19. toukokuuta 2014

Nome-koulutuksessa Lohtajalla 17-18.5.2014

Lähdettiin perjantaina Ramin kanssa reissuun ja yövyttiin jossain metsässä matkan varrella. Siitä sitten aamulla Lohtajalle, jossa koulutuspäivä upeassa kelissä. Kouluttajana oli AnneCharlotte Bengtsson Ruotsista, joka on Nachon isänisän Odinin omistaja. Paikalla oli Nachon kasvattaja Nachon siskon ja äidin kanssa, ja sitten siellä oli myös Nachon isä, Nachon toinen sisko ja Nachon isänsisko omistajiensa kanssa. Lisäksi paikalla oli Nachon isänäidin omistajat ilman koiraa ja muutama kuunteluoppilas, sekä muutama muu koira, jotka eivät olleet sukua. Sen verran peruuntumisia oli tullut, että Ramikin pääsi Pepsin kanssa osallistumaan.

Lauantaina aloiteltiin heti aamusta pentujen kanssa. Ensin tehtiin yhdessä pieni paikallaodottamisharjoitus siten, että kouluttaja heitti damin ja pentujen piti odottaa. Sitten kukin ohjaaja heitti itse damin ja haki sen hallitusti pennun kanssa. Tämä vaatii meiltä vielä "vähän" treeniä. Mutta tämmöisiä malttiharjoituksia olisi tärkeä tehdä.

Kaikkien muiden pennut istuu hienosti, paitsi erään tokoharrastajan...

Tässäkin on vissiin joku malttamisharjoitus menossa.

Sitten tehtiin yksittäin harjoitus, jossa heitettiin yksittäinen dami ja lähetettiin koira hakemaan se. Kouluttaja halusi nähdä, miten pennut noutavat ja palauttavat. Nachon kohdalla hän neuvoi, että voisi vielä pidempään vaan kehua ja silitellä pentua ja antaa sen kierrellä dami suussa. Nacho tulikin yllättäen ihan tosi hienosti eteen ja antoi damin siinä pois. Sanoinkin kyllä, että olin vähän yllättynyt siitä miten se palautti.

Nacho hakee damia.

Kouluttaja neuvoo meitä.


Sitten opettiin pennuille seuraamista. Nome-seuraamisenhan ei tarvi olla niin tarkasti määriteltyä kuin tokossa ja lisäksi koiran tulisi katsoa eteenpäin, jotta se näkee mihin damit/linnut putoavat. Kouluttaja kuitenkin neuvoi lähtemään ihan siitä, että ehdollistetaan pentu siihen, että se seuraamiskäsky tai merkkiääni tarkoittaa kivaa asiaa. Eli ensin ihan vaan sanotaan se käsky paikallaan ja annetaan koiralle nami. Tätä toistetaan paljon ja sitten lähdetään peruuttamaan samalla kun sanotaan käsky ja palkitaan koira. Tätä taas toistetaan paljon. Vasta sitten käännytään kulkemaan samaan suuntaan kuin koira ja palkitaan heti, kun se on oikeassa kohdassa.

Vasta myöhemmin koiralle opetetaan, että sen pitää katsoa eteenpäin, kun se jo hyvin hakeutuu sivulle kävelemään. Tämä siis opetetaan heittämällä dami jolloin koira alkaa luontaisesti katsoa eteenpäin. Kun koiralle on sivuasento vahva ja sen on mukava olla siinä, niin myöhemmin sen tulisi pyytää lupaa päästä noutoon, tulemalla mahdollisimman hyvään sivuasentoon, lähes nojaamalla jalkaan.

Tässä taidetaan kukin tykönämme treenata seuraamista.

Sitten harjoiteltiin pysähtymistä. Sitä voi harjoitella ihan niin, että kun koira juoksentelee siinä lähistöllä, viheltää pysähtymisäänen ja samantien heittää pallon.

Pysähtymistreeni.

Aamupäivän treenien jälkeen kakarat pääsivät myös vähän leikkimään ja "sukuloimaan".

Nacho ja isänsä.

Parka-siskon kanssa oli kiva painia.

Tässä kolme siskosta ja "musta lammas".

Kova oli vauhti.

Kunnon perhepotretti: Riepu-äiti, Parka, Viima, Nacho ja Arska-isä.

Lounaan jälkeen jatkettiin vielä vähän pentuharjoituksia. Harjoiteltiin esim. odottamista ihan vaan niin, että käytiin palkitsemassa koiraa aina kun se odotti. Kouluttaja sanoi, että hän opettaa koiralle, että kun hän käskee sitä odottaa, niin se odottaa niin kauan kunnes hän menee sen luo palkitsemaan koiran. Siten sille tulee rauhallinen mielentila, kun se tietää, ettei sieltä sitten enää rynnätä mihinkään.

Nachon kanssa odotustreeniä.

Sitten harjoiteltiin vielä kaasuta-jarruta leikkiä, jossa leikitään koiran kanssa vimmatusti ja sitten yhtäkkiä lopetetaan ja annetaan pennun rauhoittua. Kun se on rauhoittunut, voidaan taas aloittaa kiihkeä leikki. Pentua pidetään siis rinnasta rauhallisesti paikallaan, ettei se ryntää lelun perään ja kun se on rauhoittunut, niin sitten se päästetään jatkamaan.

Kouluttaja näyttää Nachon kanssa, miten leikkiä leikitään.

Sitten oli vuorossa aikuiset koirat. Oli kiinnostavaa seurata mitä kaikkea niiden kanssa tehtiin. Ramikin pääsi Pepsin kanssa tekemään, mutta ei jotenkin tajunnut tarpeeksi sanoa, että ei ole sen kanssa vielä paljon treenannut ja alussa moni juttu oli siten Pepsille liian vaikea. Mutta kyllä sekin sitten pääsi jyvälle ja kouluttaja oli onneksi tosi kannustava.

Jouduttiin sitten lähtemään jo ennen koulutuksen loppumista, kun oltiin luvattu mennä Ramin vanhemmilla käymään Haapavedellä. Yöksi mentiin Ramin vanhempien mökille. Sitten taas aamulla takaisin ja treenit jatkui. Rami osallistui Pepsin kanssa tänäänkin ja sen lisäksi oli Nachon isä ja äiti, sekä sisko ja yksi flätti.

Harjoituksina oli mm. lähihakua samasta metsäpaikasta kuin edellisenä päivänä. Sen lisäksi tehtiin mm. vesihakua (koira kannattaa totuttaa hakemaan myös veneen läheltä) ja hakuruutua. Jos koira ei ole tottunut lintuihin, niin ne kannattaa totuttaa erikseen ennen kuin lähettää etsimään hakuruudusta, tämä oli osalle koirista ongelmallista.

Pepsi oli tosi hyvä vesinoudoissa, oli mun mielestä paljon parempi uimaan kuin kultsut.

Oli tosi mielenkiintoinen koulutus ja tykkäsin tosi paljon kouluttajan positiivisesta opetustavasta. Hän sanoi, että koska nämä pennut kyllä osaavat noutaa, niin sitä ehtii harjoitella myöhemminkin, mutta odottaminen, pysähtyminen, seuraaminen ym. tottelevaisuusasiat pitää ensin opettaa kuntoon, joten niitä nyt harjoituslistalle ja jätetään noudot muhimaan myöhempään. Harmittavasti en kirjoittanut muistiinpanoja, joten kaikkia juttuja en enää jälkeenpäin muista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti