Nacho Christan koulutuksessa ja tokotiimeilemässä

Perjantaina oli Christa Enqvist-Pukkilan tokokoulutus. Teimme Nachon kanssa ekalla kierroksella kokeenomaisen treenin, jotta saimme Christan kommentit siihen. Teimme kaikki avoimen luokan yksilöliikkeet.

Christan kommentit
-kokonaisuus plussan puolella! Häiriöherkkä, mutta koska luonteeltaan suhteellisen rauhallinen, ei anna levotonta vaikutelmaa. Silloin kun keskittyi, fokus tekemiseen oli hyvä. Liikkeiden alut, loput ja välit olivat hyvät.
-Luoketulossa vähän liikutti tassuja jätössä. Vauhti oli hyvä.
-Seuraamisessa kontakti putoilu ajoittain ja sitten hallin nurkassa oli joku erityisesti Nachoa kiinnostava haju, jota se haisteli pitkään ja sitten kun menimme lähelle, sen keskittyminen herpaantui täysin ja se meni katsomaan sitä.
-Noudossa sillä oli vaikeuksia, koska unohdin antaa laipallisen kapulan ja liikkuri toi jonkun sorvatun kapulan, eikä Nacho ole sellaista ikinä noutanut. Se toi sen siis ihan vinosti ja hypähti pois perusasennosta, kun olin kapulan ottanut.
-Zetassa Nacholla oli paljon vaikeuksia. Ei tehnyt seisomista ja oli vaivaantuneen näköinen (haukotteli alussa). Tämä vaatii työstämistä.
-Hypyssä varasti, kun aukaisin suuni. Tätä voisi työstää ihan vaan siten, että aukoo suuta ilman käskyä.

Tokotiimi Ylöjärvellä Mika Jalosen koulutuksessa 16.1.2016

Tällä kertaa tokotiimin koulutus oli Ylöjärvellä ja meitä oli kouluttamassa Mika Jalonen. Aloitimme aamun luennolla, jonka aiheina oli motivaatio, kesto ja suoritusvarmuus. Paljon oli tuttuakin asiaa, mutta ohessa muutama muistiinpano luennolta.

Motivaatio

• Koiralla on tietty sisäinen motivaatio. Tämä voi olla vaikka ympäristön muutosten katselu. Kun yritetään opettaa katsekontaktia, koira voi lopettaa sen saadakseen katsella ympäristöä ja tämä tuntuu siitä hyvältä (jolloin sitä ei haittaa, vaikka menettää makupalapalkkion mahdollisuuden).
• Motivaatiosanasta palkkaamalla superhyvällä palkalla voidaan vaikuttaa koiran tunnetilaan ja saada sille myöhemmin hyvä motivaatio kyseiseen tehtävään pelkällä motivaatiosanalla.

Kesto

• Luo koiralle paljon kokemuksia ihmisen kanssa tekemisestä ja sitä kautta halu työskennellä ihmisen kanssa.
• Anna koiran itse oivaltaa asiat -> "wau" -efekti (koiralle).
• Virheet ovat vihjeitä, hyödynnä ne, mutta älä toista useita kertoja peräkkäin.
• Koiran sitouttaminen kontaktiin: 10 makupalaa 50 sek, sitten 60 sek, 70 sek jne. Anna makupalat hiljaa (hiljainen hyväksyntä, mitä voi käyttää myös kokeissa). Makupalan syömisen ajaksi koira saa laskua päätä, mutta sen tulisi heti sen jälkeen ottaa itse kontakti.

Suoritusvarmuus

• Suoritusvarmuutta zetan vaihtoihin saa sanomalla istu/seiso/maahan käskyjä eri nopeuksilla, istuen, hyppien, pysähtymällä seuraamisesta ja sanoen seiso (normaalisti koira pysähtyy istuen) ja muilla erilaisilla tavoilla vaihdellen.
• Suorituspaikkakohtaiset tehtävät voi tehdä lähekkäin, esimerkiksi ruudun ja merkin vierekkäin ja lähettämällä vaihtelevasti niihin.
• Ruutuun kannattaa lähettää max 2 kertaa ja sen jälkeen siirtää sitä.
• Tunnarikapulat voi laittaa kertakäyttömukien päälle, jos koira menee niille liian vauhdikkaasti.
• Jos koira epäonnistuu "käy siihen", eli mahdollisuus tekemiseen poistuu.   

Nacho valmiina omaan vuoroonsa

Sitten tehtiin koulutusta ryhmässä. Olimme aika loppupuolella Nachon kanssa, mutta se nukkui rauhallisena häkissä. Ekassa setissä otimme seuraamista ja juuri sitä kestoa siihen kontaktin pysymiseen. Kokeilimme testinä, että kuinka kauan sillä pysyy kontakti ihan perusasennossa. Ekalla kerralla pysyi n. 7 sekunttia ja sitten uusintakerralla jo 15 sekunttia. Ei kuitenkaan kovin hyvä tulos, eli tätä pitää ehdottomasti harjoitella! Turha lähteä liikkumaan, jos kestoa ei ole edes siinä helpommassa, eli paikallaan kontaktin pitämisessä. Ehkä ne häiriötkin ovat olleet Nacholle niin vaikeita, kun sillä ei nyt ole ihan kirkkaana se ajatus, että sitä kontaktia tulisi pitää niin kauan kunnes toisin sanotaan.

Nacho odottaa mitä tehdään seuraavaksi. Kuva Tiina Palmu.

Toinen setti olikin sitten aika lyhyt, mutta otimme tuon meidän "toisen ison ongelman" eli maahanmenon. Yritin nopeasti selittää mikä se ongelma on, mutta vähän kyllä tuntui, etten saanut sitä tarpeeksi hyvin selitettyä. Neuvoksi saatiin vaan tehdä sitä nopeutta ensin käsimerkillä ja sitten pienentämällä apuja. Noh, ehkä siinä oli hyvä ajatus, että pitäisi itse selvittää, että mikä se on, mitä teen silloin kun tekee nopeasti maahanmenon ja mitä teen eri tavalla silloin kun sitten hidasteleekin.

Palvova katse. Kuva Tiina Palmu.

Pari vinkkiä, mitä keräsin muiden vuoroilta:

• Nouto-otteeseen vinkkinä harjanvarsi, eli hieman pidempi esine ja kun koira pitää sitä, kevyt tasainen veto sivulle, jotta pitää kunnolla
• Etäisyyttä otettaessa yksi askel taaksepäin siten, ettei väliin jää tyhjää, ei vaikuta koiran toimintaan paljon. Kun tällä tavalla tekee toistoja paljon, välimatkaa saa lisättyä suht nopeasti.
• Seuraamiseen takapään käyttöä tehostamaan neliö-harjoitus siten, että ohjaajan rintamasuunta säilyy koko ajan samana (sekä liikkumisnopeus). Koira siis ensin suoraan, sitten oikeaan, sitten taaksepäin ja sitten vasempaan.
• Opetettaessa esimerkiksi kierron alkusignaalia, ensin pari kertaa reipas kierto tarpeeksi läheltä ja auttaen, sitten koirasta kiinni ja vihjesana "missä kierto" ja kun koira katsoo, heti vapautus kiertämään.

Tokotiimi Porissa 14.-15.11.2015

En jostain syystä muistanut kirjoittaa muistiinpanoja tästä tokotiimin kerrasta. Olimme Porissa ja meillä oli kaksi päivää aikaa treenata. Halli oli "keskellä ei mitään" ja takana oli hieno sänkipelto.

Teimme Nachon kanssa seuraamista ja edelleen sillä on ongelmana häiriöt, varsinkin kun hallilla oli joku kolahtava "luukku" tekonurmen alla, se oli Nacholle tosi iso häiriö. Ja muutenkin tiputti helposti kontaktin heti lähdettäessä. Tätä pitäisi nyt erityisesti harjoitella, että lähdettäessä liikkeelle kontakti pysyy.

Treenasimme varmaan paljon muutakin, mutta valitettavasti en enää muista mitä. 

Tokotiimi Muuramessa, Satsun koulutuksessa

Yövyttiin kesähotelli Rentukassa ja syötiin siellä aamupala. Sitten kohti Muuramea. Nacho oli saanut edellisenä päivänä kuulemma uida oikein kunnolla (oli lähtenyt jalkapallon perään ja sitten kun ei saanut sitä suuhun, vaan se meni koko ajan kauemmas, joten se piti veneellä hakea takaisin), joten mietin, että mitenköhän se jaksaa tehdä. Noh, olihan se toisaalta jo yhden yön saanut nukkua välissä.

Aamulla oli ensin uusien koirien tiimiin haku. Kivoja koiria oli pyrkimässä, paljon nuoria koiria ja suurin osa olikin jo ennestään tuttuja, joko tiimistä tai Pääkaupunkiseudun kultaisista.

Vuoden 2015 tiimiin hakijat.

Sitten aloitettiin koulutus. Kouluttajana oli siis Satu Taskinen. Koska olimme lähdössä lomareissulle, ilmoitin, että voimme olla ekoina. Teimme seuraamista. Kerroin ensin mitä ongelmia meillä on seuraamisessa ollut. Pahimpana se, että se niin helposti hävittää kontaktin ja että paikka ei pysy, jos kävelen kovempaa vauhtia. Näytin millä mallilla se on. Ja eihän se kovin hyvällä mallilla ole, siinä taisi heti jo kontakti hävitä pari kertaa. Satsu myös huomasi heti, että itse tuijotan koiraa ja liikun tosi epäluonnollisesti, ihan hitaasti. Yritin sitten selittää, että jos en katso sitä, niin en näe, jos se pudottaa kontaktin. Satsu totesi heti, että koirasta näkee, että se odottaa ohjaajan pitävän kontaktia ja jos ei pidä, niin se on vähän pihalla, että mitä tässä nyt tehdään.

