Hyvä suoritus WT-kokeessa

Käytiin Nachon kanssa toisessa WT-kokeessamme ja tällä kertaa meni hyvin! :) Saatiin tuomisiksi ALO1! Tuomareina olivat Uusimäki Pekka, Mikkola Anu, Nevalainen Heikki ja Tenhunen Matti.

Ensimmäisellä rastilla oli tuomariharjoittelijana Petteri Hirvonen ja tehtävänä vesinouto. Näitähän me ollaan erityisesti treenattu, mutta silti vähän jännitti, että lähteekö Nacho kiertämään tai miettiikö veteen menon kanssa tai muuta semmoista. Mutta hyvin näki markkeerauksen, joka tuli siis pienen lammen taakse, hienosti hyppäsi rannasta veteen ja löysi hyvin damille. Hyvin lähti myös tuomaan takaisin ja palautti hienosti viereen ja ravisteli vasta käskystä! Jee! Tosin sitten se myös vähän ehti pomppia ennen kuin laitoin hihnaan ja tuomari sanoikin, että pitää muistaa, että arvostelu loppuu vasta, kun koira on takaisin hihnassa. Eli ei pomppimista ennen sitä! Pisteitä saatiin 19.

Samoin tuomari antoi treenivihjeen, ettei tämmöisissä selkeissä yksin tehtävissä markkeerauksissa kannata näyttää kädellä, se vaan häiritsee koiraa. Jotenkin olin ajatellut, että se varmistaisi sen, että Nacho tajuaa että vasta silloin saa lähteä, mutta siinä on tosiaan se riski, että se käden heilautus sitten häiritsee sitä markkeerausta.

Seuraavalla rastilla oli markkeeraus metsään ja sen jälkeen n. 5 metrin seurautus sivuttain ja sitten linja samaan paikkaan mihin markkeeraus oli tullut. Mehän treenataan lähinnä metsässä, joten Nacho meni tosi suoraan markkeeraukselle ja palautti hienosti. Seuraamissiirtymä ei sitten ollutkaan niin hieno, Nacho oli ihan menossa takaisin metsään ja seurasi varmaan 1,5 metrin päässä, jos sitä nyt seuraamiseksi edes voi kutsua. Tuli kuitenkin hyvin sivulle ja lähti hienosti linjalle ja löysi damin heti. Eli hyvin meni tämäkin ja tuomari sanoi, ettei rokota siitä seuraamisesta kauheasti. Pisteitä saatiin 18.

Oman vuoron odottelua

Kolmannella rastilla oli tuomarina Anu Mikkola ja tehtävänä walk-uppia ja häiriönä spanieli! Enpä tiennytkään, että sellaistakin voi tämmöisissä kokeissa olla. Näin alokasluokassa se oli kytkettynä ja kulki vaan siinä vähän meidän edellä. Mua tosin jännitti se seuraaminen niin paljon, etten kauheasti koko spanielia huomannut, eikä se Nachoakaan kiinnostanut, siellähän oli hei pyssymies ja damin heittäjä puskissa! Nacho seurasi yllättävänkin hyvin, katseli tarkkaan mitä tapahtuu, mutta pysyi kuitenkin hyvin vierellä. Markkeeraus tuli ihan puskiin, mutta eipä se Nachoa haitannut, löysi taaskin lähes suoraan sinne ja palauttikin hyvin suoraviivaisesti! Jee! Ainoa, että vierellä vähän mälläsi damia, eli se meidän vanha ongelma ilmeni nyt sitten tässä ja tuomarikin siitä vähän sanoi, että kannattaa yrittää opettaa pois. Pisteitä 18.

Neljännellä ja viimeisellä rastilla olikin sitten kaksi tehtävää. Ensin drivea, jossa kaksi heittoa ja koira sai hakea kumman vaan. Nacho haki sen kauimmaisen ja taisi paluumatkalla huomata sen toisen ja jäi sinne puskaan jotain härväämään. Yritin äkkiä pillittää sen pois ja onneksi se tuli, mutta en tiennyt vaihtoiko! Tuomari kuitenkin sanoi, että koska hän ei nähnyt, että se olisi vaihtanut, hän ei voi siitä rokottaa. (Tässä vaiheessa "pyssymies" huikkasi, että se ei oikeasti vaihtanut.) Sitten koira hihnaan ja siirryimme hieman eri kohtaan, josta ihan ykkösmarkkeeraus metsään, ehkä n. 45 asteen kulmassa siihen mihin se äskeinen dami oli jäänyt. Mutta hienosti Nacho meni suoraan markkeeraukselle, ei mitään  välittänyt siitä jääneestä damista. Sitten siirtyminen hieman sivummalle (seuraten), johon jäätiin passiin siksi aikaa kun seuraava koira teki driven. Nacho odotti ihan rauhassa, tosin siirtyi hieman vinottain katsomaan, kun siellä alkoi tapahtua. Ei kuitenkaan mitenkään huolettanut, että se karkaisi. Eli hyvin meni tämäkin! Tältä rastilta pisteet 18 ja 19.

Väliajoilla Nacho huilasi tosi nätisti, ennen vikaa rastia kävi ihan kunnolla nukkumaan puskaan. Olimme vasta toisiksi viimeisinä vuorossa, joten aika paljon odottelua tuli joka rastilla, mutta muuten tosi mukava koe oli kyllä! On niin kiva, kun se teki täysin omalla tasollaan ja löysi markkeeraukset niin nätisti. Olikin sitten iloinen yllätys, kun vielä sijoituttiin kolmansiksi ja saatiin kotiin viemisinä ruokapussi.

Nacho ja palkintopussi

Meillä on Nachon kanssa diili. Tosi hyvä suoritus, josta tuloksena ykköstulos, niin palkintona on hamppari! Näitä ollaankin nyt syöty sitten jo kaksi tällä viikolla. :)

Nacho ja hamppari

Finlandia Working Cup, Inkoo 10.4.2016

Osallistuttiin Nachon kanssa ekaa kertaa tämmöiseen epäviralliseen joukkuekisaan. Meidän joukkueessa oli Nachon alokasluokassa, Nachon sisko Parka (lainaohjaajalla) avoimessa luokassa ja Nachon äiti Riepu voittajaluokassa.


Joukkueet jaettiin neljään porukkaan ja eri porukat ohjattiin eri rasteille aloittamaan suoritukset. Me aloitimme rastilta, jossa tuli kaksi markkeerausta niitylle. Näistä Nachon tuli hakea viimeksi tullut ja Parkan olisi pitänyt hakea se toinen. Sen jälkeen Riepulle tuli ohjaus niityn yli metsikön puolelle, suoraan sen toisen markkeerauksen yli. Vähän jännitti, kun matkat olivat aika pitkiä.

Alussa tuli kolme laukausta. Ensin sitä ohjausta varten ja sitten kaksi markkeerauksia. Nacho meinasi jo kolmannella hieman hytkähtää, mutta ei kuitenkaan ollut mitenkään menossa. Lähti kivasti hakemaan omaa damiaan, mutta ei ihan suoraan muistanut missä se oli, vaan joutui vähän aikaa etsimään. En edes yrittänyt mitenkään auttaa sitä, kun oli kuitenkin suht lähellä koko ajan. Parkalla ei mennyt niin hyvin, se lähti etsimään sitä Nachon jo hakemaa, eikä totellut lainaohjaajan pysäytys- tai ohjauskäskyjä. Riepu sitten taas jäi kiinni siihen Parkalta "jääneeseen" (damin heittäjä siis haki sen pois) damiin, eikä millään suostunut menemään siitä pidemmälle.

Seuraavalla rastilla oli walk-uppia. Tämäkin vähän jännitti, mutta onneksi oltiin edellisenä päivänä treenattu juuri tätä ja Nacho oli saanut hakea markkeerauksia palkkana hyvästä seuraamisesta. Tehtävässä tuli ensin markkeeraus Nacholle, sitten kaksoismarkkeeraus, josta toinen Parkalle ja toinen Riepulle. Nacho joutui taas etsimään sitä damia, eli ei kovin hyvin markkeerannut, mutta löysi sen sitten kuitenkin. Nachon sai sen jälkeen kytkeä, kun Parka ja Riepu tekivät omia juttujaan.

Sitten oli metsärasti, jossa Nacholle tuli ykkös markkeeraus ja lyhyt linja, jonka se meni ihan nätisti ja löysi heti damin.

Viimeisenä rastina oli vesitehtävä. Markkeeraus tuli joen yli pieneen puskaan. Matka tuntui tässäkin aika pitkältä. Nacho meni kuitenkin ihan kivasti hakemaan damin, mutta sitten pudotti sen ja ravisti. Tuomari sanoi, että oikeassa kokeessa liike menisi nollille, mutta hän nyt antaa armoa, kun on epävirallinen kisa. Vesijuttuja meidän pitää kuitenkin vielä harjoitella paljon.

Nacholle kertyi pisteitä 85, eli ihan hyvin meni. :)

Nacho, Parka ja Riepu (kuva Leena Kangas-Järviluoma)

Uusi nome-treeniryhmä

Goldenring on perustanut nome-treeniryhmiä vähän kuten meillä on myös tokotiimi, mutta nämä ryhmät ovat paikallisia, koska nomea nyt harrastetaan sen verran enempi. Pääsimme Uudenmaan ryhmään mukaan Nachon kanssa (pääsyvaatimuksena oli suoritetut taipparit, eli ei mikään varsinainen saavutus :D ). Ryhmä pitää keskenään treenejä noin kerran kuussa ja sen lisäksi otamme välillä ulkopuolisia kouluttajia, joiden koulutusmaksut maksamme itse.

Tämän ensimmäisen kerran treenien aiheena oli muistipaikat ja treenit olivat Keravalla. Meitä oli kuusi koirakkoa. Teimme viisi muistipaikkaa, joista jokainen koira sai hakea yhden damin. Paikoista yksi oli suoraan peltoa metsän suuntaan, damit olivat ennen metsää. Toinen paikka oli viistosti ojan yli ja sielläkin damit olivat ennen metsää (tänne vein itse damit). Seuraava paikka oli suoraan ojan yli metsänlaitaan, jossa damit olivat metsän puolella. Sitten yksi oli isomman ojan toisella puolella viistosti keskellä peltoa. Lähin oli ojassa lähihakua, damit olivat hieman piilossa. Kun koirat olivat kaikki nämä hakeneet, tehtiin tuon isomman ojan yli pellolle vielä uusi paikka, jolloin koirat joutuivat ohittamaan tuon lähihakupaikan.

Me aloitimme hakemalla sen itse jätetyn ja se oli Nacholle ihan helppo homma. Se sai sitten katsella kun muut hakivat muista paikoista. Suora lähetys pellon laitaan oli vielä helppo (varsinkin, kun damit sinne vienyt kävi katselemassa hävinnyttä pilliään), mutta muut olivat aika vaikeita. Lähihaku ojasta sujui vielä kohtuullisesti, vaikka oma pillinikin oli unohtunut. Nacho etsi ensin pitkään siitä missä edellinen dami oli ollut, mutta kun viimein tajusi laajentaa vähän aluetta, löysi damin suht vaivattomasti.

Metsän puolella olevaa damia Nacho joutui etsimään todella kauan. Eikä meinannut millään mennä alueelle, kun ei tietenkään tiennyt, että siellä dameja on. Menin kaksi kertaa lähemmäs ja kun silti lähti harhailemaan pellolle, kävin itse metsän puolella näyttämässä, että täältä pitäisi etsiä. Silti joutui todella pitkään etsimään sieltä ennen kuin löysi damin (Kävi jopa pissalla välissä, kun ei vaan löytynyt! Ja monta kertaa pysähtyi jo katselemaan minun suuntaan, että tosiaanko täältä pitäisi jotain löytää, mutta onneksi sitten viimein tajusi mennä tarpeeksi pitkälle metsän puolelle ja löysi damin.).

Myös ojan yli (olisi pitänyt olla viistoon, mutta menin lähettämään ihan ojan läheltä melko suoraan) lähetys oli todella vaikea, koska Nacho jäi siihen ojaan pyörimään, kun ei tietenkään yhtään tiennyt, että siellä toisella puolella on dameja. Tämähän oli meille viimeksikin tosi hankalaa, eli näitä ojan ylityksiä pitää nyt paljon treenata! Sain sen kuitenkin viimein ohjattua toiselle puolelle ja sitten löysikin damin.

Viimeinen haku sen ojan toiselta puolelta, jossa oli se lähihaku, oli aivan mahdoton. Nacho jäi täysin pyörimään siihen ojaan, eikä sille ole mitään eteenmenon vahvistusta tehty, että olisi lisäkäskyistä saanut mitään apua. Ja jos se on päättänyt, että tässä on se dami, niin se ei kuuntele enää mitään ohjeita. :D Tehtiin sitten niin, että siihen lähelle sitä damia tuli markkeeraus, jolloin se meni toki ojan yli ja sitten uudestaan samaan paikkaan lähetys sujuikin paremmin ja löysi senkin damin sieltä. Tein vielä ihan lopuksi yhden "palkkaheiton" ojan yli kanipallolla, jotta sai vähän iloisemmalla fiiliksellä ylitellä sitä ojaa.

Nacho nomeilemassa

Käytiin Vihdissä Tomi Sarkkisen koulutuksessa ihan vaan iltapuhteena. Oli aika mielenkiintoista, kun oli ihan pimeää, mutta toki katulamput jonkin verran valaisivat. Tomi kyseli aluksi, että onko mitään toiveita ja kerroin, että meillä on seuraaminen hankalaa ja linjat.

Aloitettiinkin sitten heti siitä seuraamisesta. Kerroin, että meillä on erityisesti ongelma nämä ryhmätilanteet ja jos on dameja häiriönä. Näytin vähän miten Nacho tekee ja kyllähän se vähän oli menossa eri suuntiin, varsinkin kun Tomi heitteli damia. Käytin reiteen taputusta ja Tomi sitten sanoi, että hän ei opeta koiralle tuollaista, vaan koiran pitää vaan seurata ohjaajaa tämän liikkuessa. Jos koira meinaa rynnätä johonkin suuntaan, hän astuu pari askelta toiseen suuntaan ja koiran tulee seurata (hihna varmistamassa). Tätä voi käyttää varsinkin, jos heittää damin häiriöksi. Koiran pitää seurata eri suuntiin ja se saa hakea vasta sitten kun on seurannut hyvin. Hän näytti Nacholla seuraamista ja osaahan Nacho tosi hyvin hakeutua sivulle ja seurata, jos vaan sitä vaatisi aina tekemään niin.

Tehtiin sitten meidän vuorolla myös linjaa ja seuraamista samalla. Haettava dami jätettiin lähelle lähtöpaikkaa ja seurautettiin toiseen suuntaan, johon tehtiin häiriömarkkeeraus. Sitten lähetettiin linjalle sinne toiseen suuntaan. Tämän haettua seurautettiin taas lähemmäs lähtöpaikkaa, johon tehtiin markkeeraus ja lähetttiin sille edelliselle häiriömarkkeeraukselle. Tällä tavalla voi tehdä erilaisia linjoja ja välissä seuraamisia, kunnes koira on sopivassa mielentilassa lähetykselle.

Tehtiin vielä ryhmäharjoituksena walk-uppia ja reunimmainen koira sai aina tehdä lähihakua sivussa olevassa pensaikossa. Tässä Nacholla oli taas vähän vaikeuksia keskittyä seuraamiseen, mutta ei se nyt ihan katastrofaalista ollut. Omalla vuorollaan haki ihan kivasti lähihakupillityksellä ja totteli hyvin pysähtymiset pillistä. Osalla muista tuntui olevan tässä paljon enempi ongelmia, joten kyllähän se Nacho jo jotain on oppinut. :)

Pikkusen kehnosti valokuva onnistui pimeydessä.

Nacho kävi juoksentelemassa nometreeneissä

Pääkaupunkiseudun Kultaiset järjesti kuukausikoulutuksen Keravalla. Kouluttajana toimi Pia Kyllönen. Teimme pellolla linjoja. Näitä ollaan Nachon kanssa treenattu tosi vähän, joten vähän jännitti, että miten se tekee.

Aluksi vietiin "oikealle" metsän laitaan dami yhdessä Nachon kanssa. Samalla muut ryhmäläiset veivät suoraan eteenpäin pellon toiseen laitaan dameja. Sieltä sitten niitä haettiin yksitellen ja vähän mietin, että osaakohan Nacho lähteä sinne, kun ei ole siellä ollenkaan käynyt ja se oikealla oleva dami vetää sitä puoleensa. Meni kuitenkin hyvin hakemaan sieltä, kun oli nähnyt, että muutkin menee sinne.

Sitten kun kaikki olivat hakeneet sieltä, haettiin ojasta joka oli matkalla sinne oikean suunnalla olevaan metsänreunaan. Tämäkin sujui Nacholta ihan hyvin. Mutta sitten kun piti mennä ojan yli hakemaan sitä jätettyä damia, niin eihän se sitä tajunnut ollenkaan. (Tässä välissä siis kaikki muut olivat tehneet omia juttujaan, koiria kun oli yhteensä 6 kpl, eli aikaa oli kulunut jo tosi paljon ja Nacho oli varmaan täysin unohtanut sen viedyn damin.) Yritettiin mennä lähemmäs ja kouluttaja kävi vähän kävelemässä edempänä, mutta ei Nacho vaan tajunnut mennä tarpeeksi pitkälle, vaan jäi pyörimään ojalle. Tehtiin sitten markkeeraus sinne metsän laitaan ja Nacho pystyi ylittämään ojan oikein hyvin, kun lähti sitä hakemaan.

Tämän jälkeen tehtiin vielä sinne etusuuntaan linjaa siten, että toiselle koiralle tuli häiriömarkkeeraus siihen ojan kohdalle. Nacho pystyi aika kivasti jättämään sen huomiotta. Mutta sitten kun sen piti hakea oma dami sieltä ojasta, se meni ihan juoksenteluksi. Sai kyllä selvästi hajun, mutta ei malttanut tarkentaa, vaan juoksenteli vaan. Oli kuitenkin mukava huomata, että pysähtyi tosi nätisti pillillä näissä tilanteissa ja muutenkin kuunteli hyvin käskyjä.

Saimme ohjeeksi tehdä lähihakua siten, että pysäyttää sen ensin pillillä ja sitten lähihakupillitys. Malttaa paremmin keskittyä, kun hengähtää hetken, eikä suoraan juoksemisesta siirry haisteluun. Ja nyt vähän vaikeampia piiloja, että joutuu oikeasti tosissaan käyttämään sitä nenää, eikä juoksentelu auta.

Viimeisenä tehtiin vielä "takana" olevasta ojasta hakua ja se meni Nacholla jo paremmin. Ehkä se vaan ei aluksi muistanut, että sitä nenää pitää käyttää enempi kuin juoksennella.

Päätin myös, että vaihdan linjalle lähetyksen vasempaan käteen. Silloin ei tarvitse kumartua koiran "päälle" ja se oma rintamasuuntakin pysyy paremmin. Ja meidän pitää vielä harjoitella lisää vahvistuskäskyä linjalle menossa, jota voi käyttää juuri ojan ylityksissä ym. joissa koira saattaa muuten alkaa empimään. Ja sitten pitää vaan tehdä näitä vähän haastavampia harjoituksia, jotta pääsee eteenpäin.

Nacho skarppina.

Nacho linnuilla treenaamassa

Käytiin treenaamassa nomea Nachon kanssa. Viimeksi käytiin kolme viikkoa sitten ja silloin tehtiin vesijuttuja. Lähetystä ensin läheltä ja sitten aina välissä ohjaus metsän suuntaan (vietiin yhdessä damit sinne). Jokaisella toistolla menin kauemmas rannasta (kalliolla). Nämä menivät tosi hyvin ja pienet seuraamispätkät väleissä onnistuivat myös.

Tällä kertaa tehtiin sitten riistalla. Ensin niin, että treenikaveri oli vienyt kaksi lintua (fasaani ja joku vesilintu) eri suuntiin ja lähetin Nachon niille. Ensin lähti ihan mihin sattuu, tosin annoin vähän hämäävästi etsintä käskyn, eikä osaa mun käsimerkkisuuntia vielä niin hyvin, että sen perusteellakaan olisi lähtenyt ihan oikeaan kohtaan. Otin sen pois ja treenikaveri kävi vähän motivoimassa. Sen jälkeen Nacho lähti "mene" käskyllä tosi hyvin näytettyihin suuntiin. Otti kummatkin linnut suht hyvin, tosin ei lähtenyt aivan samantien palauttamaan, vaan otti muutamia askeleita poispäin, mutta kuitenkin ihan nätisti tuli, kun sanoin. Toi kummatkin hienosti sivulle.

Sen jälkeen tehtiin hakuruutu, jossa oli kaksi varista ja naakka. Nacho lähti hyvin alueelle, mutta harhaili sitten aika paljon. En tosin nähnyt mitä se teki ja kyllä se kuitenkin tuntui nenä auki juoksentelevan. Jossain vaiheessa näytti, että lähti ihan väärään suuntaan ja pillitin sen pois, mutta se ei tullut, vaan tuli hetken päästä oikeasta suunnasta variksen kanssa. Josko sitä vaan antaisi koiran tehdä hommansa, eikä sekaantuisi siihen...

Varikset toi hyvin, mutta naakkaa ei meinannut löytää (vai halunnut?), vaikka menin jo lähemmäs lähettämään. Tuli kerran takaisin ja jäi vaan seisoskelemaan lähelle, jolloin lähetin uudestaan. Sitten sekin löytyi ja toi senkin ihan hyvin sivulle.

Huh, kun tuli juostessa hiki (olikin kuuma ilta!).

Suomen Noutajajärjestön leirillä 6.-10.7.

Lähdimme kesälomailemaan leirille Pieksämäen Partaharjuun. Otin mukaan Sipsin ja Nachon ja koska Nacholla oli juoksut, Sipsi sai osallistua kaikkiin tokokoulutuksiin ja Nachon kanssa teimme vaan nomea. Meidän ohjelma oli seuraavanlainen:

-maanantai: toko kaukokäskyt
-tiistai: toko seuraaminen (loppupäivän katselin tokokoetta)
-keskiviikko: (aamupäivän katselin BH-koetta) toko ruutu ja merkki sekä jumppaa
-torstai: nome ja illalla vielä toko ohjattu nouto ja merkin kierto
-perjantai: nome

TOKO

Tokoa oli vetämässä Piritta "Pipa" Pärssinen. Ensimmäinen koulutus oli kaukokäskykoulutus ja se oli maanantai-iltapäivänä, joten lähdin aamulla reissuun. Ehdin melko hyvin ajoissa paikalle ja sitten vaan treenaamaan Sipsin kanssa.

Kaukokäskyt

Sipsin into kaukokäskyjä kohtaan ei ole kovin suuri, joten sitä voisi lisätä palkitsemalla välillä heti vihjesanasta (kaket). Näin sitä saisi keskittymään heti alusta lähtien. Pohjalle voi tehdä jonkun toisen liikkeen laskemaan virettä (jotta oppisi sanasta nostamaan sitä itse). Välillä voi käskeä jotain yllättävää, kuten vaikka peruuttamaan, kun muuten tekee ihan kokeenomaisesti. Tämäkin lisää sitä, että pitää oikeasti kuunnella (ja peruuttaminen suuntaa taaksepäin).

Koska Sipsi on niin herkkä kaikille häiriöille kaukokäskyissä, voisi treeneissä lisätä jonkun pienen häiriön juuri kun on antamassa käskyä. Tekniikka on Sipsillä sinänsä jo kunnossa, joten sitä ei tarvi hioa niin paljon, vaan tehdä enempi näitä keskittymistreenejä. Joskus voisi tehdä ylläripalkan, jonkun oikein superpalkan, vaikka se tekisi matalammassa vireessä, kunhan valitsee tarpeeksi hyvän vaihdon. Virettä voi myös nostattaa innostamalla ennen kaukoja.

Kaukoja ja niihin tarvittavia lihaksia voi treenata myös tekemällä takajalat portailla tai peruuttamalla rinteessä.

Seuraaminen

Emme kauheasti pystyneet treenaamaan seuraamista, koska tiistaina oli myös mejäkokeita ja heidän aloitus oli tokokentän laidalla ja siinä ammutaan laukaus koirille. Yksi laukaus olisi vielä menetellyt, mutta koska ryhmiä oli monta, niin laukauksiakin oli monta. Sipsi oli sen verran hermostunut ja peloissaan näistä, että oli turha yrittää sen kanssa hinkata mitään.

Tehtiin pieni pätkä seuraamista ja sitten lähinnä kerroin meidän ongelmista. Pipa neuvoi, että tekisi vaan pitkiä pätkiä ilman palkkaa ja lopussa tosi hyvä palkka. Jotta Sipsi oppisi, että pitää vaan tehdä pitkään, kyllä se palkka sieltä tulee.

Lopputiistai menikin sitten tokokoetta katsellessa. Vähän harmillisesti sää ei oikein suosinut.

Ruutu

Sipsi jäi pyörimään ruudun etuosaan. Sille pitäisi taas ottaa kuuri takapalkalla siten että välillä saa ihan jousta ruudun läpi.

Yleisesti ruudusta ja muiden kohdalla tulleita vinkkejä.: Noutajalle kannattaa ruutuunmeno pitää "harvinaisena herkkuna". Eli tehdä vain yksittäisiä toistoja, koska noutaja ei, jotta liikkeestä ei tule tylsä. Noutaja ei kuitenkaan ikinä ole niin nopea kuin joku paimenkoira tai jaksa samalla tavalla toistoja. Varsinkin alkuvaiheessa palkan tulisi aina tulla ruutuun, jottei koira ala sen takia menemään väärään paikkaan.

Sitten kun koira jo paremmin osaa ruudun, palkka voi olla ruudun takana ja koiran voi pysäyttää välissä. Jos haetaan vauhtia ruutuun, ei voida välittää siitä, jos paikka ei ole täysin oikea. Yksi tapa saada vauhtia on juosta koiran kanssa kilpaa ruutuun ja napata siellä oleva palkka, jos koira ei juokse tarpeeksi kovaa (tässä kannattaa ottaa vähän etumatkaa). Ruutua koira saa tarjota itse (toisin kuin hyppyä!).



Jumppa



Kierto-ohjattu

Nachon torstain nomekoulutus (josta selitys alla) loppui juuri sen verran ajoissa, että ehdin kentän laidalle ennen kuin Pipan koulutus alkoi. Koska osallistujia ei näyttänyt olevan jonoksi asti, päätin osallistua vielä siihen Sipsin kanssa, olihan se kököttänyt autossa koko päivän.

Pipa sanoi, että tärkeintä tuossa liikkeessä on se, että koiralla on todella vahva kiertäminen. Vasta sen jälkeen voi lisätä häiriöitä, kuten hyppyesteet ja kapulat. Sipsin kanssa kokeillessa kävi ilmi, että sille ei vielä ollut kiertäminen tarpeeksi selvä. Sitä pitää nyt harjoitella erikseen ja vasta sitten lisätä muut osat.

NOME

Nomessa oli koulutukset järjestetty siten, että aina kaksi päivää oltiin samassa ryhmässä. Meidän ryhmän vetäjä oli Eeva-Liisa Kauppila. Ryhmässä oli Nachon lisäksi kaksi kultaistanoutajaa ja kaksi labbista (nämä kummatkin olivat pariskunnilla) sekä yksi tolleri. Ensimmäisen päivän treenasimme ihan tokokentän läheisyydessä ja toisena päivänä rannassa, koska toivoin, että tekisimme vesijuttuja, kun välillä Nachon veteenmeno on ollut haastavaa.

Torstain nome

Ensimmäisenä teimme ihan vaan perus markkeerauksen ja sen hakemisen, jotta kouluttaja näki, missä vaiheessa kukakin on. Nacholla ei ollut tässä mitään ongelmaa.

Muistipaikat
Sektorit

Perjantain nome

Teimme vesihommia. Ranta oli hyvin matala, joten varsinaista uimista ei kauhean paljon tullut, vaan lähinnä se oli kahlaamista (Nachon tapauksessa pomppimista). Varsinkin ekat noudot Nacho teki todella vauhdikkaasti, ei mitään empimistä veteen menossa. Sitten siirryimme "niemen" toiselle puolelle ja myös sieltä markkeeraukset veteen olivat hyviä. Linja onnistui myös aika läheltä vesirajaa lähetettynä, mutta sitten kun siirryimme kauemmas maalle, Nacholla meni pasmat sekaisin (kuten myös monilla muilla ryhmän koirilla), eikä osannut enää mennä sinne, vaikka oli samassa paikassa monta kertaa käynyt.

Yhden kerran teimme myös maalle markkeerauksen ja vaikka se tuli polun toiselle puolelle, Nacho selvitti sen hyvin, vaikka kiersikin vähän takakautta. Osalla koirista se tehtävä oli todella vaikea. Tässä tehtävässä toinen koira siis teki linjan veteen ja toinen markkeerauksen metsään, näissä Nacho jo odotti ihan nätisti kun toinen teki. Kouluttaja sanoi, että kannattaa vesijuttuja tehdessä tehdä kuitenkin myös jotain juttuja metsän suuntaan, ettei koira ajattele, että metsässä tehdään vain hakua.

Viimeisellä kerralla Nacho oli niin väsynyt, että se hörppäsi vettä matkalla damille ja tosi väsyneesti haki. Kouluttaja sanoikin sitten, että sen kanssa kannattaa lopettaa siihen, vaikka viimeinen linja (sieltä maan puolelta) oli tosi vaikea sille ja jouduin mennä lähettämään sen lähelle vesirajaa. Sen jälkeen veimme vielä muistipaikkaan dameja, mutta sitten vain juttelimme, eikä koirat päässeet niitä enää hakemaan. Nacho alkoi nukkumaan ihan tyytyväisenä, eikä haikaillut enää niiden perään.

Kouluttaja sanoi, että Nachon seuraamisen kanssa pitää olla tarkkana ja pitää kriteereistä kiinni. Jos sen ei ikinä anna edistää, se oppii kyllä pysymään sivulla ja se on huomattavasti helpompaa tehdä nyt kuin viisi vuotiaan koiran kanssa. Ja joka kerta vaan ottaa sen ajan mikä sen kanssa menee tehdä se kunnolla. Jos joku hoputtaa, niin sanoo, että ottaa sitten vaikka yhden noudon vähemmän, jos se on ajasta kiinni.

Mainitsin tässä vaiheessa jotain Uudenmaan Ohjuksesta ja sitten kouluttaja sanoikin, että hän oli juuri se tuomari siinä seuraamisrastilla! Ja sanoi, että Nachon seuraaminen on kyllä paljon kehittynyt siitä keväästä. Ja ollaanhan me sitä yritetty treenatakin. Aluksi kannattaa tehdä helpommissa maastoissa, joissa seuraaminen vieressä on helppoa ja vasta myöhemmin jossain pöheiköissä, joissa siinä vierellä pysyminen on muutenkin vaikeampaa.

Sitten kysyin, että mitä alokasluokkaan mennessä koiran pitää osata. Kouluttaja sanoi, että perustottelevaisuus pitäisi olla kunnossa, luoksetulo, pysähtyminen, paikalla pysyminen ja damin palautus. Seuraaminen myös, sitä voi jo alokasluokassa olla ja jonkin näköistä ohjattavuutta pitäisi olla. Alokasluokassa voi tulla jo lyhyt linja, yleensä siinä kuulemma ammutaan, mutta joku ryhmäläisistä sanoi, että aina näin ei välttämättä ole.

Sokkolinjojen opetteluun kouluttaja sanoi, että nämä meidän tekemät muistipaikka harjoitukset ovat hyviä. Kun koira on monta kertaa lähetetty johonkin tiettyyn paikkaan niin, että siellä on aina ollut dami, voi joku kerta kokeilla lähettää sen sinne sokkona. Sitten kun näitä vaan tekee tarpeeksi koiralle tulee mielikuva, että kun sen lähettää suoraan eteenpäin, siellä on aina dami.

Nacho kävi suorittamassa taipparit

Tokotiimin tapaamisesta Seinäjoelta suuntasimme Mirvan kanssa Kuopioon hänen vanhempien luo yöksi ja seuraavana aamuna Kuopionseudun kultaisten järjestämiin taipumuskokeisiin Suonenjoelle. Olimme aamupäivän ryhmässä. Nacho oli vuorossa aika alussa ja menimmekin sitten odottelemaan vuoroamme lähistölle. Odotuspaikka olisi oikeasti ollut vähän lähempänä vettä, mutta onneksi en tajunnut mennä sinne, koska Nacho oli kyllä tosi skarppina siitä, että mitä siellä veden äärellä tapahtuu. Suoritusvuoroonkin mentiin hihna pinkeänä, kun se ei millään malttanut seurata nätisti.

Ensin oli vesinoudot ja ne menivät ihan hyvin, vaikka ei kyllä oltu tänä keväänä vielä harjoiteltu. Se veneestä heitetty lintukin tuntui olevan aika pitkällä, mutta hyvin Nacho sinne ui. Tosin taisi sitten pudottaa sen linnun jalkoihin.

Sitten käännyttiin metsän puolelle tekemään hakuruutua. Tässä Nacho oli niin intona, ettei taas oikein meinannut seurata ja se vähän ärsytti. Lähti hyvin hakemaan ekan markkeerauslinnun ja jatkoi sen jälkeen hyvin hakutyötä. Haki kaikki lähilinnut, mutta sen jälkeen kyllä meni pidemmällekin. Kerran jäi seisomaan ja ihmettelemään (kolahtikohan vene tms.) ja mietin, että yritänkö komentaa sitä vai mitä teen. Taisin antaa uuden käskyn tai sitten se vaan lähti itse jatkamaan.

Pääsimme siis jäljelle ja se vähän jännitti, että mitenköhän se menee. Meille sattui kuitenkin aika hyvä hakkuuaukea paikaksi ja näin, kun Nacho sai kanin otettua ja se toi sen sitten tien kautta (ei paljon haitannut edessä olevat ihmiset ja lapset). Toi sen ihan käteen asti. Tosin sitten kun järjestävä seura olisi halunnut ottaa Nachosta kuvan kani suussa, niin siihen Nacho ei suostunut, vaan sylkäisi kanin maahan. Nooh, olihan se aika iso.

Mutta noin niinkuin keskimäärin ihan kiva suoritus ja nyt on sitten taipparit suoritettu! :)

Tässä vielä koeselostus:
Sosiaalinen käyttäytyminen: Iloinen, ystävällinen
Uimahalu: Syöksyy veteen ja ui mielellään.
Hakuinto: Tekee laajaa ja tehokasta hakua, käyttäen hyvin vainuaan.
Noutohalu: Ripeät ylösotot kaikista riistoista.
Nouto-ote: Hyvät otteet.
Palauttaminen: Pääsääntöisesti ohjaajan käteen.
Reagointi laukaukseen: Tarkkaavainen.
Itseluottamus ja aloitekyky: Selittää tehtävän helposti.
Yhteistyö: Miellyttävässä yhteistyössä.
Yleisvaikutelma: Innokkaan oloinen nuori noutaja, joka suoriutuu päivän kaikista tehtävistä helposti.

Nacho odottelee omaa vuoroaan

Mirva lähettämässä Väinöä vesityöhön

Jee, se on siinä!

Hieno kunniakirja.

Nyt rentoudutaan!

Nacho Uudenmaan Ohjuksessa

Olimme tänään Nachon kanssa ensimmäistä kertaa nomekokeessa, joskin epävirallisessa sellaisessa. En osannut jännittää yhtään, kun en oikein tiennyt mitä siellä tapahtuu. Kyseessä oli siis Uudenmaan Ohjus nuorille koirille Järvenpäässä.

Starttasimme numerolla 1 ja ensimmäisellä rastilla oli kaksi ykkösmarkkeerausta. Nacho katsoi kummatkin hyvin ja haki ensimmäisen tosi suoraviivaisesti ja toisenkin löysi lähes heti. Ajattelin siinä vähän, että jaa, tämäpä oli helppo homma. Mutta sitten kun moni muu tuli sieltä rastilta, he eivät olleet saaneet toista markkeerausta ollenkaan ylös tai joutuivat myös ohjaamaan koiraa. Eli ilmeisesti siinä kuitenkin oli haasteita, Nacho vaan sattui olemaan siinä niin hyvä. Pisteitä saimme 10 + 10.

Seuraavalla rastilla oli ohjaus siten, että koiran kanssa yhdessä vietiin dummy ja heitettiin se ojan yli. Nacho ei (yllättävää kyllä) edelleenkään osaa kunnolla seurata, vaan se oli sellaista aikamoista rynnimistä ja jouduin pidättämään hihnalla, että pysyi edes suht hyvin paikoillaan (koirat siis olivat tässä tehtävässä hihnassa, koska nuorista koirista kyse). Itse tehtävä meni hyvin, Nacho meni aika suoraan dummylle ja palautti myös hyvin, aivan pienen kaarroksen teki sivulle tuodessaan ja tästä tuomari hieman huomautti, että eteenpalautus olisi parempi (mutta en aio sitä niin opettaa, vaan pitää vaan harjoitella myös tuollaisessa häiriötilanteessa pitkältä matkalta kovassa vauhdissa tuomaan suoraan oikeaan kohtaan sivulle). Pisteitä saimme noudosta 9 ja yhteistyöstä 5.

Viimeistä rastia saatiinkin sitten hieman kauemmin odotella, koska se oli hakuruutu ja siinä meni eniten aikaa. Vähän mietin etukäteen, että niinköhän Nacho yrittää lähteä dummy suussa etsimään lisää, mutta tosi hienosti toi aina heti hakemansa dummyn ja kivasti etsi ja löysi aika nopeasti. Tämä tehtiin parityöskentelynä, eli koirat hakivat vuorotellen. Tuomari kehui myös Nachon palautusta ja muutenkin käyttäytymistä lähellä, odotti hienosti lupaa lähetykseen ja oli rauhallinen palatuksissa. Pisteitä 10 ja noudoista 6 (2 p/haettu dummy, eli maksimipisteet).

Yleisvaikutelmasta saimme myös 10 pistettä. Ja erityisen ilahduttava oli kommentti "tällä parilla on edessään hieno tulevaisuus noutajien metsästyskokeissa". Tuli pari kyyneltäkin tirautettua kotimatkalla, kun tuntui niin hyvältä. Välillä kun on tuntunut, ettei meidän treenaus näy missään, kun ongelmia on vielä ihan riittävästi (varsinkin se seuraaminen!). Me kun kuitenkin oikeasti ollaan treenattu!

Ja oli tosi kiva, kun saatiin vielä tuomarin valitsema erikoismaininta päivän parhaista markkeerauksista! Saatiin pieni ruokasäkkikin palkinnoksi. Tuo vaan ei oo niin kauheasti omaa ansiota, vaan enempi Nachon taitavuutta, kun taas tuo hyvä yleisvaikutelma on myös sitä yhteistyötä ja treenin tulosta. Palkintojen jaon jälkeen ykkösrastin dummyjen heittäjä tuli vielä sanomaan, että Nachon valinta parhaaksi markkeeraajaksi oli ihan selvä. He olivat jopa Nachon jälkeen ajatelleet, että nyt taisi tulla liian helppo rasti, kun ensimmäinen koira suoriutui niin helposti. :D

Edit. Myöhemmin kyllä tuli mieleen, että onhan siinä varmaan itselläkin vaikutusta, kun on sitä palloa tullut heiteltyä ja se aina lentää vähän minne sattuu, niin Nacho on joutunut opettelemaan tarkaksi markkeeraajaksi, ettei tarvi koko metsää etsiä pallot löytääkseen.

Nacho odottelee omaan vuoroaan

Kotona palkintopussin kanssa.

Arvostelulomake.

Viimeinen nomekurssikerta

Viimeinen UMN:n nomekurssikerta oli sellainen, että tehtiin neljä eri rastia kokeenomaisesti. Paikkana oli Valkjärvi Klaukkalassa.

