Pääkaupunkiseudun kultaisten kiitoskoulutus

Vedin yhdet Pääkaupunkiseudun kultaisten nometreenit viime syksynä, joten päästiin mukaan heidän järjestämään kiitoskoulutukseen edellisvuonna talkoilleille. Koulutus järjestettiin Hyvinkäällä. Se oli rastimuotoista ja kouluttajina toimivat Mervi Salo, Mari Koivisto ja Maarit Nikkanen.

Rasti 1:
-Tehtiin linjoja. Matka oli aika pitkä, mutta toisaalta maasto oli tosi selkeä. Vähän epäröin, että miten menee, mutta Nacho meni ihan hyvin. Kouluttaja peräänkuuluttikin luottamusta Nachoon ja tekemään pidempiä linjoja selkeisiin paikkoihin. Vaikeutta saa maastonvaihteluilla. Pysäytys sokkolinjalla aina ja vasta sitten etsimään.


Rasti 2 (Maarit):
-Tehtiin lähihakua metsässä. Markkeeraus ja sen jälkeen lähihaku toiseen paikkaan, opettaa luopumaan markkeerauksesta. Muistimarkkeeraus palkinnoksi hyvin menneestä lähihausta. Lähihaku pieneltä alueelta, jotta ei ala laajentamaan liikaa.

Nacho odottelee omaa vuoroaan

Rasti 3:
-Tehtiin kaksoismarkkeerauksia ja haku ohjaajan osoittamasta suunnasta. Nacho lähti ekalla hakemaan sitä toista. Tässä pitäisi olla tarkempi, jos tekee väärin, pysäyttää koira, eikä antaa tehdä väärin. Toiseen suuntaan tehtynä meni sitten hyvin sinne minne käskin. Kiinnitä huomiota palautukseen, ettei pure damia, eikä hypi sen perään. (Ohjeena kielto, mutta luulen, että Nacholle toimii paremmin, jos käskee sen istua rauhassa.) Kokeile linnuille miten sivulle tuominen sujuu!

Uusi nome-treeniryhmä

Goldenring on perustanut nome-treeniryhmiä vähän kuten meillä on myös tokotiimi, mutta nämä ryhmät ovat paikallisia, koska nomea nyt harrastetaan sen verran enempi. Pääsimme Uudenmaan ryhmään mukaan Nachon kanssa (pääsyvaatimuksena oli suoritetut taipparit, eli ei mikään varsinainen saavutus :D ). Ryhmä pitää keskenään treenejä noin kerran kuussa ja sen lisäksi otamme välillä ulkopuolisia kouluttajia, joiden koulutusmaksut maksamme itse.

Tämän ensimmäisen kerran treenien aiheena oli muistipaikat ja treenit olivat Keravalla. Meitä oli kuusi koirakkoa. Teimme viisi muistipaikkaa, joista jokainen koira sai hakea yhden damin. Paikoista yksi oli suoraan peltoa metsän suuntaan, damit olivat ennen metsää. Toinen paikka oli viistosti ojan yli ja sielläkin damit olivat ennen metsää (tänne vein itse damit). Seuraava paikka oli suoraan ojan yli metsänlaitaan, jossa damit olivat metsän puolella. Sitten yksi oli isomman ojan toisella puolella viistosti keskellä peltoa. Lähin oli ojassa lähihakua, damit olivat hieman piilossa. Kun koirat olivat kaikki nämä hakeneet, tehtiin tuon isomman ojan yli pellolle vielä uusi paikka, jolloin koirat joutuivat ohittamaan tuon lähihakupaikan.

Me aloitimme hakemalla sen itse jätetyn ja se oli Nacholle ihan helppo homma. Se sai sitten katsella kun muut hakivat muista paikoista. Suora lähetys pellon laitaan oli vielä helppo (varsinkin, kun damit sinne vienyt kävi katselemassa hävinnyttä pilliään), mutta muut olivat aika vaikeita. Lähihaku ojasta sujui vielä kohtuullisesti, vaikka oma pillinikin oli unohtunut. Nacho etsi ensin pitkään siitä missä edellinen dami oli ollut, mutta kun viimein tajusi laajentaa vähän aluetta, löysi damin suht vaivattomasti.

Metsän puolella olevaa damia Nacho joutui etsimään todella kauan. Eikä meinannut millään mennä alueelle, kun ei tietenkään tiennyt, että siellä dameja on. Menin kaksi kertaa lähemmäs ja kun silti lähti harhailemaan pellolle, kävin itse metsän puolella näyttämässä, että täältä pitäisi etsiä. Silti joutui todella pitkään etsimään sieltä ennen kuin löysi damin (Kävi jopa pissalla välissä, kun ei vaan löytynyt! Ja monta kertaa pysähtyi jo katselemaan minun suuntaan, että tosiaanko täältä pitäisi jotain löytää, mutta onneksi sitten viimein tajusi mennä tarpeeksi pitkälle metsän puolelle ja löysi damin.).

Myös ojan yli (olisi pitänyt olla viistoon, mutta menin lähettämään ihan ojan läheltä melko suoraan) lähetys oli todella vaikea, koska Nacho jäi siihen ojaan pyörimään, kun ei tietenkään yhtään tiennyt, että siellä toisella puolella on dameja. Tämähän oli meille viimeksikin tosi hankalaa, eli näitä ojan ylityksiä pitää nyt paljon treenata! Sain sen kuitenkin viimein ohjattua toiselle puolelle ja sitten löysikin damin.

Viimeinen haku sen ojan toiselta puolelta, jossa oli se lähihaku, oli aivan mahdoton. Nacho jäi täysin pyörimään siihen ojaan, eikä sille ole mitään eteenmenon vahvistusta tehty, että olisi lisäkäskyistä saanut mitään apua. Ja jos se on päättänyt, että tässä on se dami, niin se ei kuuntele enää mitään ohjeita. :D Tehtiin sitten niin, että siihen lähelle sitä damia tuli markkeeraus, jolloin se meni toki ojan yli ja sitten uudestaan samaan paikkaan lähetys sujuikin paremmin ja löysi senkin damin sieltä. Tein vielä ihan lopuksi yhden "palkkaheiton" ojan yli kanipallolla, jotta sai vähän iloisemmalla fiiliksellä ylitellä sitä ojaa.

Nomekoulutus Klaukkalassa 18.1.2016

Olipa mukava, kun oli omalla kylällä koulutus, ettei tarvinnut kauas lähteä. Sääkin oli ihan ok, varmaan noin -10 astetta. Kouluttajana meidän ryhmällä oli Maarit Nikkanen.

Ensimmäinen tehtävä: seuraamista rivissä damia heitellen. Seuraamisen käännöksiä, sivulle kävelyä, taakse kävelyä. Nachon seuraaminen on edistynyt, mutta välillä jää edelleen damiin kiinni, eikä malta kääntyä poispäin siitä.

Toinen tehtävä: rivistä markkeerauksen haku. Muiden vuorolla seuraamista. Hyvä oma haku, hieman mälläsi lopussa. Muiden vuorolla välillä vaikea luopua damista ja seurata.

Oman haku sujuu hyvin (kuva Esa Ränkman)

"Mihinkään en oo muiden vuorolla menossa." (kuva Esa Ränkman)

Siirryttäessä seuraavalle tehtäväpaikalle koira jätettiiin odottamaan ja pillitettiin se luokse, selkä selin koiraan. Nacho ei tullut. Tätä pitää harjoitella lisää.

Kolmas tehtävä: Kelloharjoitus, jossa puolikaareen (voi tehdä myös koko kellon) dameja lumeen pystyyn ja koira hakee sen mitä näytetään. Lisähäiriötä pidemmällä matkalla tai damien välimatkalla.

Neljäs tehtävä: Markkeeraus ojan yli. Vaikeutta etäisyydellä ojasta tai esim. vinosta linjasta. Tehtiin myös linja samaan paikkaan, koiran paikkaa vaihdettiin. Nämä sujuivat Nacholta hyvin.

Viides tehtävä: Linja (dami vietiin koiran nähden) siten, että ennen lähetystä häiriömarkkeeraus ja palautettaessa häiriömarkkeeraus. Vaikeutta markkeerausten suunnalla. Nämä sujuivat Nacholta hyvin, heitin hieman vinoon häiriödamit.

Seuraavalle paikalle siirryttäessä jätettiin dami taakse ja lähetettiin koira taakse. Nacho ei osaa kääntyä käden suuntaan, mutta sitä voi harjoitella vierittämällä pallon koiran ohi ja näyttämällä siihen suuntaan käsimerkkiä. (Myös dami ja vaikka koira hieman vinossa auttavat lähtemään halutin käden suuntaan.)

Kuudes tehtävä: Markkeeraus pöpelikön taakse. Eka meni Nacholta hyvin, mutta sitten otin liikaa välimatkaa ja se ei löytänyt damia ja lähti etsimään ties minne (valkoinen dami). Ei tullut kutsusta, vaan löysi sitten damin. Kouluttajan mielestä pitäisi totella paremmin, eikä jäädä metsästämään, jos on kutsuttu pois. Tehtiin samaan paikkaan vielä linja ja se oli myös vaikea Nacholle, tosin tässä tuli takaisin, kun kutsuin. Kun menin tarpeeksi paljon lähemmäs, sain sen menemään oikeaan kohtaan. Ekalla kerralla en tajunnut pillittää lähihakua, kun oli damin kohdalla, joten meni varmaan sen takia ohi.

Paluumatkalla tehtiin vielä pysähtymistreeniä. Rivistä yksi kerrallaan jätti koiran pillillä, Nacho ei varmaan olisi pelkällä pillillä jäänyt, joten näytin myös käsimerkkiä. Kouluttajan mielestä koiran pitäisi oppia myös pillimerkit, ilman käsimerkkejä. Sitten toinen pysähtymistreeni tehtiin niin, että jätetiin dami koiran taakse, kutsuttiin koira luo, pysäytettiin matkalla ja lähetettiin taakse. Tämä sujui Nacholta hyvin, pysähtyi tosi nätisti. Kuunteluoppilas sanoi tämän suorituksen jälkeen, että Nacho työskentelee elegantisti. :D

Nacho nomeilemassa

Käytiin Vihdissä Tomi Sarkkisen koulutuksessa ihan vaan iltapuhteena. Oli aika mielenkiintoista, kun oli ihan pimeää, mutta toki katulamput jonkin verran valaisivat. Tomi kyseli aluksi, että onko mitään toiveita ja kerroin, että meillä on seuraaminen hankalaa ja linjat.

Aloitettiinkin sitten heti siitä seuraamisesta. Kerroin, että meillä on erityisesti ongelma nämä ryhmätilanteet ja jos on dameja häiriönä. Näytin vähän miten Nacho tekee ja kyllähän se vähän oli menossa eri suuntiin, varsinkin kun Tomi heitteli damia. Käytin reiteen taputusta ja Tomi sitten sanoi, että hän ei opeta koiralle tuollaista, vaan koiran pitää vaan seurata ohjaajaa tämän liikkuessa. Jos koira meinaa rynnätä johonkin suuntaan, hän astuu pari askelta toiseen suuntaan ja koiran tulee seurata (hihna varmistamassa). Tätä voi käyttää varsinkin, jos heittää damin häiriöksi. Koiran pitää seurata eri suuntiin ja se saa hakea vasta sitten kun on seurannut hyvin. Hän näytti Nacholla seuraamista ja osaahan Nacho tosi hyvin hakeutua sivulle ja seurata, jos vaan sitä vaatisi aina tekemään niin.