Ohjaaja yrittää olla tuijottamatta koiraa. (kuva Johanna Lehto)

Satsu neuvoi, että ensinnäkin ohjaajan liikkuminen pitäisi saada normaalimmaksi. Kun lähdin normaalia vauhtia liikkeelle, Nachokin tuli paremmin mukana. Välillä se kuitenkin selvästi jäi jälkeen, varsinkin juoksussa. Tässä pitäisi sille saada nyt ajatus, että sen pitää huolehtia paikasta ja tsempata itse, eikä niin, että ohjaaja katselee sitä ja houkuttelee. Yritimme tehdä pitkää pätkää juoksua, jotta se tajuaisi, että palkan saa kun tsemppaa. Se ei vaan yhtään tajunnut mitään juoksussa seuraamista, kun sellaista ei olla tehty, joten juoksenteli vaan mukana perässä. Palkattiin kuitenkin kun saatiin joku hieman parempi kohta ja lopetettiin eka setti siihen.

Jee, pallo. (kuva Johanna Lehto)

Toisessa setissä otettiin lisää seuraamista. Teimme alussa vähän lisää juoksua ja nyt Nacho oli hieman miettinyt asiaa ja se meni paremmin. Sitten teimme kontaktiharjoituksia ja ne menivät tosi huonosti! Nacho katsoi joka kerta houkuttelulelua. Tässä pitäisi saada sille nyt jotenkin selville, että sen pitäisi oikeasti jättää nuo häiriöitä katsomatta. En tosin oikein tiedä miten siihen pääsisi, koska se ei nyt erityisesti välittänyt, vaikka sitä huomautti katsomisesta. Mutta jos nyt yrittäisi palkata sitä siitä omaehtoisesta tsemppaamisesta, eikä houkuttelisi, niin voihan se olla, että se auttaisi tähän kontaktiinkin.

Kyllähän se vähän niinkuin seuraamiselta näyttää. (kuva Johanna Lehto)

Moni teki merkin kiertoa ja kierto-ohjatun loppuosaa, mutta niissä ei mitään kovin suuria oivalluksia tullut. Toki merkin kierrossa kannattaa palkan suunta miettiä, jotta koira kiertää tiiviisti, esim. heittää pallo vastakkaiseen suuntaan, josta koira tulee merkin takaa kiertämästä. Tuota loppuosaa voi pilkkoa itse olemalla lähellä esteitä tai tuomalla merkkiä lähemmäs estettä.

"Merkittömässä merkissä", eli lähettämisessä määrätylle paikalle voi käyttää hyväksi samoja juttuja miten nomessa opetetaan koiralle eteenmenoa. Eli keppiä, jonka vieressä on pallo ja sille lähetystä. Keppi auttaa koiraa katsomaan suoraan oikeaan kohtaan, eli eteenpäin. Näitä keppejä voi sitten laittaa eri suuntiin ja rintamasuuntaa vaihtamalla näyttää koiralle, minkä kepin luo sen tulisi mennä (ja missä on se pallo). Varsinkin nurmikolla nämä harjoitukset ovat hyviä, kun koira ei näe sitä palloa kauempaa. Satsu sanoi, että ei tee näitä millään hirveän pitkillä matkoilla vaan 10-20 m päähän.

Kun koira osaa mennä eteen, sille pitäisi vielä opettaa siirtyminen pienen matkan sivusuunnissa. Näissä voi käyttää kosketusalustaa apuna ja ottaa niihin jonkun eri käskyn. Koira siis asetetaan johonkin tiettyyn kohtaan ja muutaman metrin päähän kosketusalusta, jolle siirtyminen käsimerkillä ja käskyllä. Lisäksi olisi hyvä, että koira osaisi peruuttaa, jos se on ihan alueen etureunalla.

Kultaisten tokotiimi Seinäjoella 23.5.

Tokotiimin tapaaminen oli 23.5. Seinäjoella. Moni teki kokeenomaisia harjoituksia, mutta me tehtiin Nachon kanssa vaan rennosti niitä meille vaikeita juttuja. Eli seuraamista, häiriöitä ja erilaisia liikkeiden palasia. Ja sitten heiteltiin paljon palloa! En edes kirjoittanut mitään muistiinpanoja. Mutta nyt Nacho tuntui jo paremmin pitävän kontaktia häiriöissä ja pääsin sitä kivasti palkkaamaan.

Synnove Matre (Norjasta) kultaisia kouluttamassa 13.-15.2.2015

Goldenringin tokotiimi oli järjestänyt Synnove Matren Norjasta (kisannut MM-tasolla kultaistennoutajiensa kanssa) kouluttamaan tiimiläisiä ja muutamia muita, jotka mahtuivat mukaan. Viikonloppu alkoi perjantai-iltana luennolla Keravalla ja koiria koulutettiin sitten lauantai ja sunnuntai Tuusulassa. Olin Nachon kanssa sunnuntain ryhmässä.  Sunnuntaina Synnove tuli luokseni yöksi, joten juteltiin vielä illalla kouluttamisesta ja Nacho sai vähän yksityistreeniä. Paljon uusia ideoita tuli, vaikka toki myös monia tuttuja juttuja.

Perjantain luento

Yleistä:

• Pääasia kouluttamisessa on pitää hauskaa koiran kanssa niin treeneissä kuin myös kokeissa!
• Kokeissa on tavoitteena pystyä tekemään paras mahdollinen suoritus.
• Synnove käyttää naksuttelua ja opettaa koiralle asiat positiivisesti, mutta myös kieltää sitä, jos se tekee jotain ei toivottua, kuten menee toisten koirien luokse. Hänellä on treeneissä tietyt säännöt, joiden sisällä koiralla on aina mukavaa, mutta niiden ulkopuolella ei. Jos koira ei vielä osaa jotain tehtävää, siinä ei koiraa kielletä.
• Synnove koskee koiraa paljon. Hän haluaa tietää miltä koira tuntuu missäkin tehtävässä, onko sen lihakset jännittyneet.
• Alussa koiralle annetaan paljon apuja tehtävän suorittamiseen, mutta myöhemmin koira saa enempi vastuuta tekemisestä.
• Synnove ei aloita koiran kouluttamista ennen kuin se on motivoinut tekemään hommia ohjaajan kanssa.
• Ohjaajan tulisi olla selkeä ja päättäväinen, mutta ei ikinä vihainen, vihaisuus ei johda mihinkään.
• Treenatessa tulisi tehdä vaikeampia tehtäviä kuin mitä kokeessa tulee vastaan.
• Ohjaajan tulee kiinnittää huomiota siihen millainen hän on treeneissä ja millainen kokeessa. Jos esimerkiksi on treenatessa iloinen, mutta kokeessa ei, koira pitää varmasti tilannetta outona.

Kokeessa:

• Koiraa ei saa huijata. Jos sillä on esimerkiksi aina ollut ruudussa pallo, se toki varmasti juoksee sinne iloisena ja vauhdikkaasti, mutta oppii pian, että kokeessa siellä ei ikinä olekaan palloa.
• Koiralle pitää opettaa pitkäkestoinen työskentely. Näin koira ei tunne tehneensä mitään väärin, vaikka palkkaa ei heti tule. Lopussa odottaa superpalkka. Jos näissä harjoituksissa jotain menee väärin, jatketaan normaalisti ja laitetaan virhe muistiin ja korjataan myöhemmin erillisessä treenissä.
• Jos koiralle ei ole opetettu liikkeiden tekemistä peräkkäin, se ei voi kokeessa niitä osata ja tulee epävarmaksi.
• Liikkeiden väleihin tulee myös kiinnittää huomiota. Koiralle opetetaan, että se tulee itse pyytämään lisää tehtävää ja palkitaan se siitä. Näin ohjaajan ei tarvitse pyytää koiraa tulemaan mukana, vaan se itse tarjoaa sitä.

Treeneissä:

• Koiraa voi palkita vain oikeasta mielentilasta. Jos se esimerkiksi katsoo hyvin tarkkaavaisena kun liikkuri vie ohjatun noudon kapulat, sen voi palkata pelkästään tästä.
• Paikallaoloissa koiran ei tulisi olla unessa, vaan jännittyneessä tilassa. Tätä voi harjoitella vetämällä hihnasta koiraa pois siitä asennosta, jossa se on. Kun koira vastustaa aktiivisesti, se palkitaan. Koiran voi myös laittaa suorittamaan paikallaistumista toinen jalka korokkeella. Näin se joutuu erityisesti keskittymään siihen, ettei liikuta jalkojaan.
• Myös kaukokäskyissä koiraa voi vetää hihnasta, samalla kun se tekee suoritusta. Näin se joutuu vastustamaan vetoa, jotta ei tulisi eteenpäin.
• Opeta koiralle vireenhallintaa vinkkisanoista.

Koiran odotukset:

• Mieti tunteeko koira kokeessa ohjaajan olevan samanlainen kuin treeneissä
• Koiralla pitäisi olla odotukset miten tietty liike menee ja minkälaisia eri osia siinä on. Esimerkiksi alokasluokan luoksetulossa, "jäätyminen" odottamaan, kun ohjaaja lähteen pois, sitten kutsusta kovaa vauhtia juokseminen ja sen jälkeen keskittyminen perusasentoon tuloon. Jos tässä koiralle on vaikeaa perusasentoon tulo, se ei todennäköisesti myöskään tule kovaa vauhtia. 

Ohjaajan jännitys:

• Kokeessa ei yhtään negatiivisia sanoja treenikavereille ennen kisaa
• Millainen ohjaaja on jännittyneenä: tunne itsesi! Osa muuttuu apaattiseksi, osa alkaa liikkua ja pölöttää jne. 
• Älä välitä asioista, joille et voi mitään, esim. tuomari, säätila, ympäristö jne. Keskity ja työskentele ajattelemaan positiivisesti!

Yli-treenaaminen:

• Tarkoituksena, että kokeessa koira ja ohjaaja tuntevat tehtävät todella helpoiksi. 
• Esimerkkejä: vaikeat seuraamiset, todella pitkät luoksetulot joissa myös mäkiä, vaikeat ruudut, kömpelö liikkuri jne. 
• Kun on tehty jotain vaikeita tehtäviä, palaa aina viimeiseksi normaaliin ja helppoon tehtävään, jotta saat koiralle hyvän fiiliksen.
• Koira on niin hyvä kuin miten treenasit sen! 

Lauantain treenit

• Kokeenomaisissa seteissä saa hyvää tietoa siitä missä liikkeissä on ongelmia
• Aloituksista kannattaa palkata usein. Paljon palkkaa myös ihan vaan kehään tulosta.
• Jos koira ei osaa jotain tarpeeksi hyvin -> auta tarpeeksi!
• Keskity koiran odotuksiin
• Koiralle opetetaan, että kun heilutellaan palloa kädestä, palkka on tulossa. Sen tulisi jähmettyä siihen asentoon jossa on, eikä yritä ottaa sitä ennen vapautussanaa. Jos koira liikkuu ennen sitä, pallo laitetaan pois. 

 Zeta: 

• Liikkeestä seisomiseen vauhtia heittämällä pallo samantien taaksepäin oikealla kädellä
• Istumisen ja seisomisen käskysana eri jalalla astuttaessa
• Asennon vaihtoja myös ilman kontaktia esimerkiksi niin, että koira tulee selän takana. Näissä palkka siten, että koira istuu kunnolla, ei heti uutta toistoa (ettei tehdä liikaa eteenpäin suuntautuen)
• Koiraa voi palkata, kun liikkuri sanoo käsky (ei aina vaan eri vaihtoja). Mielikuva, että silloin tapahtuu jotain hauskaa, kun liikkuri sanoo käsky

Ruutu:

• Ruudussa seisomassa pysymistä
• Ruudussa saa hyvän stopin huutamalla koiralle "jes" kun koira on ruudussa
• Ruudussa ei olla lomalla vaan siellä on tehtävänä kuunnella ohjaajaa
• Oikea paikka ruudussa targetilla 
• Harjoittele ruutuun korjaamiset eri puolilta. Vaikein on kun koira on ruudun takana
• Ruudusta seuraamaantulo, koira tulee vauhdilla, mutta rauhoittuu ja keskittyy seuraamiseen

Nouto:

• Noutokapulan hakemiseen vauhtia fyysisesti kiinnipitämällä (ei paikallapysymistreeniä). Kapula voi olla myös koiran ja ohjaajan välissä
• Noudossa vauhtia lisäämään nimeltä kutsuminen samalla hetkellä, kun koira on ottanut kapulan
• Noutokapulan huono otto yleensä johtuu siitä, että koiralla ei ole kiire takaisin
• Tunnarissa koiralle pitää luoda mielikuva, että työskentelyllä ei ole kiire. Tätä voi tehdä siten, että kapuloita on paljon. Kapuloiden välissä voi myös olla ruokaa, se rauhoittaa myös koiraa nuuhkimaan.
• Kapulan pitämisharjoittelussa koiralle näytetään palloa (tietää, että palkka on tulossa) ja jos mälvää, pallo menee pois
• Noutokapulan kaunista nostoa voi harjoitella esim. vesipullon avulla tai vasten jotain kiinteää estettä

Seuraaminen:

• Seuraamisessa jos koira loittonee sivuaskelia oikealle ja kun koira parantaa -> palkka
• Kokeissa oikealle astumista voi käyttää myös hyväksi, astumalla hieman oikean suuntaan ilman, että tuomari edes huomaa
• Jos koiralle on vaikeaa seurata kohti ihmisiä, täyskäännös juuri ihmisten kohdalla ja superpalkka, "happyshock" 
• Energiaa perusasentoon tuloon palkkaamalla lelulla heti kun tulee sivulle
• Oikealla jalalla aloittamisessa etuna se, että koira ehtii paremmin mukaan
• Jos koira edistää seuraamisessa, vasemmalle käännös ja liike seis

Luoksetulo:

• Luoksetulon stoppien tekemiseen välimatkaa esim. putken avulla
• Stopin jälkeen treenikaveri heittää pallon  koiran takana vingauttaen sitä ensin
• Koiraa ei saa huijata luulemaan, että aina heitetään pallo
• Luoksetulon stoppiin pysymistreeniä vastustamalla hihnasta vetoa
• Luoksetulossa jos koira pomppii, ei ikinä pysäytystä, vaan koiran palautus takaisin ja suoria luoksetuloa (treenikaveri voi pitää koiraa kiinni)
• Pomppiminen voi johtua siitä, että koiralla ei ole kiire tai siitä, että se on epävarma tehtävästä

Merkki ja vauhti:

• Vauhtia eri liikkeisiin saa pitämällä olkapäistä kiinni -> pallon heitto -> yhdessä pallolle juoksu
• Merkille menossa palloleikki, pallo merkin takana, kumpi ehtii ottaa pallon
• Merkille meno ohjatun nouton jälkeen uudestaan -> lisää intoa merkkiä kohtaan
• Kolmeen laskeminen, koira kerää energiaa ja kolmannella vapautus
• Merkille opetettaessa suoraan merkin taakse suhteessa ohjaajaan (sheippaamalla)
• Merkin taakse meneminen targetilla

Synnove näyttää miten kaunista noutokapulan ottoa voi harjoitella (kuva itse ottamani)

Sunnuntai

Nacho olikin sunnuntaina vuorossa heti ensimmäisenä. Aloitimme meidän yhdellä suurimmalla ongelmalla, eli liikkeestä maahanmenolla. Koska Nacholle on opetettu kaukokäskyt etujalat paikoillaan, se ei oikein osaa mennä nopeasti maahan, koska menee maahan taaksepäin suuntautuen. Synnove kuitenkin sanoi, että silläkin tekniikalla voi saada ihan kauniit maahanmenot ja joka tapauksessa etujalkojen "lukittaminen" auttaa koiraa ajattelemaan nopeasti pysähtymistä.

Harjoiteltiin sitten sitä etujalkojen pamauttamista maahan ja näytin, miten Nacho helposti tekee liikkeen vuorojaloin. Synnove neuvoi, että koska se ei vielä oikein osaa, sitä pitää vaan tarpeeksi auttaa. Kolmeen laskeminen voisi auttaa, jotta Nacho oikein jännittyy ja tekisi sen jälkeen voimakkaammin. Tätä voisi nyt tehdä sekä istumasta maahan, että seisomasta maahan ja sitten myös vauhdissa. Käskysana tulisi sanoa ennen käsiapua. Käsiapua voi vähentää myös pitämällä käden valmiiksi maassa.

Nyt pitäisi vaan rohkeasti harjoitella ja edetä tässä. Jos tekee liian hitaasti, jätä vaan palkkiottta ja yritä uudestaan. Koska Nacholla on vahva ajatus etujalkojen paikalla pitämisestä, tämä liike on sille vaikea. Näiden nopeiden maahanmenojen lisäksi voi tuolla meidän maahanmenosanalla (piu) vahvistaa sitä maassa pysymistä, jolloin se helpottaa sitä koiran ajatusta siitä tehtävästä. Nachon tulisi liikettä tehtäessä oltava jännittynyt, mutta ei jäykkä, vaan rento. Oikeassa mielentilassa liikkeen tekeminen on helpompaa.

Nacho odottaa vuoroaan

Tästä pitäisi osata mennä maahan

Maahanmenon harjoittelua

Vaikealta näyttää

Maassa pysymisen harjoittelua

Sitten voidaan vähän leikkiä

Lisää leikkiä (kuva Minttu Sivén)

"Tänne se pallo!" (kuva Minttu Sivén)

Kun vielä jäi hetki aikaa, niin kyselin neuvoja seuraamiseen, joka on meillä toinen sellainen liike, jossa en vaan jostain syystä ole edistynyt. Nacholla melko helposti tippuu kontakti, kun vähänkään pidempää matkaa tehdään. Synnove neuvoi, että ei saa liikaa välittää siitä, jos kontakti tippuu! Se ei ole epäonnistuminen, vaan se on vain tietoa siitä, missä vaiheessa ollaan menossa. Nyt vaan pitäisi edetä harjoituksissa! Ja ohjaajan pitäisi olla ylpeä ja tyytyväinen koirasta.

Seuraamisharjoittelua

Kontakia (kuva Minttu Sivén)

Nachon kontaktinpitoa häiriöistä välittämättä (kuva Minttu Sivén)

Toisella kierroksella teimme pienen kokeenomaisen setin, koska halusin vähän nähdä miten Nacho käyttäytyy ja saada vinkkejä niihin välikäyttäytymisiin. Teimme perusasennon, suoran luoksetulon, noutokapulan pidon ja kaukokäskyt. Muuten meni ihan kivasti, mutta kaukokäskyissä liikutti hieman etujalkoja.

Synnove neuvoi, että kokeenomaisissa harjoituksissa kannattaisi valita pieniä palasia, jotka koira osaa hyvin. Väleissä koiralle ei tarvitse sanoa mitään, mutta niissä voi palkita aina silloin, kun koira itse ottaa kontaktin muiden katsomisen tai muun tekemisen sijaan. Alussa ohjaaja voi lähteä vaan kävelemään sanomatta mitään ja kun koira tulee mukana ja vilkaisee ohjaajaa, iso palkka siitä. Pikkuhiljaa koira oppii, että kannattaa aina kysyä lisää tekemistä.

Tehtiin sitten vielä erikseen luoksetuloja ja vauhtinoutoja. Luoksetuloon voisi Nacholle saada lisää vauhtia siten, että toinen pitää kiinni sitä. Noutoon voisi saada niinikään vauhtia pitämällä ja lisäksi voisi kutsua koiraa nimeltä heti kun se on ottanut kapulan (tai pieni hetki aiemmin). 

Vapautus kapulan pidon jälkeen

Leikkimistä

Luoksetuloon vauhtia kiinnipidolla

Nacho odottaa (kuva Minttu Sivén)

Kapulan vaihto palloon

Nacho katselee niin tarkkaavaisena, että milloin harjoitukset oikein jatkuvat! (kuva Minttu Sivén)

Kyllä toko on sitten hauskaa! :D

Lopussa tehtiin vielä paikallamakuita ryhmässä. Niissä kävin vähän työntelemässä ja vetelemässä Nachoa, mutta tosi nätisti pysyi.

Paikallamakuu (kuva Minttu Sivén)

Muista kuin mainituista kuvista kiitokset Mirvalle!

Kultaisten tokotiimin tapaaminen Klaukkalassa, osa 2

Sunnuntaina 23.11.2014 treenasimme vaan tokotiimiläisten kanssa keskenämme.

Aloitimme taas kehääntulo treeneillä ja ne sujuivatkin jo kivemmin kuin edellisenä päivänä. Kapulan ottaminen oli edelleen vaikeaa ja Nacho jäi aika paljon kiinni liikkuriin, joka sen ihanan kapulan oli antanut. Se kuitenkin vastaa tosi hyvin moitteisiin ja alkoi pitää kontaktia, kun tajusi, että se on se homman juju.

Sitten teimme paikallaoloja. Nacho jäi hyvin istumiseen, mutta jossain vaiheessa meni kerran maahan. Täytyy vielä pitää nämä tarpeeksi lyhyinä ja ottaa säännöllisesti myös istumista, ettei sekoita paikallamakuuseen. Paikallamakuun teki hyvin (nami edessä) ja olin välillä jo piilossa. Ei myöskään välittänyt häiriöstä (liikkurin kävely) katsomista enempää.

Paikallaistuminen

Aloitimme taas ja tällä kerralla otimme ruutua. Nachon kanssa ei olla ruutua tehty kuin ihan muutamia kertoja. En ole sille vielä ottanut paikan hakua ruudussa, mutta se osaa jo jonkin verran katsoa ruutunauhoja ja haluan opettaa sille erikseen mielikuvan vauhtiliikkeestä ja ruutun katsomisesta ja sitten erikseen oikean paikan. Se on aika hyvin mennyt ruutuun ihan näyttämisellä, mutta nyt se alkoi kauheasti nuuhkia ruudun etuosaa. En tiedä oliko siihen pudonnut nameja vai oliko siinä vaan kovasti hajuja. Tein usean toiston, mutta se ei parantanut. Sitten tein ruutuun kutsumisen, mutta silti se teki tuon nuuhkimisen, kunnes sitten ihan pallo näkyvillä sain sen tulemaan suoraan oikeaan paikkaan. Lopuksi tein vielä yhden pallon ruutuun jättämisen (kivasti Nacho muuten pystyy luopumaan pallosta, kun kävellään poispäin, jossain sentään on kehitystä näkyvissä!).

Ehkä nyt seuraava vaihe olisi opettaa se ruudun paikka vaikka pienemmällä ruudulla ja sitten alkaa yhdistämään näitä. Vaikka ei olla kauheasti mitään ohjauksia vielä nomessa tehty, niin tässä kyllä huomasi, että jos näytin eteenpäin, niin Nacho katsoi sinne tosi hyvin.

Ekan kierroksen jälkeen tehtiin yhteisenä tuota eilen parille koiralle tehtyä häiriötreeniä pullolla. Vähän pelkäsin, että miten Nachon kanssa menee, kun se on aika herkkä kaikille "sen päälle" putoaville esineille. Mutta se pystyi yllättävän hyvin pitämään kontaktia. Pari kertaa jouduin moittimaan sitä ja sen jälkeen se ei enää "mennyt lankaan". Tässähän oli siis aika paljon häiriötä, kun kentällä oli samaan aikaan useita pullon heittelijöitä.

Sitten tehtiin tunnaria. Nacho pystyy jo aika hyvin kotona etsimään omaa kapulaa muiden joukosta, mutta uusi paikka ja tilanne oli liian jännittävä ja se otti väärän. Lähetin uudestaan, mutta se otti uudestaan väärän. Toistin sille vihjesanan ja kävin uudestaan viemässä oman. Tällä kertaa se otti oman. Joka kerralla kyllä nuuhki jonkin verran, mutta ei vielä oikein jaksa käydä kaikkia kunnolla läpi. Otin vielä toisen toiston, joka meni hyvin.

Tein vielä erikseen yhden piilotuksen muutaman esineen sekaan ja tähän lähetin Nachon suoraan leikistä. Malttoi kuitenkin hyvin keskittyä nuuhkimiseen, vaikka joutui jonkin verran tekemään töitä, että löysi kapulan. Lopetimme siihen ja jatkamme harjoituksia eri paikoissa ja kotona hieman vaikeutettuna.

Tokotiimin lopetettua tein vielä Nachon kanssa vähän eilisen päivän ohjatun suuntia ja se teki niitä tosi kivasti. Ainoastaan kerran meni sekaisin, kun Rami käveli käsillään sen kapulan suunnassa, johon lähetin. Muuten lähti tosi kivasti joka kerta sinne mihin suuntaan näytin, vaikka olisi ollut kovastikin menossa toiseen suuntaan.

Tehtiin myös tuota eilistä hyppytreeniä kahden ihmisen välillä sekä Nacholle, Sipsille, että Pepsille. Kaikki taisivat jonkun kerran kiertää, mutta huomasivat kivasti, että kannattaakin hypätä, kun vain silloin saa namia. Otin Sipsin kanssa myös vähän ruutua (koska olen sen alussa opettanut sille väärin, se palaa aina siihen ruutunauhan etureunaan jäämiseen) ja seuraamista, kun oli kerran peili hallissa. Voi kun pääsisikin aina treenaamaan peilin kanssa, niin edistyisi Sipsin seuraaminen varmaan huomattavasti. Nyt seuraavaksi kuitenkin Sipsi keskittyy rally-tokoon ja katsotaan noita tokokokeita sitten taas ensi vuonna.

Kultaisten tokotiimin tapaaminen Klaukkalassa, osa 1

Viikonloppuna oli GR:n tokotiimin tapaaminen, johon osallistuimme Nachon kanssa ensimmäistä kertaa. Tällä kertaa tapaaminen oli Klaukkalassa kennelliiton tiloissa. Lauantaina 22.11.2014 meitä oli kouluttamassa Sirke Viitanen ja sunnuntaina tapasimme keskenämme. Tässä lauantain harjoituksia ja muistiinpanoja.

Aloitimme kehääntulo harjoituksilla. Nacho oli aluksi aika ihmeissään kaikista uusista häiriöistä ja varsinkin liikkurin antama kapula oli sille paha häiriö. Kun tajusi homman nimen, niin alkoi parantaa kontaktia. Mutta siis eihän me tämmöisiä olla vielä harjoiteltu, kun ei nyt ole edes mitään hallivuoroa.

Me olimmekin sitten ensimmäisinä vuorossa ja otin ensimmäisenä kaukokäskyjä. Nachollahan on ne aika hyvässä vaiheessa, mutta istumasta seisomaan nousu jää sillä usein vajaaksi. Näytin Sirkelle millainen se on ja hänkin totesi, että se on tosiaan hieman vajaa. Olen tehnyt tätä kotona eteisen kynnyksen yli, mutta se ei ole auttanut muualla ja jos ei siinäkään laita kunnolla jalkoja kynnyksen yli, niin menee hyvin epävarmaksi, että mitä tässä nyt sitten tehdään, jos ei kelpaa.

Kokeilimme siten, että annan Nacholle namin leuan alle, siten etttä se siirtää takajalkoja hieman taaemmas saadakseen namin ja sillä hetkellä vapautan namin ja merkkaan vielä erikseen takajalkojen siirron (jes). Tässä voisimme käyttää myös naksutinta hyväksi merkkaamaan takajalkojen siirron.

Lisäksi voisimme tehdä syviä lihaksia vahvistavia treenejä, koska Nacholla ei varmaan vielä ole vaan tarpeeksi hyvät lihakset näiden liikkeiden tekemiseen. Tosin Sirke sanoi myös, että monesti näin nuorilla koirilla ei vielä ole kunnon selkälihaksia, vaan ne vahvistuvat vasta myöhemmin. Hän myös sanoi, että ei kiirehdi kaukokäskyjen etäisyyden kanssa, vaan käyttää tarpeeksi paljon aikaa hyvän tekniikan rakentamiseen läheltä tehtynä.

Nacho Janina Taskisen kuvaamana.

Muiden vuoroilta keräsin myös hyviä vinkkejä, joita voin käyttää sekä Nachon, että Sipsin kanssa hyväksi. Kirjoitan tähän nyt kuitenkin ensin Nachon seuraavan kierroksen vinkit.

Teimme siis iltapäivällä noutoa. Nachollahan on ollut tapana mennä tassut edellä kapulalle ja ei olla ihan kauheasti tätä päästy harjoittelemaan, kun kotona ei oikein ole tilaa, eikä ulkona ole huvittanut tähän vuodenaikaan treenata. Testattiin miten liike nyt menee ja Nacho meni jonkin verran tassut edellä kapulalle.

Tätä lähdettiin korjaamaan kapulan sijoittamisella siten, että siinä on laippa koiran suuntaan. Silloin sen ei ole niin helppo tönäistä kapulaa tassuilla, vaan joutuu paremmin keskittymään sen ottamiseen. Kun koira on tuomassa kapulaa annetaan palkkasana ja palkataan Nachon tapauksessa narupallolla. Sitten leikitään vähän aikaa ja samalla siirrytään kapulaan siten, että seuraavalla kerralla voidaan taas lähettää se laipan suunnasta. Tämä alkoi Nacholla toimia ihan kivasti ja alkoi tarjota parempaa ottamista.

Tästä sitten jatkossa edetään niin, että kapula onkin hieman vinottain, suunta riippuu siitä, halutaanko koiran ottavan kapulan takaa vai edestäpäin. Näitä kuitenkin pitää tehdä sen verran paljon, että koiralla on vahva mielikuva siitä miten se on kapulaa ottamassa (liikemuisti). Jos haluaa heittää (se on kuitenkin koiralle aina hieman eri tilanne kuin maassa jo olevan kapulan otto), niin avustaja voi kääntää kapulan.

Lisäksi kyselin siitä, kun Nacho tuijottaa heitettyä kapulaa kiinteästi, niin kannattaako se opettaa ottamaan kontakti ennen kuin se saa noutaa. Tähän Sirke sanoi, että se riippuu koirasta, mutta jos koira on kuitenkin hyvin ohjaajan kanssa yhdessä tekemässä, niin se voi saada katsoa kapulaa koko ajan. Tällöin koira pystyy myös luopumaan kapulasta, jos sille annetaankin joku muu käsky, esim. seuraa tai maahan. Ja jos mitään ei tapahdu pitkään aikaan, niin koiran pitäisi kuitenkin jossain vaiheessa sitten ottaa kontaktia ohjaajaan.

Nacho odottelee milloin pääsisi treenaamaan

Sitten niihin muiden treenien aikana tulleisiin vihjeisiin:

• Tunnari: Koirilla on usein kokeessa korkeampi vire kuin yksittäistä liikettä treenatessa, joten jos koiralle opettaa tunnarin kovin matalassa vireessä, se ei välttämättä pysty suorittamaan sitä kokeessa korkeammassa vireessä. Tätä voi treenata niin, että leikkii koiran kanssa sen virettä nostatten ja sen jälkeen heittää sen hakemaan makupalaa tai lähettää kiertämään merkin (tms.). Sitten kun koira tulee vauhdilla tunnarikapuloille (joiden vieressä ohjaaja siis seisoo), se käsketäänkin etsimään. Jos koira tässä säheltää ja kiirehtii, eikä etsi kunnolla, ohjaaja pysäyttää koiran ja käskee sen rauhoittumaan (tähän kannattaa valita se sana, jota myöhemmin käyttää vihjesanana) ja kun koira rauhoittuu, "huokaisee", sen voi päästää uudestaan etsimään. Koira oppii pikkuhiljaa, että vaikka sillä olisi miten korkea vire, niin kapuloille tullessa pitää rauhoittua ja keskittyä.

• Zeta, istuminen ja asennoissa pysyminen: Zetan istuminen on usein se hankalin vaihto koirille. Kun koira osaa tekniikan, niin tähän voi ottaa pienen apukeinon palkkaamalla koiraa selän takaa oikealla kädellä. Myöhemmin vihjeenä toimii pelkkä oikealle vilkaisu, joka ei tuomarin silmiin näytä samanlaiselta kaksoiskäskyltä kuin koiran vilkaisu. Asennoissa pysymisessä kannattaa muistaa yhdistää käsky oikeaan asiaan. Tätä harjoitellessa koiran voi selkeästi auttaa asentoon ja sanoa käskyn, kun koira pysyy siinä. Sitten lisätään häiriöitä ja palkataan koiraa, jos se pysyy, mutta kerrotaan sille myös, että meni väärin, mikäli koira yhtään liikkuu.

• Ohjattu nouto: Leikki, joka opettaa koiralle suuntia. Koira laitetaan eteen seisomaan ja heitetään sen kummallekin puolelle kapulat. Tässä vaiheessa ne voivat olla vielä aika lailla samalla syvyydellä kuin koira. Katsotaan kumpaa kapulaa koira ennakoi ja lähetetään se juuri päinvastaiselle. Jos koira hakee kapulan hyvin, se palkitaan ja jätetään toinen kapula paikalleen. Kun koiran kanssa on hetki leikitty, laitetaan se aloituskohtaan ja heitetään vain jo tuotu kapula. Todennäköisesti koira jää siihen enempi kiinni, joten lähetetään se juuri sille toiselle kapulalle. Jos koira lähtee väärälle, sitä ei kielletä, vaan ohjaaja juoksee oikealle kapulalle nappaamaan sen ja "lällättelee" koiralle. Sirke opettaa koiralle myös myöhemmin hakemaan kahdesta kapulasta kauimmaisen, jotta myöhemmin se voi jättää keskikapulan ja siirtyä reunimmaiseen, jos se on vahingossa menossa väärälle kapulalle ja pysähtyy kapulan väärälle puolelle.

• Seuraaminen: Jos koira tiputtaa kontaktin, keskeytä suoritus ja aloita alusta. Jos suoritusta jatkaa ja palkkaa koiran kun se on tehnyt hyvin, sillä vahvistuu kuitenkin mielikuva, että välissä ollut huonompi osuus kuului myös liikkeeseen. Kääntymisiä voi auttaa koiralle siten, että kääntää hieman katsetta siihen suuntaan mihin on menossa. Pysähdyttäessä voi katsoa maahan. Tämä on kuitenkin hyvin luonnollista, kyllähän kävellessä pitää katsoa sinne mihin on menossa.

• Luoksetulon stoppi: Koiran tulisi pysähdyksen jälkeen pitää paino kaikilla tassuilla, erityisesti takatassuilla. Tähän yksi toimiva tekniikka on takapalkka. Toinen tapa on pallon heittäminen, jossa siinäkin kannattaa miettiä, millä tekniikalla pallo kannattaa heittää, jotta koira tekisi mahdollisimman hyvin jarrutuksen. Osalle koirista sopii paremmin koiran yli heittäminen, kun taas joillekin sopii paremmin pompun kautta heitto. Kun välimatka kasvaa, kannattaa käyttää apuheittäjää.

• Hyppy: Koiran opettaminen hyppäämään molempiin suuntiin käy kätevästi leikillä, jossa koira saa hyppiä esteen yli avustajan ja ohjaajan väliä ja hakea kummaltakin makupaloja. Kun koira hyppää joka kerta esteen, voi avustaja alkaa siirtymään esteen sivuun, siten että myöhemmin koiran pitää kiertää hyppäämään este ohjaajan suuntaan. Jos koira epäonnistuu, se ei vaan saa makupalaa.

• Häiriötreenit: Koira on sivuasennossa ja viereen heitetään joku esine, esim. vesipullo. Jos koira tiputtaa kontaktin, sille huomautetaan siitä. Tätä toistetaan pari kertaa ja jos koira ei tsemppaa, sitä voi moittia vähän enempi. Hyvästä kontaktista voi kehua, mutta palkan saa vasta, kun pystyy pitämään kontaktin häiriöstä huolimatta. Tässä siis koiran tulisi turhauman kautta oppia pitämään kontakti ja siten se oppii, että jos tulee joku häiriö, pitää vaan tsempata ja siitä pääsee yli ja sen jälkeen seuraa superpalkka.

• Motivaatio, jännitys: Jos tuntuu, että seuraavat kisat jännittävät kauheasti, kannattaa ajatella niin, että ne ovat vain pieni välitavoite tähdätessä lopputavoitteeseen. Tämä lopputavoite voi olla vaikka se, että koira osaa liikkeet hyvin. Yksittäiset kisat ovat vain tämän hetkisen tilanteen tsekkaus, että ohjaaja tietää missä mennään koiran koulutuksen suhteen. Lisäksi kannattaa asetttaa muita kuin tulostavoitteita kisaan, esimerkiksi tavoittelee hyvää yhteistyötä koiran kanssa.

Lopuksi treenailimme vielä keskenämme. Oli hauska huomata, että Nacho pysyy hyvin lähellä ja pystyy keskittymään, vaikka ympärillä on paljon koiria. Sitä voi myös palkata pallolla, juoksenteli sitten vaan muiden välissä sen kanssa, eikä välittänyt muista mitään. Teimme myös paikallaolot ja nekin meni ihan hyvin, tosin sivulta maahanmenoa Nacho ei vielä oikein osaa, eikä myöskään siitä istumaannousua.

Aku ja Nacho, kokoero ei oikein näy kuvassa

Nacho juoksentelee pallonsa kanssa välittämättä toisista

Paikallamakuurivi - Nacho on tuo pieni :D

Kultaisten tokotiimin tapaaminen ja uusien haku 31.8.

Viikonloppuna oli Turun seudulla Tuorlan majatalolla lauantaina GR:n tokomestaruus, johon emme Sipsin kanssa päässeet, kun sillä alkoi juoksut. Mutta sitten sunnuntaina oli ensin uusien koirien tiimiin haku, johon osallistuttiin Nachon kanssa ja sen jälkeen tiimin koulutus, jossa Sipsikin pääsi kentälle.

Lauantaina vähän harmitti katsella, kun muut tekivät hienoja suorituksia, kun olisi niin tehnyt mieli Sipsin kanssa osallistua, mutta ei auta. Ja tuleehan noita muita kokeita jatkossa. Sipsillä oli myös taas pahentunut poskien hotspotit, joten toisaalta ei olisi ollut kiva pyytää sitä hommiin.

Sunnuntaina aloitettiin sitten uusien koirien tiimiin hakemisella. Valitsijoina toimivat Ralf Björklund ja Jeanette Wikan. Me olimmekin Nachon kanssa heti ekoina ja se sopi ihan hyvin. Teimme alussa sivuasentoja ja pieniä pätkiä seuraamista. Sitten vähän jättöliikkeitä peruuttaen ja käsimerkkiä käyttämällä. Lisäksi vielä ihan tavallinen luoksetulo. Palkkasin Nachoa välissä nameilla ja lopuksi vielä kunnon palloleikillä. Tuntui, että tehtiin tosi vähän mitään, mutta toisaalta en halunnut ottaa mitään sellaista mikä olisi voinut mennä pieleen. Esimerkiksi kaukokäskyt eivät olisi mitenkään sujuneet noin erilaisella alustalla (nurmikko) ja kovassa häiriössä.

Tuntui, että saatiin kuitenkin ihan mukavasti näytettyä, että mitä osataan ja Nacho teki ihan hyvällä asenteella. Saimmekin sitten heti seuraavana päivänä kuulla, että pääsimme tiimiin. :) Tässä on valitsijoiden arviot:

Ei ole tehnyt pitkiä seuraamisia, vaan kontakteja ja parin askeleen seuraamisia. Perusasento välillä vino, seuraamisissa koira välillä hakee sitä oikea paikkaa, vähän vino. Nami annetaan suun ”ulkokautta”, hyvä. Toinen seuraaminen parempi, nami vähemmin esillä, koiran asento parempi.

Jäävät liikkeet on tehty ohjaajan edessä, ohjaaja käyttää hyvin käsimerkkejä ja istu, seiso ja maahan menee hyvin.

Luoksetulossa koira jätetään vapaasti istuen, pysyy hyvin paikallaan – vaikka onkin vähän häiriötä. Hyvä vauhti ja ohjaaja palkkaa hyvin lelulla.

Koira palkataan sekä leikillä/lelulla että nameilla. Leikkii miel. ohjaajan kanssa.

Koira pysyy hyvin ohjaajan kanssa vaikka onkin häiriötä. Ei välitä muista, on halu tehdä.

Valintakokeen jälkeen oli tiimin normaali koulutuspäivä. Aloitimme paikallaoloilla, joihin otin Nachon. Tehtiin lyhyitä pätkiä ja Nacho teki ihan kivasti. Alun maahanmenoa ja lopun istumaan nousua vaan pitäisi vielä harjoitella reilusti enempi.

Sitten meidän vuorolla tein Sipsin kanssa tunnaria kohti yleisöä, jotta saatiin kunnon häiriöt. Sipsi teki nuuhkimisosuuden ihan hyvin, mutta käänteli taas kapulaa paluumatkalla. Näytin sitten miten olemme erikseen harjoitelleet pitämistä. Näissä harjoituksissakin Sipsi välillä kääntelee sitä, eli näitä harjoituksia voisi nyt ottaa treenilistalle huomattavasti lisää, jotta oppisi jo näissä pitämään kapulaa paremmin. Josko se sitä kautta yhdistyisi sitten itse tunnariliikkeeseen.

Mikkelissä kultaisten tokoilut 5.4.2014

Kultaisten tokotiimin kevät tapaaminen oli tällä kertaa Mikkelissä. Meillä ei ollut kouluttajaa, vaan kommentoitiin vaan keskenämme. En kirjoittanut muistiinpanoja, mutta liikkeet joita tehtiin olivat ekalla kierroksella hyppynouto ja sitten seuraavalla kierroksella ohjattu nouto ja ruutu. Sitten vielä tehtiin kahdessa osassa jotain pientä, niin siinä tehtiin ihan vaan häiriöharjoituksia.

Aloitimme hyppynoudolla, kun siinähän Sipsillä tuli viimeksi se moka, että lähti suoraan noutoon. Aika helposti edelleen tekee tuon saman virheen, jos heittää liian sivuun oikealle. Sipsille pitäisi saada ajatus siitä, että se on hauska leikki hakea kapula hypyn kautta. Tehtiin muutamia toistoja ja jotenkin Sipsi ei kauheasti erottanut milloin teki väärin ja milloin oikein.

Sipsi hyppää (kuva Tiina Palmu)

Ohjatussa noudossa Sipsi haki ihan hyvin oikeasta suunnasta. Tähän vaan lisää varmuutta edelleen, että osaa eri paikoissa ja alustoilla tehdä, eikä harhaudu keskikapulalle.

Sipsi on löytänyt oikean kapulan.

Ruudussa on edelleen ongelmana se, ettei kovin hyvin löydä ruutua ja lisäksi ruudun paikka on edelleen helposti liian edessä! Olisikohan alunperin pitänyt opettaa tämäkin asia oikein. Tehtiin myös niin, että siirrettiin ruutu ihan toiselle puolelle hallia ja Sipsi juoksi iloisesti sinne missä se aiemmin oli. Voitaisiin taas tehdä useita ruutuja kentälle, että muistaa taas hakeutua oikeaan ruutuun.

Merkille meno.

Tässä yritetään hahmottaa ruutua eri puolella hallia kuin aiemmin.

"Tässä se juuri äsken oli..."

Häiriöharjoitukset sentään meillä sujuivat melko hyvin, tosin edelleen se on hankalaa, jos joku toinen käskee Sipsin maahan, eikä se saisi mennä. Niitä pitäisi aina välillä muistaa ottaa.

Kontakti pysyy.

Sipsi miettii, että saisikohan tuolta tädiltä ottaa namin.

Maassa pysytään, vaikka muut sanoisi mitä.

"Jee, tein hyvin, nyt sitä namia!"

Tehtiin vielä lopussa Nachon kanssa vähän kontaktia (seuraamisen alkua) ja muita pikkujuttuja.

Nachon kontakti. (Kuva Tiina Palmu)

Nacho taitaa tehdä tässä maahanmenoja. (Kuva Tiina Palmu)

Kultaiset Kannuksessa 8-9.2.2014

Nyt oli taas aika matkustaa kultaisten tokotiimin koulutukseen Kannukseen. Viime vuonnahan me ei tuolla oltu, kun nuorten koirien tokoringin koulutus oli samaan aikaan. Kouluttajana toimi Pipa Pärssinen ja kaksi päivää treenattiin. Tai no, Sipsihän ei sitten pahemmin treenannut, kun sillä alkoi juoksut juuri tuolloin! Lauantaina eka kierros tehtiin, mutta sitten kun käytin sitä pihalla, niin huomasin, että se on alkanut vuotaa, joten se joutuikin sitten loppuajan kököttämään häkissä.

Sipsin treenaus:

Ehdittiin kuitenkin yksi kierros tehdä Sipsin kanssa ja tehtiin ohjattua noutoa. Meillähän on siinä ongelmana lähinnä se, että emme ole sitä tarpeeksi treenanneet, joten Sipsillä ei ole siihen varmuutta. Yleensä ottaa kyllä oikean, mutta varsinkaan liikkurin kanssa ei olla sitä kokonaisuutta tehty.

Otettiin alkuun ihan kokeenomaisena ja Sipsi kyllä istui nätisti odottamassa (ja katsoi viennyt) ja meni merkillekin ihan suht hyvin. Mutta sitten itse näytin ihan epämääräisen käsimerkin ja sanoin vain vasen, enkä edes hae käskyä (kuten yleensä). Sipsi menikin sitten sekaisin ja meinasi hakea keskimmäisen. Pysähtyi kyllä nätisti ja yritin siitä ohjata vasemmalle, mutta ei tajunnut ja meinasi taas mennä keskimmäiselle. Pyysin takaisin merkille ja siitä sitten meni sinne vasemmalle (Pipa käski ensin rauhoittaa tilanteen ja liikkua itse hieman kapulaa kohti).

Tuosta sähellyksestä siis tuli hyvin ilmi, ettei se ole sille vielä kovin varma homma. Ja jos tulee tuollainen tilanne, että on menossa väärälle, pitää tilanne selkeästi rauhoittaa ja ohjata uudestaan. Lisäksi alussa käsimerkkiä olisi hyvä näyttää vähän pidempään, koska koira kyllä näkee sen vielä kun kääntyy ja se voi auttaa sitä suuntaamisessa.

Sipsin kanssa pitäisi nyt tehdä näitä kokonaisuuksia niin, että liikkuri vie ja silloin saa katsoa kapulat ja sillä tavalla liike on niissä tilanteissa helppo. Ja sen lisäksi voisi tehdä vaikeutettuja hakuja, niin että ei näe kapuloiden vientiä ja Sipsi vaan viedään merkille ja siitä lähetetään. Molempia suuntia voi ottaa samassa treenissä. Välillä kapulat voi myös olla niin, ettei niitä heti näe. Näillä saa luottamusta siihen, että merkiltä käännytään ohjattuun suuntaan ja se kapula on siellä.

Muuta ei Sipsin kanssa sitten koko viikonloppuna tehtykään, mutta tein sitten sunnuntaina Nachon kanssa pentutreenejä. En nyt tiedä mihin niitä kirjoittaisin, pitäisinkö tämän blogin kummankin treeniblogina vai pidänkö Nacholla oman blogin pentuajan jälkeenkin? En taida jaksaa ylläpitää kahta blogia, mutta voisihan nämä pentutreenit kirjoittaa pentublogiinkin. No, kirjoitan nyt ainakin tähän luentomuistiinpanot Pipan luennosta, jonka aihe oli noutaja tokokoirana.

Kultainennoutaja Tokokoirana:

• koko: Tarpeeksi iso, joten helppo palkata verrattuna pikkukoiriin, ei kuitenkaan liian iso
• kunto: Kunnon tulisi olla hyvä, jotta jaksaa tehdä vauhtiliikkeet tarpeeksi vauhdikkaasti
• ketteryys: Tätä on harjoiteltava kultsun kanssa. Koko ja rakenne eivät ole erityisen ketteriä, joten pujotteluja, kääntymistreenejä (esim. kahden viivan välissä juoksu koiran kanssa), liikkeelle lähdön harjoittelua, tasapainoilua, kiipeilyjä eri paikoissa, laudalla kävelyä, takapään treeniä jne.
• nopeus: Varsinkin spurtteja on harjoiteltava, esim. pallon perässä tai pyöräillessä välillä lyhyitä pikaspurtteja.
• keskittyminen: Kun tehdään töitä, ei tehdä muuta. Palkan eteen on tehtävä työtä! Palkkojen laadun pitää olla niin hyvä, että koira haluaa tehdä sen eteen hommia. Jos koira saa vain "vähän kivaa" sillä on suurempi merkitys (esim. jos kaksi koiraa, toinen voi odottaa ja katsoa).
• palkkioiden haluaminen: Vaihtele palkkoja ja palkkaamistapoja
• häiriöiden sietäminen: Järkeviä häiriötreenejä, yksittäiset häiriöt usein hankalampia kuin jatkuvat häiriöit, jolloin koira tajuaa, että nyt tehdään häiriötreenejä. Jos koira on häiriöherkkä, hyvä harjoitella hiljaisesta kohti yleisöä tulemista.
• sosiaalisuus: Keskimäärin sosiaalisia toisia koiria ja ihmisiä kohtaan, helpottaa treenaamista.
• koulutettavuus: Hyvä koulutettavuus, oppivat keskimääräisellä tavalla, eivät liian herkästi kaikkia virheitä, mutta kuitenkin nopeasti uusia asioita.
• rauhallisuus: Ovat keskimäärin rauhallisia.

Kultaisennoutajan tyyppillinen suoritus:

• Paikallamakuu: Kultsuilla yleensä hyvä, kunhan panostaa nopeaan ja varmaan maahanmenoon (sen takia ei kannata antaa etumatkaa muille). Mieluiten suora makuu, eli ei lonkalla, jos koira vaan pystyy tekemään sen.
• Istuminen: Tämäkin on yleensä hyvä, kultsut ovat rauhallisia ja istuvat ryhdikkäästi.
• Seuraaminen: Kultsujen vahvuus seuraamisessa on se, että ne eivät kyttää ja ovat rentoja. Lisäksi heiluttavat häntää, joten näyttävät asenteeltaan iloisilta. Lisäksi istumiset ovat yleensä nopeita. Heikkoutena on täsmällisyys paikan suhteen ja väljyys. Joskus iloinen asenne menee humputtelun puolelle, eli sitä ei saisi kuitenkaan olla liikaa.
• Zeta: Maahanmeno kannattaa opettaa kerralla ja nopeasti, se on monilla muilla roduilla huono. Istuminen on vaikea, varsinkin nopeus siihen. Pääasia on, että istuu! Seisomisessa ei saisi olla yhtään astelua, pitäisi olla hyvä jähmettyminen, mutta sen opettaminen kultsulle ei pitäisi olla ongelmallista. Zetaan kannattaa panostaa.
• Luoksetulo: Tämä on haastava niin kultsuille kuin muillekin roduille. Seisomisen pitäisi olla napakka, eli siihen pitäisi saada kunnon jarrutus, mutta vahdin pitäisi kuitenkin olla nopea (tosin ei liian nopea, jotta pystyy jarruttamaan, ei kuitenkaan ravia). Maahanmeno on yleensä hyvä. Myös loppupätkällä pitäisi saada vauhti pysymään hyvänä.
• Ruutu: Merkille meno kultsuilla yleensä hyvä, seisovat ryhdikkäästi. Samoin ruutuun juokseminen on yleensä suora ja hyvällä vauhdilla. Mutta siihen pitää panostaa, että se ruutu löytyy aina ja koira menee tarpeeksi syvälle ruutuun.
• Ohjattu: Kultsulla voi tulla sitä ongelmaa, että haluaa skipata merkin ja mennä suoraan noutoihin. Joten kannattaa palkita kokonaisuudessa pelkästä merkille menosta.
• Hyppynouto: Nopeudessa kultsu ei päihitä muita rotuja, joten tärkeää, että se tekee oikein. Voimakkaaseen hyppyyn kannattaa panostaa harjoittelemalla erilaisia hyppyjä.
• Tunnari: Periaatteessa helppo kultsulle, kunhan ymmärtää nuuhkimisen idean, eikä mene noutomoodiin.
• Kaukot: Kultsulle aika vaikea liike, mutta toisaalta myös muille roduille. Tee painonsiirtoja, jotta ymmärtää taakse suuntautuvan liikkeen. Etujalat paikallaan voi olla koiralle helpompi ymmärtää. 



Harjoiteltiin Nachon kanssa, kun Sipsi joutui kökkimään häkissä.

Nachon treenaus

Kun Sipsi ei päässyt treenaamaan, niin käytettiin sitten aikamme hyväksi Nachon kanssa. Teimme vähän kontaktiharjoituksia ja muuta pientä. Kontaktia häiriössä voi tehdä jo pienestä pitäen, niin pentu tottuu, ettei häiriöt ole mikään ihmeellinen juttu, josta pitää välittää. Muista ensin kehua ja vasta sitten namit!

Tämmöisten rauhallisten häiriöharjoitusten lisäksi kannatta tehdä myös vauhtiliikkeitä jo alusta asti. Esim. namin heitto eri suuntiin, jossa koira saa juosta sen perään. Välillä voi heittää koiraa kohti, jolloin tekee pysähdyksen. Pentu myös oppii, että heti namin syötyään kannattaa kääntyä, jotta leikki jatkuu.

Pennun kanssa voi myös harjoitella "kehään tuloja". Eli tulee kentälle, ottaa vaikka istumisen ja siitä heti palkkaus kehuilla (+ koirasta poispäin kävely) ja sen jälkeen leikillä. Tekniikkatreenit namien kanssa sitten erikseen.

Maahanmenoja voi harjoitella nopeaksi juoksuttamalla pentua sivusuunnassa ohjaajan edessä ja heittämällä vapautusnamin.

Tunnaria harjoittelimme verkolla. Kun Nacho meni oikealle kapulalle sai siitä palkan (kapulan päällä). Tähän voi ottaa nopeasti mukaan hajuttomat kapulat.

Christa Enqvist-Pukkilan koulutus kultaisillenoutajille 19.10.-20.10.2013

Viikonloppuna oli kaksi päiväinen koulutus Lahdessa, jossa ensimmäisenä päivänä Goldenringin tokotiimin koulutus ja seuraavana päivänä muillekin kultaisillenoutajille avoin koulutus. Lauantaina oli lisäksi Goldenringin tokotiimin uusien jäsenien hakutilaisuus.

Lauantaina oli ensin hakutilaisuus ja oli mukava nähdä miten paljon hyviä kultaisianoutajia haki ryhmään. Sen jälkeen alkoi Christa Enqvist-Pukkilan koulutus, jossa teimme kaksi 15 min kierrosta.

Sipsin lauantain eka kierros

Aloitettiin Sipsin pahimmalla ongelmalla, eli kaukokäskyillä. Maasta istumisen näytin niin, että mulla oli nami kädessä ja Sipsi teki tutun jumittamisen. Tähän Christa neuvoi palkkaamaan vain sosiaalisella palkalla! Eli isot kehut ja vapautus jos tekee hyvin. Ja vasta sitten namin voi kaivaa jostain taskusta esille.

Muissa ongelmallisissa vaihdoissa (eli maasta seisomaan, seisomasta maahan ja seisomasta istumaan) voisi sen sijaan käyttää takapalkkaa. Ja maasta seisomisessa sama tuttu käsimerkki, mutta "peru" sana näytti toimivan hyvin ja Sipsi siirsi etutassuja taaksepäin. Seisomasta istumaan ja maahan tekee paremmin ilman käsimerkkiä, kun joutuu kunnolla keskittymään siihen mitä sanon.

Jos Sipsi tekee väärän liikkeen, sen voi sanoa sille ("höpöhöpö" tms.) ja sitten auttaa koiraa tekemään oikein. Tästä kehut, mutta sitten toistetaan liike, mahdollisesti vähän lähempää, ja jos tällä kertaa tekee oikein, siitä palkka. Varsinkin takapalkalla Sipsi alkaa monesti kääntyillä sitä kohti tai näyttää siltä, että on ryntäämässä sinne. Teki tämän myös tuolloin ja silloin toistetaan liikkeitä, kunnes on (Christan sanoin) "auki ohjaajalle".

Sipsi huilaamassa kierrosten välillä

Lauantain toinen kierros

Seuraavalla kierroksella tehtiin ohjattua noutoa. Halusin siihen vähän vinkkejä miten edetä, vaikka siinä ei varsinaisesti mitään suurta ongelmaa ole ollut. Ensin näytin Christalle miten olen tehnyt, niin että vien kapulat ja sitten vien Sipsin merkille. Sipsi lähti vähän liikaa sivulle, eikä meinannut tajuta kapuloita, kun olivat oikeilla paikoillaan. Tässä olisikin nyt hyvä siirtää kapulat sinne oikeille paikoille ja ottaa keskikapula mukaan treeneihin. Eri puolia voi tehdä vuorotellen tai vain yhtä kerrallaan.

Koiralla pitäisi olla tosi hyvä luotto siihen, että aina kun kääntyy sinne kapuloiden suuntaan, se kapula löytyy sieltä. Alussa voi itse mennä sen kapulan suuntaan tai käydä näyttämässä sitä, jos koira on epävarma. Sitten kun koira alkaa olla tosi varma voi käyttää hyväksi luonnon esteitä, kuten pidempää ruohoa tai lumihankea. Vaikka kapulaa ei heti näkyisi, oikeaan suuntaan juoksemalla se löytyy kyllä.

Kerran Sipsi meinasi mennä keskikapulalle ja pysäytin sen ennen kuin otti kapulaa, vein takaisin merkille, kävin näyttämässä sitä mikä piti hakea ja se toi sen hyvin. Eli jos näyttää yhtään olevan epävarma suunnasta, niin kapulaa voi käydä näyttämässä. Merkkiä sitten voi vahvistaa erillisillä harjoituksilla. Ainakin nyt Sipsi kyllä meni sinnekin ihan kivasti.

Muita vinkkejä lauantailta

• Christan kuusi perusasiaa olivat ne sivuasento, istu, maahan, seiso, nouto ja fokus. Olen aiemmin kirjoittanut nämä samat "talon rakentamisen perusasiat" blogiin, mutta silloin tuo viimeisin oli kontakti. Nyt Christa kuitenkin puhui fokuksesta myös muiden treeniongelmien kohdalla ja hän tarkoittaa sillä ehkä enempi kuin vain sitä kontaktia. Eli myös sitä, että koira oikeasti keskittyy siihen tehtävään. Sillä pitää olla hyvä motivaatio ja sen pitää osata se asia todella hyvin. Eli siihen liittyy myös erilaiset häiriöharjoitukset, joiden avulla se koira saadaan keskittymään siihen siltä pyydettyyn asiaan. 

• Kiertämistä voi käyttää monissa eri harjoituksissa hyväksi. Sitähän on Sipsin kanssa alunperin käytetty luoksetulossa, mutta Christa mainitsi, että sillä voi harjoitella myös perusasentoa, kun koiran voi lähettää välillä kiertämään. Myös noudossa se on hyvä, samoin zetan eri asentoja voi tehdä sen avulla ja luoksetulon stoppeja tietenkin. Eli kaikki liikkeet missä koira pitää saada vähän ottamaan etäisyyttä on helppo harjoitella sen avulla.

• Uusia asioita opettaessa kannattaa miettiä palkkauksen suuntaa. Sitten kun koira osaa asian sillä ei ole niin väliä, mutta esimerkiksi luoksetulon stoppeja opettaessa kannattaa yrittää saada koira ajattelemaan taaksepäin. 

• Luoksetulossa kannattaa panostaa myös viimeisen pätkän vauhtiin. Koiran voi jättää maahan ja sitten pyytää sitä "tule" käskyllä ja palkata välittömästi, kun tulee hyvällä vauhdilla. Kyseinen pätkä on aika lyhyt ja koirat monesti himmailee sen, kun siinä pitää kuitenkin tulla vaan sivulle. Mutta jos tekee tarpeeksi näitä vauhtitreenejä, koiralla on ajatus siitä, että siinäkin pitää tulla kovaa.

• Kun koira tekee virheen, puhu koiralle! Sitten kun olet hiljaa, koira tietää, että se tekee koko ajan oikein. Näin koiran ei tarvitse esim. miettiä tuleeko se ohjaaja luokse korjaamaan väärin tehtyä juttua vai palkitsemaan. Jos ohjaaja tulee hiljaa luo, hän on tyytyväinen, mutta jos ei ole, niin silloin hän kyllä kertoo sen. 

• Treeneissa koiran osaamistason tulisi olla todella korkea, koska kokeessa kaikki liikkeet eivät ikinä mene täydellisesti. Näin on mahdollisuus saada vielä ihan hyvä suoritus, vaikka osa liikkeistä ei olisikaan sitä koiran parasta osaamista.

• Noutajista Christa sanoi sen verran, että niille on todella tärkeää, että kokonaisuus ja palaset ovat tasapainossa. Noutajat eivät ole yleensä kovin hyviä yhdistelemään palasia, vaan niiden tulisi tietää, miten liike menee kokonaisuudessaan. 

Päivän päätteeksi ajelin kotiin melko mielenkiintoisessa säässä. Ensin paistoi aurinko tosi kirkkaasti, mutta tie oli märkä, joten vettä lensi tuulilasiin niin ettei meinannut nähdä mitään ja hieman myöhemmin tuli oikein kunnon lumi/raekuuro. Seuraavana aamuna takaisin Lahteen toiseen Christan koulutuspäivään osallistumaan. Teimme taas kaksi 15 minuutin treenipätkää ja lopuksi vielä paikallamakuut ja hieman häiriötreenejä.

 

Lauantaina kotimatkalla näytti tältä.

Sipsin sunnuntain eka kierros

Ekalla kierroksella otin seuraamista. Teimme ensin pätkän seuraamista ja Christa kommentoi sitä. Hän sanoi, että Sipsin asento on hieman liian kaukana ja välillä hieman vino. Juoksuosuudessa se taas jätätti ja ei ollut yhtään mukana koko hommassa.

Saimme ohjeeksi korjata ja vahvistaa sivuasentoa. Jostain syystä Sipsi ei nyt yhtään korjannut seuraamisen aikana sivuasentoihin, vaikka aiemmin on sen osannut. Se ei myöskään nyt tullut kovin hyvin sivulle, vaikka olen sitä mielestäni kuitenkin viime aikoina vahvistanut (tosin lähinnä kotona ikkunan ja peilin edessä).

Kyselin, että miten erotan sen, ettei se lähde liian aikaisin liikkeelle siitä, että sen pitäis hakea itse oikea kohta sivuasentoon. Tähän sain neuvoksi sen, että sillä olisi erikseen sivuasento-käsky (esim. "tässä", millä se hakeutui hyvin sivuasentoon) ja erikseen seuraamiseen. Seuraamiskäskyllä otetaan kontakti, mutta ei hötkyillä eteenpäin ennen ohjaajaa (tähän heilumis- ja hytkymisharjoituksia).

Eli nyt aluksi taas hyviä sivulletuloja ja sitten muutamien askeleiden seuraamista. Juoksun pitäisi parantua myös näillä harjoituksilla, mutta jos ei tiivisty, niin sitten erikseen parin askeleen juoksuja.

Alla olevat kuvat on ottanut Tiina Palmu.

Christa neuvoo miten koiraa autetaan tulemaan heti oikeaan paikkaan.

Sipsi keskittyy

"Hei matte, mihin sä menit?"

Tähän varpaat, ei yhtään edemmäs!

"Saisko sitä namia jo?"

Sipsi odottaa maassa, kun ohjaaja pohtii oppimaansa.

Hyvin tehty, hieno tyttö!

Sunnuntain toinen kierros

Tokalla kierroksella teimme ensin luoksetuloa ja sitten vielä vähän ruutua. Aloitimme sillä luoksetulolla ja kerroin, että lyhyeltä matkalta se jo sujuu, mutta pidempi matka tuottaa ongelmia. Christa pyysi aluksi näyttämään sen. Jätin Sipsin lyhyelle matkalla ja siitä pysäytys oli ihan kiva. Sitten näytin miten olen tehnyt pidemmältä matkalta takapalkalla. Tässäkin Sipsi pysähtyi hyvin, mutta oli toki jo heti ryntäämässä palkalla.

Sipsin vauhdikas lähtö luoksetuloon lyhyeltä matkalta. (kuva Rami Vuorenmaa)

Christa neuvoi, että tämän takapalkan voisi laittaa valmiiksi laukulle ja sen jälkeen tehdä muita liikkeitä koiran kanssa ja sitten luoksetulon pysäytys, josta vapautus laukulle, jos koira tekee hyvin. Jos stoppi on huono, se pitää selkeästi kertoa koiralle ja viedä se siihen mihin sen piti pysähtyä. Sen jälkeen uusi luoksetulo, jossa autetaan koiraa pysähtymään hyvin (vartalo- ja käsiavulla).

Christa neuvoo mitä kannattaisi tehdä. (Kuva Rami Vuorenmaa)

Sipsikin odottaa josko vielä tehtäisiin jotain kivaa. (kuva Tiina Palmu)

Christa jutteli luoksetulon yhteydessä siitä, miten pysähdyksen kriteereistä täytyy pitää kiinni, koska muuten koira alkaa helposti tehdä huonomman pysähdyksen. Edestäpäin ei välttämättä näe miten hyvä pysähdys on ollut, mutta yleensä se kuitenkin näkyy koiran asenteesta. Tästä sitten totesin, että meillä on tuota kriteereistä kiinnipitämis ongelmaa ollut myös ruudussa, jossa Sipsi jää helposti ihan ruudun etunauhoille, koska en ole vaatinut sitä menemään kunnolla ruutuun.

Otettiin sitten tätäkin vielä, kun aikaa jäi. Näytin ensin miten Sipsi tekee ja se teki juuri niin, että jäi ihan eteen. Uudella käskyllä yritti hakea paikkaa, mutta haki sitä lähinnä eri suunnista ruudun edestä. Vasta useamman käskyn jälkeen tajusi mennä taakse.

Tähän pitäisi nyt ottaa kunnon kuuri kosketusalustalla. (Vähintään 50 toistoa ennen etenemistä.) Kuurin jälkeen voi tehdä välillä alustalla, sitten ilman ja lopuksi viimeinen toisto alustan kanssa. Näissä kannattaa vaikka itse merkitä joku raja ruudun ulkopuolelle, jotta ei hyväksy sitä, jos koira on liian edessä. Alussa voi olla myös ihan ruudun lähellä, jotta koira todennäköisemmin menee ruudussa tarpeeksi taakse.



Sipsi ruudussa alustan päällä (kuva Rami Vuorenmaa)

Sipsi ruudussa (kuva Tiina Palmu)

Lopuksi teimme vielä paikallaolot. Sipsi teki oikein hyvin, kehuin kerran istumisessa. Sen jälkeen teimme vielä sellaisen häiriöharjoituksen, että kaikki olivat piirissä koirien kanssa ja sitten tehtiin kaukokäskyjä. Ihmiset siis kävelivät piirin toiselle puolelle, vieraan koiran viereen tai taakse ja antoivat sieltä käskyjä. Harjoitus oli aika vaikea ja kun ne Sipsin kaukokäskyt on mitä on, tein vain helppoja vaihtoja. Muutaman kerran teki jotain muuta, mutta yritti kyllä tosi hyvin keskittyä ja kuunnella.

Muita vinkkejä sunnuntailta

• Häiriötreenit auttavat koiraa pitämään fokuksen siinä tehtävässä asiassa. Mitä enempi häiriöitä on, sitä enempi koiran on keskityttävä kuuntelemaan mitä se ohjaaja oikein sanoo. Esimerkiksi noutokapula ja merkki vierekkäin ja koira lähetetään jommalle kummalle. Koiran on kuunneltava kumpi sen pitää tehdä, eikä itse valittava mieleistä.
• Treenien suunnittelu on todella tärkeää. Pitää miettiä mitä haluaa ja miten sen saisi. Jos lähtee kentälle vain treenailemaan mitä sattuu, ei toden näköisesti edisty kovin hyvin. Hyvin suunnitellut treenit oman koiran mukaan, vievät asioita eteenpäin.

• Koiralle pitäisi saada luotua tunne, että sen on tärkeää suorittaa tehtävä heti oikein. Jos esimerkiksi seuraamisessa koira seuraa pitkän pätkän huonosti ja loppuasentoon tullessaan tekee hyvin ja se palkataan, koira ajattelee, että kaikki sitä ennen tehtykin on mennyt oikein. Tai jos koiralle sanotaan maahan, se ei mene ja sanotaan uudestaan maahan. Silloin koira oppii, ettei ole niin tärkeää suorittaa tehtävää heti, koska uusi yritys tulee kuitenkin.

• Noutovinkkejä:
• Koiralla pitäisi olla hyvä ja turvallinen tunne pitää kapulaa rauhassa. Sen takia on hyvä opettaa, ettei koira aina anna kapulaa heti ohjaajan sivulla. Sen voi lähettää kiertämään tai ottaa seuruuta ja koiralle voi opettaa "jes" tms. sanalla, että se saa irroittaa kapulasta ja saa siitä kunnon palkan. Jos koira odottaa kovasti luovutusta, se voi alkaa pitää kapulaa löysästi.
• Noutokapulasta irrottamisen tulisi mennä niin, että koira istuu sivulla rauhallisesti pitäen kapulaa ja ohjaaja voi pitää kapulasta kiinni, mutta vasta kun sanoo "irti", koira päästää kapulasta ja jättää kapulan. Ohjaaja siis voi pitää kapulaa hetken samassa kohdassa myös irrotuksen jälkeen ja koira siirtää päänsä sivuun siitä.
• Jos koiralla ei ole hyvä ote kapulasta, ohjaaja voi kävellä koiran kanssa ja jos koira pitää hyvin, "jes" ja palkka (koira saa pudottaa kapulan).
• Jos koira pureskelee yhtään kapulaa, se otetaan heti pois ja kerrotaan koiralle, ettei kapulaa saa purra.
• Hyvä häiriötreeni noutoon on se, että nouto alkaa normaalisti, mutta kun koira on hakemassa, ohjaaja siirtyykin toisaalle ja joku muu siirtyy siihen paikkaan, jossa ohjaaja oli. Koiran tulee etsiä oma ohjaajansa.