(Kolmannesta kerrasta ei olekaan blogimuistiinpanoja, koska Nacho oli vähän liikaa päässyt tekemään ja oli ollut vähän huonossa vireessä treeneissä, vinkui jne. Joten jätin sen pienelle nome-tauolle ja Pepsi oli silloin osallistumassa meidän puolesta.)

Tein Nachon kanssa hieman toko-seuraamista ja muita juttuja ennen treeniä ja palkkasin sitä pallolla. Oli sitten vähän paremmassa vireessä, eikä yli-innokas.

Jee, pallo!

Treenien alkua odotellessa

Ensimmäisellä rastilla oli lähihaku, joka tehtiin motivoituna, niin että koira näki kun alueelle heitettiin dameja ja sitten siirryttiin eri kohtaan lähettämään. Tämä siirtyminen vaan ei sujunut ei sitten mitenkään päin! Nacho kun ei osaa muutenkaan seurata, niin sitten tuollainen sivuttainen siirtymä kun tietää missä damit on, on tosi hankalaa! Jouduin monta kertaa sitä komentaa. Itse lähetys, alueelle meno ja lähihaun aloitus menivät hyvin. Nacho löysi aika nopeasti damin, tosin meinasi sitten alkaa se suussa etsimään (tai metsästämään niinkuin näissä piireissä vissiin sanotaan). Pillitin uudestaan ja vielä huusin nimeltä, niin kyllä se sitten tuli. Luovtutuksessa meni hieman pitkäksi sivulle tulo. Tuosta dami suussa metsästyksestä kuulemma vähenisi pisteet ja seuraamisesta olisi saattanut jo mennä nollille, muuten hyvä.

Kultaturkki odottaa omaa vuoroaan.

Seuraava rasti oli sellainen, jossa ojan toiselle puolelle tuli kaksi markkeerausta, joista ensimmäinen haettiin suoraan ja sitten toista varten siirryttiin hieman lähemmäs ja lähetettiin linjalla. Nacho jäi hieman ihmettelemään ojan pientaretta, mutta muuten löysi ensimmäisen markkeerauksen hyvin. Linjaa ei olla näin vaikeasti vielä tehty, joten eihän se sitä osannut. Jäi ensin pyörimään siihen ojalle ja sitten juoksenteli muuten vaan ympäriinsä. Turha yrittää sitä ohjata, kun ei olla sellaista tehty (siis ilman, että tietäisi missä se dami on ja silloinhan se on se ja sama sanonko mä jotain "eteen" käskyä vai en). Avustaja heitti sen damin uudelleen ja sitten lähetin Nachon eteen käskyllä ja tietenkin se sitten meni hyvin.

Nacholla hyvä fokus markkeerauksiin. Kuva Pia Nieminen

Kolmas rasti oli sellainen, että lähettiin ykkösmarkkeeraukseen niityltä sänkipellolle ja vaikeutena oli vielä se, että siinä oli pientä kumpua, joten koira ei nähnyt putoamispaikkaa. Tämä meni kuitenkin Nacholla tosi hyvin. (Vaikka kävellessä sänkipellolla se yritti koko aika kävellä tallatulla alueella.) Tosin lähetin sen ennen "tuomarin" lupaa, koska enhän mä nyt voinut tietää, että pitää joku lupa odottaa!

Nätti tyttö

Viimeinen rasti oli vesirasti. Koira lähetettiin ehkä 10-20 m päästä maalta ja markkeeraus tuli laiturilta, joka oli aika kaukana. Lisäksi edessä oli puita, eli Nacho ei ainakaan nähnyt sitä mihin se markkeeraus putosi. Ja kun ei olla mitään vesijuttuja vielä tänä vuonna tehty, niin liian vaikeahan se oli. Nacho jäi siihen rantaan pyörimään ja ihmettelemään. Avustaja heitti sitten uuden damin, niin että oltiin siinä ihan rannassa ja pienen empimisen jälkeen Nacho haki sen hyvin. Sitten autoon kuivattelemaan.

Nacho uinnin jälkeen

Tämä kurssi oli selkeästi vähän liian vaikea meille, olisi ollut parempi mennä siihen taippariryhmään, mutta sitten taas viime vuonna se taippariryhmä tuntui niin helpolta, että ajattelin, että emme sitten ainakaan mitenkään kauheasti kehity. Sillä tavalla Nacholla on perusasiat kunnossa, että malttaa odottaa aika hyvin ja luovutukset on ok. Mutta sitten taas seuraaminen vaatii vielä paljon töitä ja dami suussa metsästämistä täytyy vielä selkeästi harjoitella (tai siis sitä, että lähtee heti palauttamaan). Ja linjat ja ohjaukset on vielä ihan kesken.

PSK:n nometreenit, lähi- ja kaukohakua

Nyt ollaan käyty niin paljon kaikissa koulutuksissa, että meinaa mennä sekaisin missä oltiin milloinkin ja kenen kanssa. Mutta tässä Pääkaupunkiseudun kultaisten koulutuksessa meitä oli neuvomassa Helka Alanko ja aiheena oli haku. Tehtiin ensin lähihakua ja sen jälkeen isompaa hakuruutua.

Lähihaussa yritin ensin lähettää Nachon vierestä, mutta se ei tajunnut yhtään mikä idea oli vaan lähti huitelemaan pitkälle, joten otin sen sitten takaisin ja laitoin istumaan siihen alueelle, johon Helka oli piilottanut tennispallot ja sitten kun siinä pillitin ja näytin maahan, Nacho alkoi heti etsiä hienosti ja löysi nopeasti pallon. Seuraavalla kierroksella tein samoin ja Nacho löysi samantien edestään pallon.

Isommassa hakuruudussa Nacho etsi ihan kivasti ja tuli myös kivasti palauttamaan, kun pillitin heti, kun oli löytänyt damin. Myös toisella kierroksella meni kivasti, enkä viitsinyt sitten enempää tehdäkään.

Helka neuvoi meille vielä lopuksi mitä voidaan siihen vaihtamisongelmaan tehdä. Kerroin, että olemme tehneet niitä treenejä, joissa on useita dameja lähellä toisiaan ja niistä pitää sitten tuoda kaikki vaihtamatta ja että niitä olen sitten laajentanut. Helka neuvoi meille sellaisen tavan, että heitetään koiran palauttaessa toinen dami tai pallo sen eteen. Alussa tämän voi tehdä ihan lähellä ja heittää damin kauemmas koirasta, mutta pikku hiljaa häiriötä voi koventaa. Nacho ei kertaakaan yrittänyt vaihtaa näissä harjoituksissa, mutta pysähtyi kyllä pallon kohdalle ja katseli sitä "sillä silmällä".

"Voiskohan mieluummin ottaa pallon?"

Ne pitäis tuoda vaihtamatta

Hardworker's (ja Monitoimen) treffit

Viikonlopuksi 11-12.4.2015 lähdettiin Ramin kanssa reissuun Lohtajalla asti treenaamaan Nachon sukulaisten kanssa. Kouluttajana oli Pasi Pöppönen.

Lauantaina tehtiin Nachon kanssa lähihakua kanipalloilla. Nacho meinasi jatkaa etsintää löydettyään, mutta komentamalla tuo kyllä löytämänsä. Harjoituksia pitää vaan tehdä sen verran lähellä, että ei pääse etsimään lisää tai vaihtamaan. Toiseen suuntaan tehty markkeeraus voi auttaa, koska sitten koiralla on kovempi kiire tulla luokse heti kun on löytänyt pallon, jotta pääsee hakemaan myös toisessa suunnassa olevan damin.

Tämän jälkeen tehtiin ryhmässä kävelyä, eli walk-uppia. Seuraaminen on Nacholle vielä hankalaa, varsinkin häiriöt.

Sunnuntaina tehtiin rivistä hakemista eri suuntiin. Ensin markkeerauksia kahteen eri kohtaan, josta koirat saivat vuorotellen hakea joko ensimmäisen markkeerauksen tai toisen. Sen jälkeen tehtiin vastakkaiseen suuntaan lähihakualue kanipalloilla, josta koirat saivat vuorotellen hakea yhden. Nacho meinasi alkaa taas etsimään lisää, mutta pystyi sitten kuitenkin tulemaan pois kutsusta. Sen jälkeen siirryttiin puoleen väliin peltoa ja koirat saivat vuorotellen hakea joko ensimmäisen tai toisen markkeerauksen, kanipallon ja lisäksi tuli vielä launcherilla ammuttu dami ensimmäiselle rivissä.

Tämä oli aika haastava harjoitus, kun koiraa piti käännellä eri suuntiin ja saada se katsomaan eri suuntiin, jotta osasi hakea oikean. Ja Nacholle kun on aika vaikea luopua siitä näkemästään pudonneesta damista. Suurin osa meni kuitenkin tosi kivasti ja haki oikean hyvin.

Parka-sisko ja Nacho

Viima-sisko ja Nacho

Toinen nomekerta

Toisella nomekurssikerralla treenattiin Klaukkalassa. Teimme lähihakua ja ohjauksia vasempaan ja oikeaan. En oikein ehtinyt käyttää Nachoa kunnon lenkillä ja muutenkin oli ihan huono fiilis lähteä treeneihin. Nacho olikin sitten ihan huonossa mielentilassa, pomppi vaan ja eikä totellut mitään. Ehkä on vähän liikaa ollut nyt näitä treenejä, joissa noudetaan, suhteessa malttitreeneihin.

Lähihakua tehtiin ensin kuten viimeksikin, että tietyllä alueella oli dameja ja koira lähetettiin sinne. Lähetin aika läheltä, vaikka alue oli sama kuin viikonlopun koulutuksessa. Nacho taisi kerran eksyä kauemmas, mutta muuten ok. Olin tosin unohtanut pillinkin kotiin.

Sen jälkeen tehtiin niin, että koira lähetettiin tyhjälle alueelle ja kun se oli jonkin aikaa etsinyt, dami laitettiin sinne. Tämä ei Nacholla oikein mennyt putkeen. Alue ei ollut sille oikein selvä ja se lähti etsimään muualta. Kun se ei oikein ohjauksia vielä osaa, niin en oikein saanut sitä edes takaisin alueelle. Yritin kysellä, että mikä tämän harjoituksen idea on. Ilmeisesti se on pitkäkestoinen työskentely ohjaajan määrämällä alueella, mutta jotenkin tämä ei oikein tuntunut luontevalta itselleni, kun jos koira on jo todennut, että jossain ei ole damia ja sitten se ilmestyy sinne, niin jotenkin se on epäloogista.

Tehtiin seuraavaksi ohjauksia siten, että lähtöpaikka oli yksi neliön kulmista ja toisiin kulmiin vietiin reput, joiden luo dameja (katso kuva alla). Ensin vietiin koiran kanssa kolme damia pisteelle A, johon käveltiin pisteen B kautta. Sitten käveltiin pisteelle B, josta koira lähetettiin noutamaan yksi dami pisteeltä A. Sitten dami jätettiin pisteelle B, josta käveltiin takaisin alkuun ja lähetttiin koira noutamaan dami pisteeltä B. Tämän jälkeen se lähetettiin tyhjälle pisteelle B, johon se pysäytettiin ja ohjattiin vasemmalle pisteelle A. Sama toistettiin pisteen C kautta.

Tähän voi tehdä lisävaikeutta lähettämällä suoraan pisteelle A tai pysäyttämällä neliön keskipisteessä ja ohjaamalla siitä jollekin pisteistä (eteen pisteelle A tai vasemmalle tai oikealle pisteille C ja B).

Nämä meni Nacholta suhteellisen hyvin, tosin varsinkin viimeinen osuus oli vaikea, kun piste A ei ollut enää niin tuoreessa muistissa. Ja noissa usean vierekkäisen damin kohdissa vaikeutena on se, että Nacholla helposti tekisi mieli vaihtaa.

Lopuksi teimme vielä lähetyksen sinne lähihakupaikalle. Kävin Nacholle muistuttamassa alueen ennen vuoroamme ja se menikin ihan kivasti.

Nomea treenaamassa

Käytiin taas tolleriporukassa treenaamassa nomea (paikalla oli 4 tolleria). Tehtiin malttiharjoituksia, jotka olisivat olleet Nacholle tarpeen, mutta en juoksujen takia voinut ottaa sitä porukkaan, joten otin Sipsin tekemään niitä. Se oli ihan pihalla nomeseuraamisesta, kun eihän me nyt sellaista olla ikinä harjoiteltu. Pääsi siinä walk-upissa kuitenkin sitten pikku hiljaa mukaan juoneen, tosin piti sitten enempi-vähempi kontaktia koko aika.

Sitten tehtiin luoksetuloja rivistä ja tämähän oli hyvä harjoitus tokoonkin (uuteen EVL:n liikkeeseen). Sipsi pysyi hyvin muiden vuoroilla ja tuli myös hyvin kutsuttaessa. Vielä seuraamista dami suussa ja luoksetulo dami suussa, nämäkin menivät ihan kivasti Sipsillä.

Tein vielä lopuksi Nachon kanssa vähän niitä damin vaihtamattomuus -harjoituksia. Haki hyvin kasasta ja myös levitetyistä dameista, eikä edes meinannut vaihtaa. Sitten jätin sen dami suussa luoksetuloa varten, kerran sylkäisi damin, mutta seuraavalla toistolla piti hyvin. Tähän häiriöksi markkeeraus ja Nacho kaarsi sitä kohti, mutta tuli kuitenkin nätisti käskystä oma dami suussa. Viimeisenä vielä pelkkä luoksetulo häiriö markkeerauksella ja sen teki hyvin.

Talvisia kuvia ja Nachon noutotreenit

Käytiin tänään UMN:n noutotreeneissä. Ne olivat Juvanmalmilla hallissa. Vetäjänä oli Miia Pirinen. Treenailin itsekseni Nachon kanssa kasasta hakemista ja damikujan läpi juoksua. Näissä Nacho ei enää yritä vaihtaa damia, mutta edelleen metsässä se saattaa lähteä etsimään pallo suussa toista palloa. Juteltiin Miian kanssa, että näitä samoja harjoituksia, joita on nyt tehty kotona ja hallilla pitäisi sitten tehdä siellä metsällä, että tajuaa homman koskevan myös siellä.

Lisäksi Miia neuvoi juoksuttamaan hajallaan olevien damien läpi yksi dami suussa. Ja kotona voisi matolle levitellä dameja hajallaan, koska silloin voi tulla suurempi kiusaus vaihtaa.

Tässä joululomalla on ollut aivan upeita ulkoilukelejä ja ihanaa, kun on ehtinyt päivisin lenkille. Laitan tähän nyt muutamia kuvia koirista, vaikka mitään treenikuvia eivät olekaan. Pitäähän sitä koirienkin välillä lomailla.

Nacho nomeilemassa

Sipsin kokeen jälkeen Nachokin pääsi hommiin. Pääkaupunkiseudun kultaiset järjesti yhteistreenit 15.11.2014 aiheena haku. Ohjaajina olivat Satu Hämäläinen ja Miia Pirinen.

Me saatiin aloittaa, kun Nacho oli nuorin osallistuja. Otin Nachon katsomaan, kun ohjaajat veivät damit, koska ei vaan olla vielä harjoiteltu tarpeeksi ilman motivointia. Nacho otti kivasti etäisyyttä ja haki eri puolilta. Kaksi ekaa lähti tosi kivasti hakemaan. Sitten kolmannella teki saman mitä välillä tekee, eli jäi aluksi pyörimään ihan alkuun ja sitten vasta lähti kunnolla etsimään. Kun oli tulossa takaisin päin, jäi vähäksi aikaa pyörimään, luulin, että sai hajun toisesta.

Mietin vähän, että uskallanko ottaa vielä neljännen, koska ei kovin montaa olla haettu, mutta menin sitten lähettämään sen kohdan yli, johon jäi pyörimään ja lähtikin kivasti. Ei kuitenkaan heti löytänyt ja jonkin aikaa etsittyään tuli takaisin mun viereen. Otin muutaman askeleen ja lähti uudestaan. Palasi kuitenkin vielä kerran viereen, mutta lähti taas kun otin pari askelta ja sen jälkeen löysi yhden, mutta palatessa juoksi toisen yli ja pudotti suussa olevan. En ole varma ottiko saman kuitenkin suuhun vai vaihtoiko.

