että harjoittelee palkattomuutta, vaan kokeenomaisissa treeneissä harjoittelee sosiaalista palkkaamista. Lenkilläkin voisi ottaa välillä Nachon vaan tekemään jonkun pienen tokojutun, kehua ja sitten päästää jatkamaan lenkkiä normaalisti ihan harjoituksen vuoksi. Ja sitten noita kokeenomaisia treenejä voisi tehdä vaikka useita viikossa, koska tällä hetkellä meidän ei kuitenkaan ole tarkoitus vielä mennä kokeisiin.
Ennen koetta kannattaa pitää vaikka kirjaa mitä on tehnyt muutaman viikon ennen koetta. Sitten jos koe on mennyt hyvin, tietää, että nämä esivalmistelut ovat toimivat. Jos koe taas ei mene hyvin, pitää tehdä muutoksia. Hän myös sanoi, että koe on onnistunut, jos Nacho tekee hyvällä fiiliksellä ja hyvässä yhteistyössä, vaikka pisteitä olisi vain 110. Sen sijaan, jos fiilis ei ole hyvä, ei koe ole onnistunut, vaikka pisteitä olisi 180.
Otin Nachon kentälle tässä-käskyllä ja sitä Pekka suositteli jatkamaan ja kehittämään. Kaikki osa-alueet joita kokeessa voi tulla, pitäisi harjoitella mahdollisimman hyvin, ihan tuomarin kättelyä myöten. Koska Nacho ei kovin innoissaan ollut siitä tässä-käskystä, sitä voisi parantaa niin, että välillä näissä kokeenomaissa harjoituksissa, palkkaisi nimenomaan siitä. Tekisi vaikka muutaman liikkeen, palkkaisi niistä sosiaalisella palkalla ja sitten ottaisi Nachon mukaan tässä-käskyllä ja siitä tulisikin superpalkka. Sillä tavalla kokeessa se voisi pitää sitä tässä-käskyä itsestään palkitsevana.
Koiralle olisi tärkeä luoda mahdollisimman samanlainen fiilis treeneistä kuin mitä koe on. Parasta olisi, jos koira ei erottaisi kokeita ja treenejä, vaan olisi vain tokoa. Kuitenkin vasta kokeessa näkee mikä se koiran koetaso on. Olisi hyvä, jos se olisi sama kuin taso treeneissä. Jos ohjaaja tietää, että hyvään koesuoritukseen vaaditaan tason korottamista, se lisää myös jännitystä. Sen sijaan, jos hyvään koesuoritukseen riittää ihan perus treenisuoritus, voi ohjaajakin olla jännittämättä. Koesuoritusta on myös vaikea parantaa, jos treenit ovat kovin erilaisia, koska treeneissä tehtävät asiat eivät silloin välttämättä siirry koesuoritukseen.
Kyselin vielä erikseen seuraamisesta. Teimme ensin pienen häiriötreenin, jossa Nacho ensin meni helposti lankaan, mutta sitten muisti homman ja piti paremmin kontaktia. Näitä voisi edelleen jonkin verran tehdä ja sitten liikkeessä voisi tehdä niin, että Nachoa voisi kehua, kun pitää kontaktia, huomauttaa, jos tiputtaa ja sitten taas kehua, kun ottaa uudestaan kontaktin. Sen jälkeen voisi kävellä vähän matkaa hiljaa ja sitten "jes" ja kunnon palkka, eli lelu/nami. Tällä tavalla se alkaisi odottaa, että milloin tulee se hiljainen hetki, koska se tietää sitä kunnon palkkaa.
Teimme seuraamista myös hieman niin, että nami on kädessä ulkopuolella. Tämän Nacho osaa, mutta sitten kun kättä piti liikutella normaalisti, se jäi siihen hieman kiinni. Eli tätäkin voisi harjoitella lisää siten, että liikkuminen on välillä normaalimpaa.
 |
| Seuraamista Nachon kanssa (kuva Tiina Kemppainen). |
Riitan vuorolle otin Sipsin ja sen kanssa tehtiin myös seuraamista. Riitta teetti ensin pienen kokeenomaisen pätkän ja Sipsi seurasi aika hyvin, joten sen pahimmat ongelmat ei nyt tulleet oikein esille. Sipsi tosin meni aika helpolla Riitan tekemiin pieniin häiriöihin, joten sellaisia häiriötreenejä, jotka tulevat yllättäen kesken pidemmän seuraamisen pitäisi tehdä. Näitä voisi myös yrittää tehdä mahdollisimman koemaisiksi, jotta se tajuaisi kokeessa vaan tsempata, jos mennään esim. läheltä tuomaria.
Pohdimme Riitan kanssa, että mistä seuraamisen ajoittaiset ongelmat johtuvat ja uskoisin, että suurin syy on vireessä, koska teknisesti se osaa seurata. Koska Sipsillä on kokeissa vire tosi korkealla, voisi kokeilla opettaa sen laskemaan virettä, varsinkin askelsiirtymiin. Niissähän se on välillä tehnyt omia pomppuja ja joskus jopa äännellyt. Kokeilimme näihin namista luopumista. Eli tein ensin hieman suoraa seuraamista, sitten askelsiirtymät ja sen jälkeen näytän sille oikeassa kädessä olevaa namia, josta käsken sen luopumaan. Kun se hieman laskee virettä luopumisen seurauksena, se saa palkan.
Namin voi myös laittaa maahan ja ottaa sen siitä. Jotkut koirat voi päästää hakemaan sen suoraan maasta tai heittää sen, mutta Sipsille ei kannata tehdä niin, koska se innostuu niin paljon nameista. Jos näyttää, että nämä harjoitukset helpottavat Sipsin seuraamista, näihin voisi lisätä uuden käskyn ja käyttää sitä sellaisissa tilanteissa, joissa seuraaminen pitäisi erityisesti saada paremmaksi.