Tehtiin sitten meidän vuorolla myös linjaa ja seuraamista samalla. Haettava dami jätettiin lähelle lähtöpaikkaa ja seurautettiin toiseen suuntaan, johon tehtiin häiriömarkkeeraus. Sitten lähetettiin linjalle sinne toiseen suuntaan. Tämän haettua seurautettiin taas lähemmäs lähtöpaikkaa, johon tehtiin markkeeraus ja lähetttiin sille edelliselle häiriömarkkeeraukselle. Tällä tavalla voi tehdä erilaisia linjoja ja välissä seuraamisia, kunnes koira on sopivassa mielentilassa lähetykselle.

Tehtiin vielä ryhmäharjoituksena walk-uppia ja reunimmainen koira sai aina tehdä lähihakua sivussa olevassa pensaikossa. Tässä Nacholla oli taas vähän vaikeuksia keskittyä seuraamiseen, mutta ei se nyt ihan katastrofaalista ollut. Omalla vuorollaan haki ihan kivasti lähihakupillityksellä ja totteli hyvin pysähtymiset pillistä. Osalla muista tuntui olevan tässä paljon enempi ongelmia, joten kyllähän se Nacho jo jotain on oppinut. :)

Pikkusen kehnosti valokuva onnistui pimeydessä.

Nacho kävi juoksentelemassa nometreeneissä

Pääkaupunkiseudun Kultaiset järjesti kuukausikoulutuksen Keravalla. Kouluttajana toimi Pia Kyllönen. Teimme pellolla linjoja. Näitä ollaan Nachon kanssa treenattu tosi vähän, joten vähän jännitti, että miten se tekee.

Aluksi vietiin "oikealle" metsän laitaan dami yhdessä Nachon kanssa. Samalla muut ryhmäläiset veivät suoraan eteenpäin pellon toiseen laitaan dameja. Sieltä sitten niitä haettiin yksitellen ja vähän mietin, että osaakohan Nacho lähteä sinne, kun ei ole siellä ollenkaan käynyt ja se oikealla oleva dami vetää sitä puoleensa. Meni kuitenkin hyvin hakemaan sieltä, kun oli nähnyt, että muutkin menee sinne.

Sitten kun kaikki olivat hakeneet sieltä, haettiin ojasta joka oli matkalla sinne oikean suunnalla olevaan metsänreunaan. Tämäkin sujui Nacholta ihan hyvin. Mutta sitten kun piti mennä ojan yli hakemaan sitä jätettyä damia, niin eihän se sitä tajunnut ollenkaan. (Tässä välissä siis kaikki muut olivat tehneet omia juttujaan, koiria kun oli yhteensä 6 kpl, eli aikaa oli kulunut jo tosi paljon ja Nacho oli varmaan täysin unohtanut sen viedyn damin.) Yritettiin mennä lähemmäs ja kouluttaja kävi vähän kävelemässä edempänä, mutta ei Nacho vaan tajunnut mennä tarpeeksi pitkälle, vaan jäi pyörimään ojalle. Tehtiin sitten markkeeraus sinne metsän laitaan ja Nacho pystyi ylittämään ojan oikein hyvin, kun lähti sitä hakemaan.

Tämän jälkeen tehtiin vielä sinne etusuuntaan linjaa siten, että toiselle koiralle tuli häiriömarkkeeraus siihen ojan kohdalle. Nacho pystyi aika kivasti jättämään sen huomiotta. Mutta sitten kun sen piti hakea oma dami sieltä ojasta, se meni ihan juoksenteluksi. Sai kyllä selvästi hajun, mutta ei malttanut tarkentaa, vaan juoksenteli vaan. Oli kuitenkin mukava huomata, että pysähtyi tosi nätisti pillillä näissä tilanteissa ja muutenkin kuunteli hyvin käskyjä.

Saimme ohjeeksi tehdä lähihakua siten, että pysäyttää sen ensin pillillä ja sitten lähihakupillitys. Malttaa paremmin keskittyä, kun hengähtää hetken, eikä suoraan juoksemisesta siirry haisteluun. Ja nyt vähän vaikeampia piiloja, että joutuu oikeasti tosissaan käyttämään sitä nenää, eikä juoksentelu auta.

Viimeisenä tehtiin vielä "takana" olevasta ojasta hakua ja se meni Nacholla jo paremmin. Ehkä se vaan ei aluksi muistanut, että sitä nenää pitää käyttää enempi kuin juoksennella.

Päätin myös, että vaihdan linjalle lähetyksen vasempaan käteen. Silloin ei tarvitse kumartua koiran "päälle" ja se oma rintamasuuntakin pysyy paremmin. Ja meidän pitää vielä harjoitella lisää vahvistuskäskyä linjalle menossa, jota voi käyttää juuri ojan ylityksissä ym. joissa koira saattaa muuten alkaa empimään. Ja sitten pitää vaan tehdä näitä vähän haastavampia harjoituksia, jotta pääsee eteenpäin.

Nacho skarppina.

Suomen Noutajajärjestön leirillä 6.-10.7.

Lähdimme kesälomailemaan leirille Pieksämäen Partaharjuun. Otin mukaan Sipsin ja Nachon ja koska Nacholla oli juoksut, Sipsi sai osallistua kaikkiin tokokoulutuksiin ja Nachon kanssa teimme vaan nomea. Meidän ohjelma oli seuraavanlainen:

-maanantai: toko kaukokäskyt
-tiistai: toko seuraaminen (loppupäivän katselin tokokoetta)
-keskiviikko: (aamupäivän katselin BH-koetta) toko ruutu ja merkki sekä jumppaa
-torstai: nome ja illalla vielä toko ohjattu nouto ja merkin kierto
-perjantai: nome

TOKO

Tokoa oli vetämässä Piritta "Pipa" Pärssinen. Ensimmäinen koulutus oli kaukokäskykoulutus ja se oli maanantai-iltapäivänä, joten lähdin aamulla reissuun. Ehdin melko hyvin ajoissa paikalle ja sitten vaan treenaamaan Sipsin kanssa.

Kaukokäskyt

Sipsin into kaukokäskyjä kohtaan ei ole kovin suuri, joten sitä voisi lisätä palkitsemalla välillä heti vihjesanasta (kaket). Näin sitä saisi keskittymään heti alusta lähtien. Pohjalle voi tehdä jonkun toisen liikkeen laskemaan virettä (jotta oppisi sanasta nostamaan sitä itse). Välillä voi käskeä jotain yllättävää, kuten vaikka peruuttamaan, kun muuten tekee ihan kokeenomaisesti. Tämäkin lisää sitä, että pitää oikeasti kuunnella (ja peruuttaminen suuntaa taaksepäin).

Koska Sipsi on niin herkkä kaikille häiriöille kaukokäskyissä, voisi treeneissä lisätä jonkun pienen häiriön juuri kun on antamassa käskyä. Tekniikka on Sipsillä sinänsä jo kunnossa, joten sitä ei tarvi hioa niin paljon, vaan tehdä enempi näitä keskittymistreenejä. Joskus voisi tehdä ylläripalkan, jonkun oikein superpalkan, vaikka se tekisi matalammassa vireessä, kunhan valitsee tarpeeksi hyvän vaihdon. Virettä voi myös nostattaa innostamalla ennen kaukoja.

Kaukoja ja niihin tarvittavia lihaksia voi treenata myös tekemällä takajalat portailla tai peruuttamalla rinteessä.

Seuraaminen

Emme kauheasti pystyneet treenaamaan seuraamista, koska tiistaina oli myös mejäkokeita ja heidän aloitus oli tokokentän laidalla ja siinä ammutaan laukaus koirille. Yksi laukaus olisi vielä menetellyt, mutta koska ryhmiä oli monta, niin laukauksiakin oli monta. Sipsi oli sen verran hermostunut ja peloissaan näistä, että oli turha yrittää sen kanssa hinkata mitään.

Tehtiin pieni pätkä seuraamista ja sitten lähinnä kerroin meidän ongelmista. Pipa neuvoi, että tekisi vaan pitkiä pätkiä ilman palkkaa ja lopussa tosi hyvä palkka. Jotta Sipsi oppisi, että pitää vaan tehdä pitkään, kyllä se palkka sieltä tulee.

Lopputiistai menikin sitten tokokoetta katsellessa. Vähän harmillisesti sää ei oikein suosinut.

Ruutu

Sipsi jäi pyörimään ruudun etuosaan. Sille pitäisi taas ottaa kuuri takapalkalla siten että välillä saa ihan jousta ruudun läpi.

Yleisesti ruudusta ja muiden kohdalla tulleita vinkkejä.: Noutajalle kannattaa ruutuunmeno pitää "harvinaisena herkkuna". Eli tehdä vain yksittäisiä toistoja, koska noutaja ei, jotta liikkeestä ei tule tylsä. Noutaja ei kuitenkaan ikinä ole niin nopea kuin joku paimenkoira tai jaksa samalla tavalla toistoja. Varsinkin alkuvaiheessa palkan tulisi aina tulla ruutuun, jottei koira ala sen takia menemään väärään paikkaan.

Sitten kun koira jo paremmin osaa ruudun, palkka voi olla ruudun takana ja koiran voi pysäyttää välissä. Jos haetaan vauhtia ruutuun, ei voida välittää siitä, jos paikka ei ole täysin oikea. Yksi tapa saada vauhtia on juosta koiran kanssa kilpaa ruutuun ja napata siellä oleva palkka, jos koira ei juokse tarpeeksi kovaa (tässä kannattaa ottaa vähän etumatkaa). Ruutua koira saa tarjota itse (toisin kuin hyppyä!).



Jumppa



Kierto-ohjattu

Nachon torstain nomekoulutus (josta selitys alla) loppui juuri sen verran ajoissa, että ehdin kentän laidalle ennen kuin Pipan koulutus alkoi. Koska osallistujia ei näyttänyt olevan jonoksi asti, päätin osallistua vielä siihen Sipsin kanssa, olihan se kököttänyt autossa koko päivän.

Pipa sanoi, että tärkeintä tuossa liikkeessä on se, että koiralla on todella vahva kiertäminen. Vasta sen jälkeen voi lisätä häiriöitä, kuten hyppyesteet ja kapulat. Sipsin kanssa kokeillessa kävi ilmi, että sille ei vielä ollut kiertäminen tarpeeksi selvä. Sitä pitää nyt harjoitella erikseen ja vasta sitten lisätä muut osat.

NOME

Nomessa oli koulutukset järjestetty siten, että aina kaksi päivää oltiin samassa ryhmässä. Meidän ryhmän vetäjä oli Eeva-Liisa Kauppila. Ryhmässä oli Nachon lisäksi kaksi kultaistanoutajaa ja kaksi labbista (nämä kummatkin olivat pariskunnilla) sekä yksi tolleri. Ensimmäisen päivän treenasimme ihan tokokentän läheisyydessä ja toisena päivänä rannassa, koska toivoin, että tekisimme vesijuttuja, kun välillä Nachon veteenmeno on ollut haastavaa.

Torstain nome

Ensimmäisenä teimme ihan vaan perus markkeerauksen ja sen hakemisen, jotta kouluttaja näki, missä vaiheessa kukakin on. Nacholla ei ollut tässä mitään ongelmaa.

