9. elokuuta 2015

Tokotiimi Muuramessa, Satsun koulutuksessa

Yövyttiin kesähotelli Rentukassa ja syötiin siellä aamupala. Sitten kohti Muuramea. Nacho oli saanut edellisenä päivänä kuulemma uida oikein kunnolla (oli lähtenyt jalkapallon perään ja sitten kun ei saanut sitä suuhun, vaan se meni koko ajan kauemmas, joten se piti veneellä hakea takaisin), joten mietin, että mitenköhän se jaksaa tehdä. Noh, olihan se toisaalta jo yhden yön saanut nukkua välissä.

Aamulla oli ensin uusien koirien tiimiin haku. Kivoja koiria oli pyrkimässä, paljon nuoria koiria ja suurin osa olikin jo ennestään tuttuja, joko tiimistä tai Pääkaupunkiseudun kultaisista.

Vuoden 2015 tiimiin hakijat.

Sitten aloitettiin koulutus. Kouluttajana oli siis Satu Taskinen. Koska olimme lähdössä lomareissulle, ilmoitin, että voimme olla ekoina. Teimme seuraamista. Kerroin ensin mitä ongelmia meillä on seuraamisessa ollut. Pahimpana se, että se niin helposti hävittää kontaktin ja että paikka ei pysy, jos kävelen kovempaa vauhtia. Näytin millä mallilla se on. Ja eihän se kovin hyvällä mallilla ole, siinä taisi heti jo kontakti hävitä pari kertaa. Satsu myös huomasi heti, että itse tuijotan koiraa ja liikun tosi epäluonnollisesti, ihan hitaasti. Yritin sitten selittää, että jos en katso sitä, niin en näe, jos se pudottaa kontaktin. Satsu totesi heti, että koirasta näkee, että se odottaa ohjaajan pitävän kontaktia ja jos ei pidä, niin se on vähän pihalla, että mitä tässä nyt tehdään.

Ohjaaja yrittää olla tuijottamatta koiraa. (kuva Johanna Lehto)

Satsu neuvoi, että ensinnäkin ohjaajan liikkuminen pitäisi saada normaalimmaksi. Kun lähdin normaalia vauhtia liikkeelle, Nachokin tuli paremmin mukana. Välillä se kuitenkin selvästi jäi jälkeen, varsinkin juoksussa. Tässä pitäisi sille saada nyt ajatus, että sen pitää huolehtia paikasta ja tsempata itse, eikä niin, että ohjaaja katselee sitä ja houkuttelee. Yritimme tehdä pitkää pätkää juoksua, jotta se tajuaisi, että palkan saa kun tsemppaa. Se ei vaan yhtään tajunnut mitään juoksussa seuraamista, kun sellaista ei olla tehty, joten juoksenteli vaan mukana perässä. Palkattiin kuitenkin kun saatiin joku hieman parempi kohta ja lopetettiin eka setti siihen.

Jee, pallo. (kuva Johanna Lehto)

Toisessa setissä otettiin lisää seuraamista. Teimme alussa vähän lisää juoksua ja nyt Nacho oli hieman miettinyt asiaa ja se meni paremmin. Sitten teimme kontaktiharjoituksia ja ne menivät tosi huonosti! Nacho katsoi joka kerta houkuttelulelua. Tässä pitäisi saada sille nyt jotenkin selville, että sen pitäisi oikeasti jättää nuo häiriöitä katsomatta. En tosin oikein tiedä miten siihen pääsisi, koska se ei nyt erityisesti välittänyt, vaikka sitä huomautti katsomisesta. Mutta jos nyt yrittäisi palkata sitä siitä omaehtoisesta tsemppaamisesta, eikä houkuttelisi, niin voihan se olla, että se auttaisi tähän kontaktiinkin.


Kyllähän se vähän niinkuin seuraamiselta näyttää. (kuva Johanna Lehto)

Moni teki merkin kiertoa ja kierto-ohjatun loppuosaa, mutta niissä ei mitään kovin suuria oivalluksia tullut. Toki merkin kierrossa kannattaa palkan suunta miettiä, jotta koira kiertää tiiviisti, esim. heittää pallo vastakkaiseen suuntaan, josta koira tulee merkin takaa kiertämästä. Tuota loppuosaa voi pilkkoa itse olemalla lähellä esteitä tai tuomalla merkkiä lähemmäs estettä.

"Merkittömässä merkissä", eli lähettämisessä määrätylle paikalle voi käyttää hyväksi samoja juttuja miten nomessa opetetaan koiralle eteenmenoa. Eli keppiä, jonka vieressä on pallo ja sille lähetystä. Keppi auttaa koiraa katsomaan suoraan oikeaan kohtaan, eli eteenpäin. Näitä keppejä voi sitten laittaa eri suuntiin ja rintamasuuntaa vaihtamalla näyttää koiralle, minkä kepin luo sen tulisi mennä (ja missä on se pallo). Varsinkin nurmikolla nämä harjoitukset ovat hyviä, kun koira ei näe sitä palloa kauempaa. Satsu sanoi, että ei tee näitä millään hirveän pitkillä matkoilla vaan 10-20 m päähän.

Kun koira osaa mennä eteen, sille pitäisi vielä opettaa siirtyminen pienen matkan sivusuunnissa. Näissä voi käyttää kosketusalustaa apuna ja ottaa niihin jonkun eri käskyn. Koira siis asetetaan johonkin tiettyyn kohtaan ja muutaman metrin päähän kosketusalusta, jolle siirtyminen käsimerkillä ja käskyllä. Lisäksi olisi hyvä, että koira osaisi peruuttaa, jos se on ihan alueen etureunalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti