Tehtiin ensin kierros jossa jokainen teki kolme liikettä kokeenomaisesti. Me tehtiin tunnari, hyppynouto ja seuraaminen. Tunnarissa Sipsi otti hyvin oman, mutta sitten iski epävarmuus ja sylkäisi sen pois ja palasi tarkistamaan. Se oma lensi sen verran kauas, ettei sitten enää huomannut sitä, vaan päätyi tuomaan väärän. Hyppynouto meni hyvin, mutta este ei ollut oikea tokoeste, vaan vähän isompi versio, joten se ehkä auttoi siihen, ettei edes kuvitellut menevänsä ohi. Seuraamisessa humputteli menemään keskittymättä kunnolla hommiin, joten tuli pari ihme haahuilupätkää (juoksemisessa oli yhtäkkiä oikealla puolella) ja sen lisäksi edisti ihan järkyttävän paljon!
Seuraamisesta saatiin kommentiksi sitä, että se ei kunnolla keskity. Kaikissa muutoskohdissa se tsemppasi, mutta varsinkin pitkillä suorilla se kyllä iloisesti tulee mukana, mutta ei keskity siihen työskentelyyn. Sen takia paikka elää ja tulee noita mokia, kun ei tee tarkasti hommia. Lisäksi itse näytän sille edelleen pienellä kädenheilautuksella, että sen pitää parantaa sivuasentoa, kun tulee ensin vähän vinoon! Käsimerkki pois ja antaa vaikka olla vinossa, jos ei itse korjaa! Ja sitten paljon treeniä, jossa on vaihtelua ja välillä tehdään pitkää suoraa ja palkka vaihdellen näistä. Että ymmärtää sen, että se palkka voi tulla milloin vaan, joten koko ajan pitää keskittyä työskentelyyn.
Sitten otettiin tunnari uusiksi kun Sipsi oli rauhallisemmassa mielentilassa ja se nuuhki ihan hyvin, varmisti viereisen ja palasi sitten omaan, jonka toi. Piti kuitenkin kapulaa pitkittäin "piippuna" suussa ja kyselin sitten, että miten tähän voisi puuttua. Tätä voi harjoitella jättämällä välimatkan pois, koska Sipsi ottaa kapulan kyllä hyvin, mutta matkalla kääntää sen tähän asentoon. Lisäksi voi tehdä ihan normaaleita kapulan pitoharjoituksia (ja hakuharjoituksia myös tunnarikapulalla), joita ei ollakaan tosiaan vähään aikaan tehty. Jos tuo kapulan piippuna, sen voi ottaa pois, kääntää oikein päin ja sitten kehua. Näissä erillisissä harjoituksissa voi myös huomauttaa heti, jos kääntelee tai kolistelee kapulaa suussa.
Yleisesti ottaen puhuttiin siitä, että kun Sipsille on nyt tuota intoa haettu ja sitä tuntuu nyt löytyvän ihan kivasti, niin pitäisi nyt panostaa myös siihen rauhallisemmassa vireessä tekemiseen ja varsinkin keskittymiseen siihen mitä ollaan tekemässä.
Muiden tehtyä omat liikkeensä tehtiin paikallamakuut. Sipsi ei keskittynyt taaskaan alussa kunnolla ja meni maahan jo kun liikkuri oli edellisen kohdalla. Makuussa oli pari kertaa haistellut maata. Istumisessa haukotteli jo kun lähdin ja oli aika pian mennyt maahan. Kävin korjaamassa sen ja sen jälkeen se istui hyvin. Tähänkin pitäisi ehkä taas tehdä vähän enempi sitä intoa, että jaksaa tosiaan keskittyä pysymään siellä oikeassa asennossa.