Muistipaikat
Sektorit

Perjantain nome

Teimme vesihommia. Ranta oli hyvin matala, joten varsinaista uimista ei kauhean paljon tullut, vaan lähinnä se oli kahlaamista (Nachon tapauksessa pomppimista). Varsinkin ekat noudot Nacho teki todella vauhdikkaasti, ei mitään empimistä veteen menossa. Sitten siirryimme "niemen" toiselle puolelle ja myös sieltä markkeeraukset veteen olivat hyviä. Linja onnistui myös aika läheltä vesirajaa lähetettynä, mutta sitten kun siirryimme kauemmas maalle, Nacholla meni pasmat sekaisin (kuten myös monilla muilla ryhmän koirilla), eikä osannut enää mennä sinne, vaikka oli samassa paikassa monta kertaa käynyt.

Yhden kerran teimme myös maalle markkeerauksen ja vaikka se tuli polun toiselle puolelle, Nacho selvitti sen hyvin, vaikka kiersikin vähän takakautta. Osalla koirista se tehtävä oli todella vaikea. Tässä tehtävässä toinen koira siis teki linjan veteen ja toinen markkeerauksen metsään, näissä Nacho jo odotti ihan nätisti kun toinen teki. Kouluttaja sanoi, että kannattaa vesijuttuja tehdessä tehdä kuitenkin myös jotain juttuja metsän suuntaan, ettei koira ajattele, että metsässä tehdään vain hakua.

Viimeisellä kerralla Nacho oli niin väsynyt, että se hörppäsi vettä matkalla damille ja tosi väsyneesti haki. Kouluttaja sanoikin sitten, että sen kanssa kannattaa lopettaa siihen, vaikka viimeinen linja (sieltä maan puolelta) oli tosi vaikea sille ja jouduin mennä lähettämään sen lähelle vesirajaa. Sen jälkeen veimme vielä muistipaikkaan dameja, mutta sitten vain juttelimme, eikä koirat päässeet niitä enää hakemaan. Nacho alkoi nukkumaan ihan tyytyväisenä, eikä haikaillut enää niiden perään.

Kouluttaja sanoi, että Nachon seuraamisen kanssa pitää olla tarkkana ja pitää kriteereistä kiinni. Jos sen ei ikinä anna edistää, se oppii kyllä pysymään sivulla ja se on huomattavasti helpompaa tehdä nyt kuin viisi vuotiaan koiran kanssa. Ja joka kerta vaan ottaa sen ajan mikä sen kanssa menee tehdä se kunnolla. Jos joku hoputtaa, niin sanoo, että ottaa sitten vaikka yhden noudon vähemmän, jos se on ajasta kiinni.

Mainitsin tässä vaiheessa jotain Uudenmaan Ohjuksesta ja sitten kouluttaja sanoikin, että hän oli juuri se tuomari siinä seuraamisrastilla! Ja sanoi, että Nachon seuraaminen on kyllä paljon kehittynyt siitä keväästä. Ja ollaanhan me sitä yritetty treenatakin. Aluksi kannattaa tehdä helpommissa maastoissa, joissa seuraaminen vieressä on helppoa ja vasta myöhemmin jossain pöheiköissä, joissa siinä vierellä pysyminen on muutenkin vaikeampaa.

Sitten kysyin, että mitä alokasluokkaan mennessä koiran pitää osata. Kouluttaja sanoi, että perustottelevaisuus pitäisi olla kunnossa, luoksetulo, pysähtyminen, paikalla pysyminen ja damin palautus. Seuraaminen myös, sitä voi jo alokasluokassa olla ja jonkin näköistä ohjattavuutta pitäisi olla. Alokasluokassa voi tulla jo lyhyt linja, yleensä siinä kuulemma ammutaan, mutta joku ryhmäläisistä sanoi, että aina näin ei välttämättä ole.

Sokkolinjojen opetteluun kouluttaja sanoi, että nämä meidän tekemät muistipaikka harjoitukset ovat hyviä. Kun koira on monta kertaa lähetetty johonkin tiettyyn paikkaan niin, että siellä on aina ollut dami, voi joku kerta kokeilla lähettää sen sinne sokkona. Sitten kun näitä vaan tekee tarpeeksi koiralle tulee mielikuva, että kun sen lähettää suoraan eteenpäin, siellä on aina dami.