Juteltiin sitten suorituksen jälkeen, että Nacholle voisi opettaa useamman hakua, ettei ala sen 3-4 jälkeen tulla kyselemään, vaan uskoo siihen, että niitä voi olla enempikin. Ja sitten tuota vaihtamista voisi harjoitella ihan erillisillä harjoituksilla. Esimerkiksi kasalla dameja, joista pitää tuoda yksi kerrallaan, eikä saa vaihtaa jo ottamaansa. Tai damikujalla, josta pitää juosta läpi yksi dami suussa.

Muiden vuorolla treenattiinkin sitten melkein pari tuntia odottamista

Tänään vaihdettiin vapaalle ja Nacho sai vaan rentoutua

Ja juoksennella Ahma-kaverin kanssa

Nome-koulutuksessa Lohtajalla 17-18.5.2014

Lähdettiin perjantaina Ramin kanssa reissuun ja yövyttiin jossain metsässä matkan varrella. Siitä sitten aamulla Lohtajalle, jossa koulutuspäivä upeassa kelissä. Kouluttajana oli AnneCharlotte Bengtsson Ruotsista, joka on Nachon isänisän Odinin omistaja. Paikalla oli Nachon kasvattaja Nachon siskon ja äidin kanssa, ja sitten siellä oli myös Nachon isä, Nachon toinen sisko ja Nachon isänsisko omistajiensa kanssa. Lisäksi paikalla oli Nachon isänäidin omistajat ilman koiraa ja muutama kuunteluoppilas, sekä muutama muu koira, jotka eivät olleet sukua. Sen verran peruuntumisia oli tullut, että Ramikin pääsi Pepsin kanssa osallistumaan.

Lauantaina aloiteltiin heti aamusta pentujen kanssa. Ensin tehtiin yhdessä pieni paikallaodottamisharjoitus siten, että kouluttaja heitti damin ja pentujen piti odottaa. Sitten kukin ohjaaja heitti itse damin ja haki sen hallitusti pennun kanssa. Tämä vaatii meiltä vielä "vähän" treeniä. Mutta tämmöisiä malttiharjoituksia olisi tärkeä tehdä.

Kaikkien muiden pennut istuu hienosti, paitsi erään tokoharrastajan...

Tässäkin on vissiin joku malttamisharjoitus menossa.

Sitten tehtiin yksittäin harjoitus, jossa heitettiin yksittäinen dami ja lähetettiin koira hakemaan se. Kouluttaja halusi nähdä, miten pennut noutavat ja palauttavat. Nachon kohdalla hän neuvoi, että voisi vielä pidempään vaan kehua ja silitellä pentua ja antaa sen kierrellä dami suussa. Nacho tulikin yllättäen ihan tosi hienosti eteen ja antoi damin siinä pois. Sanoinkin kyllä, että olin vähän yllättynyt siitä miten se palautti.

Nacho hakee damia.

Kouluttaja neuvoo meitä.

Sitten opettiin pennuille seuraamista. Nome-seuraamisenhan ei tarvi olla niin tarkasti määriteltyä kuin tokossa ja lisäksi koiran tulisi katsoa eteenpäin, jotta se näkee mihin damit/linnut putoavat. Kouluttaja kuitenkin neuvoi lähtemään ihan siitä, että ehdollistetaan pentu siihen, että se seuraamiskäsky tai merkkiääni tarkoittaa kivaa asiaa. Eli ensin ihan vaan sanotaan se käsky paikallaan ja annetaan koiralle nami. Tätä toistetaan paljon ja sitten lähdetään peruuttamaan samalla kun sanotaan käsky ja palkitaan koira. Tätä taas toistetaan paljon. Vasta sitten käännytään kulkemaan samaan suuntaan kuin koira ja palkitaan heti, kun se on oikeassa kohdassa.

Vasta myöhemmin koiralle opetetaan, että sen pitää katsoa eteenpäin, kun se jo hyvin hakeutuu sivulle kävelemään. Tämä siis opetetaan heittämällä dami jolloin koira alkaa luontaisesti katsoa eteenpäin. Kun koiralle on sivuasento vahva ja sen on mukava olla siinä, niin myöhemmin sen tulisi pyytää lupaa päästä noutoon, tulemalla mahdollisimman hyvään sivuasentoon, lähes nojaamalla jalkaan.

Tässä taidetaan kukin tykönämme treenata seuraamista.

Sitten harjoiteltiin pysähtymistä. Sitä voi harjoitella ihan niin, että kun koira juoksentelee siinä lähistöllä, viheltää pysähtymisäänen ja samantien heittää pallon.

Pysähtymistreeni.

Aamupäivän treenien jälkeen kakarat pääsivät myös vähän leikkimään ja "sukuloimaan".

Nacho ja isänsä.

Parka-siskon kanssa oli kiva painia.

Tässä kolme siskosta ja "musta lammas".

Kova oli vauhti.

Kunnon perhepotretti: Riepu-äiti, Parka, Viima, Nacho ja Arska-isä.

Lounaan jälkeen jatkettiin vielä vähän pentuharjoituksia. Harjoiteltiin esim. odottamista ihan vaan niin, että käytiin palkitsemassa koiraa aina kun se odotti. Kouluttaja sanoi, että hän opettaa koiralle, että kun hän käskee sitä odottaa, niin se odottaa niin kauan kunnes hän menee sen luo palkitsemaan koiran. Siten sille tulee rauhallinen mielentila, kun se tietää, ettei sieltä sitten enää rynnätä mihinkään.

Nachon kanssa odotustreeniä.

Sitten harjoiteltiin vielä kaasuta-jarruta leikkiä, jossa leikitään koiran kanssa vimmatusti ja sitten yhtäkkiä lopetetaan ja annetaan pennun rauhoittua. Kun se on rauhoittunut, voidaan taas aloittaa kiihkeä leikki. Pentua pidetään siis rinnasta rauhallisesti paikallaan, ettei se ryntää lelun perään ja kun se on rauhoittunut, niin sitten se päästetään jatkamaan.

Kouluttaja näyttää Nachon kanssa, miten leikkiä leikitään.

Sitten oli vuorossa aikuiset koirat. Oli kiinnostavaa seurata mitä kaikkea niiden kanssa tehtiin. Ramikin pääsi Pepsin kanssa tekemään, mutta ei jotenkin tajunnut tarpeeksi sanoa, että ei ole sen kanssa vielä paljon treenannut ja alussa moni juttu oli siten Pepsille liian vaikea. Mutta kyllä sekin sitten pääsi jyvälle ja kouluttaja oli onneksi tosi kannustava.

Jouduttiin sitten lähtemään jo ennen koulutuksen loppumista, kun oltiin luvattu mennä Ramin vanhemmilla käymään Haapavedellä. Yöksi mentiin Ramin vanhempien mökille. Sitten taas aamulla takaisin ja treenit jatkui. Rami osallistui Pepsin kanssa tänäänkin ja sen lisäksi oli Nachon isä ja äiti, sekä sisko ja yksi flätti.

Harjoituksina oli mm. lähihakua samasta metsäpaikasta kuin edellisenä päivänä. Sen lisäksi tehtiin mm. vesihakua (koira kannattaa totuttaa hakemaan myös veneen läheltä) ja hakuruutua. Jos koira ei ole tottunut lintuihin, niin ne kannattaa totuttaa erikseen ennen kuin lähettää etsimään hakuruudusta, tämä oli osalle koirista ongelmallista.

Pepsi oli tosi hyvä vesinoudoissa, oli mun mielestä paljon parempi uimaan kuin kultsut.

Oli tosi mielenkiintoinen koulutus ja tykkäsin tosi paljon kouluttajan positiivisesta opetustavasta. Hän sanoi, että koska nämä pennut kyllä osaavat noutaa, niin sitä ehtii harjoitella myöhemminkin, mutta odottaminen, pysähtyminen, seuraaminen ym. tottelevaisuusasiat pitää ensin opettaa kuntoon, joten niitä nyt harjoituslistalle ja jätetään noudot muhimaan myöhempään. Harmittavasti en kirjoittanut muistiinpanoja, joten kaikkia juttuja en enää jälkeenpäin muista.