Sitten tehtiin temppurata! Radassa koira jätettiin luoksetuloon, ohjaaja käveli toiselle puolelle kenttää, kutsui koiraa, pysäytti matkalla maahan ja käski siitä seisomaan. Sitten merkille, josta yhden noutakapulan yli ruutuun. Ruudusta mukaan siellä oleva noutokapula ja sen kanssa estehyppy, jonka jälkeen pysähdys matkalla, kapulasta irti ja sen matkalla olleen kapulan nouto.
Sipsi ei oikein osaa vielä merkkiä joten kävin näyttämässä sen sille. Siitä ruutuun taisi osata mennä, mutta siitä sivusuunnassa hyppyesteelle ei millään tajunnut mennä. Jouduin pysäyttämään sen monta kertaa ja aika paljon apuja jouduin antamaan, että tajusi missä suunnassa se hyppyeste on. Kapulasta päästi irti ja kun ohjasin tarpeeksi, haki toisen kapulan. Ohjaajaa meinasi kyllä naurattaa kovasti ja monta kertaa jouduin pysäyttämään Sipsin ja seis käsky sillä ei näköjään ole kovin hyvin hallussa! Mutta tämä tuntui tosi hyvältä treeniltä ja Sipsi joutui oikeasti työskentelemään ja miettimään, että mitä tässä nyt tehdäänkään.
Ideana on siis juuri se, että koiraa ei kielletä tekemästä mitään, mutta jos se meinaa tehdä jotain väärää, se stopataan (tästä voi välillä palkita) ja hengähdetään ja mietitään, että miten se saataisiin tekemään se, mitä halutaan. Kokeissahan voi tulla monennäköisiä tilanteita, joissa on hyötyä siitä, että koira osaa pysähtyä käskystä ja lähteä ihan toiseen suuntaan kuin mihin se oli alunperin menossa. Tai jättää kapulan jonka luona jo on ja hakea toisen (ohjattu nouto).
Vikalla kierroksella tehtiin luoksetulon stoppeja. Mahdollisia harkittavia asioita palkkauksessa:
-takapalkka
-koiran luo palkkaamaan meneminen ja liikkeen lopetus siihen (ei tarvi valua kun liike ei siitä ohjaajan luo jatku)
-oikein kohdan katsominen maasta ja siitä vertaaminen kuin paljon koira on liikkunut pysähtymisen jälkeen
-apuohjaaja heittämään lihapullan koiran jalkojen juureen (jos koira alkaa tuijotella apuohjaajaa, tee häiriötreeniä)
Muiden tekemistä liikkeistä / keskusteluista jäi mieleen:
- Kaukokäskyihin tarpeeksi oikeita toistoja! Ei yhtään vääriä, jos tulee yksi väärä, heti helpotus ja paljon oikeita. Yksi tarkka kriteeri, esim. oikea takajalka koko ajan paikallaan. (Alussa mahdollisesti jalan kiinnipitäminen.)
- Zetassa hitaampi kävely kuin normiseuraamisessa. Koiran helpompi tehdä oikea liike ja yleensä erillään seuraamisesta, joten tuomari ei voi verrata vauhtia siihen. Jos treenaa yksin voi liikkeitä tehdä niin että koira kävelee edessä ja itse kävelee takaperin. Jos koira sivulla, älä katso sitä, vaan sano käsky ja jos tekee väärin, tee uudestaan (vahvista käskyä muussa tilanteessa). Myös kokeessa voi käydä näin, eikä sitä pysty sielläkään korjaamaan.
- Hyppynoutotreeniä niin, että vaikka kapula olisi missä tahansa, koiran pitää hypätä, hakea se ja hypätä takaisin. Auta koiraa, jos on vaikea treeni ja palkka heti kun tekee oikein.
- Luoksetulossa koira oppii monesti, että leikeissä pysähtyy hyvin, mutta suoralla (kokeenomaisella) ei pysähdy. Tätä voi treenata niin, että koiran on pakko pysähtyä. Jos ei pysähdy, ohjaaja menee vastaan ja vie koiran takaisin paikkaan missä sen olisi pitänyt pysähtyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti