Tuija Hukkasen WT-koulutuksessa

UMN:n kiitoskoulutus Mustiossa 19.11.2016. Nacho oli jo avo-voi ryhmässä ja osa tehtävistä oli kyllä liian vaikeita sille, ei olla tehty vielä niin pitkillä matkoilla. Kouluttajana oli Tuija Hukkanen.

Tehtiin alkuun walk-uppia laskemaan virettä. Kaikki siirtymät kannattaa käyttää hyväksi ja harjoitella seuraamista. Tehtiin muistipaikka niityn toiseen päähän ja käveltiin takaisin lähtöpaikkaan. Kun viereinen lähtee rivistä noutamaan kannattaa kiinnittää oman koiran huomio itseen, esim. namipalkalla, jotta sillä ei nouse kierrokset toisen päästessä noutoon.

Kouluttaja ja meidän ryhmän koirat

Nacholle pitäisi tehdä pidempiä matkoja ohjauksiin ja muistipaikkoihin. Ja pidentää muistipaikan aikaa reilusti, jotta muisti kehittyy.

Odotusarvo toiminnalle. Markkeerauksen jälkeen tuleekin pieni seuruu pätkä tai käännytään tekemään ohjaus. Nacho jäi tosi paljon kiinni heittäjään/ampujaan, joten niitä pitäisi päästä harjoittelemaan.

Luovutuksessa ei tarvi kiirehtiä, silitä rauhassa koiraa, jotta ei kääntele damia. (Oma huomio, voisiko kokeilla seuruutusta tähänkin.)

Miten saada pillitykset toimimaan vaikka on metsästämässä damia? Lähetyksessä toimi hyvin. Pillityksen pitää olla aina kannattava koiralle ja siitä pitää seurata niin mukavia asioita että se haluaa pysähtyä. Esimerkiksi pillityksen jälkeen tulee ohje mistä saa damin. Pysäytä, mene kehumaan koira, heitä pallo 5 m sivuun ja palaa lähtöpaikkaan ja lupa ottaa pallo sivuohjauksena.

Pääkaupunkiseudun kultaisten kiitoskoulutus

Vedin yhdet Pääkaupunkiseudun kultaisten nometreenit viime syksynä, joten päästiin mukaan heidän järjestämään kiitoskoulutukseen edellisvuonna talkoilleille. Koulutus järjestettiin Hyvinkäällä. Se oli rastimuotoista ja kouluttajina toimivat Mervi Salo, Mari Koivisto ja Maarit Nikkanen.

Rasti 1:
-Tehtiin linjoja. Matka oli aika pitkä, mutta toisaalta maasto oli tosi selkeä. Vähän epäröin, että miten menee, mutta Nacho meni ihan hyvin. Kouluttaja peräänkuuluttikin luottamusta Nachoon ja tekemään pidempiä linjoja selkeisiin paikkoihin. Vaikeutta saa maastonvaihteluilla. Pysäytys sokkolinjalla aina ja vasta sitten etsimään.


Rasti 2 (Maarit):
-Tehtiin lähihakua metsässä. Markkeeraus ja sen jälkeen lähihaku toiseen paikkaan, opettaa luopumaan markkeerauksesta. Muistimarkkeeraus palkinnoksi hyvin menneestä lähihausta. Lähihaku pieneltä alueelta, jotta ei ala laajentamaan liikaa.

Nacho odottelee omaa vuoroaan

Rasti 3:
-Tehtiin kaksoismarkkeerauksia ja haku ohjaajan osoittamasta suunnasta. Nacho lähti ekalla hakemaan sitä toista. Tässä pitäisi olla tarkempi, jos tekee väärin, pysäyttää koira, eikä antaa tehdä väärin. Toiseen suuntaan tehtynä meni sitten hyvin sinne minne käskin. Kiinnitä huomiota palautukseen, ettei pure damia, eikä hypi sen perään. (Ohjeena kielto, mutta luulen, että Nacholle toimii paremmin, jos käskee sen istua rauhassa.) Kokeile linnuille miten sivulle tuominen sujuu!

Nomekoulutus Klaukkalassa 18.1.2016

Olipa mukava, kun oli omalla kylällä koulutus, ettei tarvinnut kauas lähteä. Sääkin oli ihan ok, varmaan noin -10 astetta. Kouluttajana meidän ryhmällä oli Maarit Nikkanen.

Ensimmäinen tehtävä: seuraamista rivissä damia heitellen. Seuraamisen käännöksiä, sivulle kävelyä, taakse kävelyä. Nachon seuraaminen on edistynyt, mutta välillä jää edelleen damiin kiinni, eikä malta kääntyä poispäin siitä.

Toinen tehtävä: rivistä markkeerauksen haku. Muiden vuorolla seuraamista. Hyvä oma haku, hieman mälläsi lopussa. Muiden vuorolla välillä vaikea luopua damista ja seurata.

Oman haku sujuu hyvin (kuva Esa Ränkman)

"Mihinkään en oo muiden vuorolla menossa." (kuva Esa Ränkman)

Siirryttäessä seuraavalle tehtäväpaikalle koira jätettiiin odottamaan ja pillitettiin se luokse, selkä selin koiraan. Nacho ei tullut. Tätä pitää harjoitella lisää.

Kolmas tehtävä: Kelloharjoitus, jossa puolikaareen (voi tehdä myös koko kellon) dameja lumeen pystyyn ja koira hakee sen mitä näytetään. Lisähäiriötä pidemmällä matkalla tai damien välimatkalla.

Neljäs tehtävä: Markkeeraus ojan yli. Vaikeutta etäisyydellä ojasta tai esim. vinosta linjasta. Tehtiin myös linja samaan paikkaan, koiran paikkaa vaihdettiin. Nämä sujuivat Nacholta hyvin.

Viides tehtävä: Linja (dami vietiin koiran nähden) siten, että ennen lähetystä häiriömarkkeeraus ja palautettaessa häiriömarkkeeraus. Vaikeutta markkeerausten suunnalla. Nämä sujuivat Nacholta hyvin, heitin hieman vinoon häiriödamit.

Seuraavalle paikalle siirryttäessä jätettiin dami taakse ja lähetettiin koira taakse. Nacho ei osaa kääntyä käden suuntaan, mutta sitä voi harjoitella vierittämällä pallon koiran ohi ja näyttämällä siihen suuntaan käsimerkkiä. (Myös dami ja vaikka koira hieman vinossa auttavat lähtemään halutin käden suuntaan.)

Kuudes tehtävä: Markkeeraus pöpelikön taakse. Eka meni Nacholta hyvin, mutta sitten otin liikaa välimatkaa ja se ei löytänyt damia ja lähti etsimään ties minne (valkoinen dami). Ei tullut kutsusta, vaan löysi sitten damin. Kouluttajan mielestä pitäisi totella paremmin, eikä jäädä metsästämään, jos on kutsuttu pois. Tehtiin samaan paikkaan vielä linja ja se oli myös vaikea Nacholle, tosin tässä tuli takaisin, kun kutsuin. Kun menin tarpeeksi paljon lähemmäs, sain sen menemään oikeaan kohtaan. Ekalla kerralla en tajunnut pillittää lähihakua, kun oli damin kohdalla, joten meni varmaan sen takia ohi.

Paluumatkalla tehtiin vielä pysähtymistreeniä. Rivistä yksi kerrallaan jätti koiran pillillä, Nacho ei varmaan olisi pelkällä pillillä jäänyt, joten näytin myös käsimerkkiä. Kouluttajan mielestä koiran pitäisi oppia myös pillimerkit, ilman käsimerkkejä. Sitten toinen pysähtymistreeni tehtiin niin, että jätetiin dami koiran taakse, kutsuttiin koira luo, pysäytettiin matkalla ja lähetettiin taakse. Tämä sujui Nacholta hyvin, pysähtyi tosi nätisti. Kuunteluoppilas sanoi tämän suorituksen jälkeen, että Nacho työskentelee elegantisti. :D

Nacho nomeilemassa

Käytiin Vihdissä Tomi Sarkkisen koulutuksessa ihan vaan iltapuhteena. Oli aika mielenkiintoista, kun oli ihan pimeää, mutta toki katulamput jonkin verran valaisivat. Tomi kyseli aluksi, että onko mitään toiveita ja kerroin, että meillä on seuraaminen hankalaa ja linjat.

Aloitettiinkin sitten heti siitä seuraamisesta. Kerroin, että meillä on erityisesti ongelma nämä ryhmätilanteet ja jos on dameja häiriönä. Näytin vähän miten Nacho tekee ja kyllähän se vähän oli menossa eri suuntiin, varsinkin kun Tomi heitteli damia. Käytin reiteen taputusta ja Tomi sitten sanoi, että hän ei opeta koiralle tuollaista, vaan koiran pitää vaan seurata ohjaajaa tämän liikkuessa. Jos koira meinaa rynnätä johonkin suuntaan, hän astuu pari askelta toiseen suuntaan ja koiran tulee seurata (hihna varmistamassa). Tätä voi käyttää varsinkin, jos heittää damin häiriöksi. Koiran pitää seurata eri suuntiin ja se saa hakea vasta sitten kun on seurannut hyvin. Hän näytti Nacholla seuraamista ja osaahan Nacho tosi hyvin hakeutua sivulle ja seurata, jos vaan sitä vaatisi aina tekemään niin.

Tehtiin sitten meidän vuorolla myös linjaa ja seuraamista samalla. Haettava dami jätettiin lähelle lähtöpaikkaa ja seurautettiin toiseen suuntaan, johon tehtiin häiriömarkkeeraus. Sitten lähetettiin linjalle sinne toiseen suuntaan. Tämän haettua seurautettiin taas lähemmäs lähtöpaikkaa, johon tehtiin markkeeraus ja lähetttiin sille edelliselle häiriömarkkeeraukselle. Tällä tavalla voi tehdä erilaisia linjoja ja välissä seuraamisia, kunnes koira on sopivassa mielentilassa lähetykselle.

Tehtiin vielä ryhmäharjoituksena walk-uppia ja reunimmainen koira sai aina tehdä lähihakua sivussa olevassa pensaikossa. Tässä Nacholla oli taas vähän vaikeuksia keskittyä seuraamiseen, mutta ei se nyt ihan katastrofaalista ollut. Omalla vuorollaan haki ihan kivasti lähihakupillityksellä ja totteli hyvin pysähtymiset pillistä. Osalla muista tuntui olevan tässä paljon enempi ongelmia, joten kyllähän se Nacho jo jotain on oppinut. :)

Pikkusen kehnosti valokuva onnistui pimeydessä.

Nacho kävi juoksentelemassa nometreeneissä

Pääkaupunkiseudun Kultaiset järjesti kuukausikoulutuksen Keravalla. Kouluttajana toimi Pia Kyllönen. Teimme pellolla linjoja. Näitä ollaan Nachon kanssa treenattu tosi vähän, joten vähän jännitti, että miten se tekee.

Aluksi vietiin "oikealle" metsän laitaan dami yhdessä Nachon kanssa. Samalla muut ryhmäläiset veivät suoraan eteenpäin pellon toiseen laitaan dameja. Sieltä sitten niitä haettiin yksitellen ja vähän mietin, että osaakohan Nacho lähteä sinne, kun ei ole siellä ollenkaan käynyt ja se oikealla oleva dami vetää sitä puoleensa. Meni kuitenkin hyvin hakemaan sieltä, kun oli nähnyt, että muutkin menee sinne.

Sitten kun kaikki olivat hakeneet sieltä, haettiin ojasta joka oli matkalla sinne oikean suunnalla olevaan metsänreunaan. Tämäkin sujui Nacholta ihan hyvin. Mutta sitten kun piti mennä ojan yli hakemaan sitä jätettyä damia, niin eihän se sitä tajunnut ollenkaan. (Tässä välissä siis kaikki muut olivat tehneet omia juttujaan, koiria kun oli yhteensä 6 kpl, eli aikaa oli kulunut jo tosi paljon ja Nacho oli varmaan täysin unohtanut sen viedyn damin.) Yritettiin mennä lähemmäs ja kouluttaja kävi vähän kävelemässä edempänä, mutta ei Nacho vaan tajunnut mennä tarpeeksi pitkälle, vaan jäi pyörimään ojalle. Tehtiin sitten markkeeraus sinne metsän laitaan ja Nacho pystyi ylittämään ojan oikein hyvin, kun lähti sitä hakemaan.

Tämän jälkeen tehtiin vielä sinne etusuuntaan linjaa siten, että toiselle koiralle tuli häiriömarkkeeraus siihen ojan kohdalle. Nacho pystyi aika kivasti jättämään sen huomiotta. Mutta sitten kun sen piti hakea oma dami sieltä ojasta, se meni ihan juoksenteluksi. Sai kyllä selvästi hajun, mutta ei malttanut tarkentaa, vaan juoksenteli vaan. Oli kuitenkin mukava huomata, että pysähtyi tosi nätisti pillillä näissä tilanteissa ja muutenkin kuunteli hyvin käskyjä.

Saimme ohjeeksi tehdä lähihakua siten, että pysäyttää sen ensin pillillä ja sitten lähihakupillitys. Malttaa paremmin keskittyä, kun hengähtää hetken, eikä suoraan juoksemisesta siirry haisteluun. Ja nyt vähän vaikeampia piiloja, että joutuu oikeasti tosissaan käyttämään sitä nenää, eikä juoksentelu auta.

Viimeisenä tehtiin vielä "takana" olevasta ojasta hakua ja se meni Nacholla jo paremmin. Ehkä se vaan ei aluksi muistanut, että sitä nenää pitää käyttää enempi kuin juoksennella.

Päätin myös, että vaihdan linjalle lähetyksen vasempaan käteen. Silloin ei tarvitse kumartua koiran "päälle" ja se oma rintamasuuntakin pysyy paremmin. Ja meidän pitää vielä harjoitella lisää vahvistuskäskyä linjalle menossa, jota voi käyttää juuri ojan ylityksissä ym. joissa koira saattaa muuten alkaa empimään. Ja sitten pitää vaan tehdä näitä vähän haastavampia harjoituksia, jotta pääsee eteenpäin.

Nacho skarppina.

Suomen Noutajajärjestön leirillä 6.-10.7.

Lähdimme kesälomailemaan leirille Pieksämäen Partaharjuun. Otin mukaan Sipsin ja Nachon ja koska Nacholla oli juoksut, Sipsi sai osallistua kaikkiin tokokoulutuksiin ja Nachon kanssa teimme vaan nomea. Meidän ohjelma oli seuraavanlainen:

-maanantai: toko kaukokäskyt
-tiistai: toko seuraaminen (loppupäivän katselin tokokoetta)
-keskiviikko: (aamupäivän katselin BH-koetta) toko ruutu ja merkki sekä jumppaa
-torstai: nome ja illalla vielä toko ohjattu nouto ja merkin kierto
-perjantai: nome

TOKO

Tokoa oli vetämässä Piritta "Pipa" Pärssinen. Ensimmäinen koulutus oli kaukokäskykoulutus ja se oli maanantai-iltapäivänä, joten lähdin aamulla reissuun. Ehdin melko hyvin ajoissa paikalle ja sitten vaan treenaamaan Sipsin kanssa.

Kaukokäskyt

Sipsin into kaukokäskyjä kohtaan ei ole kovin suuri, joten sitä voisi lisätä palkitsemalla välillä heti vihjesanasta (kaket). Näin sitä saisi keskittymään heti alusta lähtien. Pohjalle voi tehdä jonkun toisen liikkeen laskemaan virettä (jotta oppisi sanasta nostamaan sitä itse). Välillä voi käskeä jotain yllättävää, kuten vaikka peruuttamaan, kun muuten tekee ihan kokeenomaisesti. Tämäkin lisää sitä, että pitää oikeasti kuunnella (ja peruuttaminen suuntaa taaksepäin).

Koska Sipsi on niin herkkä kaikille häiriöille kaukokäskyissä, voisi treeneissä lisätä jonkun pienen häiriön juuri kun on antamassa käskyä. Tekniikka on Sipsillä sinänsä jo kunnossa, joten sitä ei tarvi hioa niin paljon, vaan tehdä enempi näitä keskittymistreenejä. Joskus voisi tehdä ylläripalkan, jonkun oikein superpalkan, vaikka se tekisi matalammassa vireessä, kunhan valitsee tarpeeksi hyvän vaihdon. Virettä voi myös nostattaa innostamalla ennen kaukoja.

Kaukoja ja niihin tarvittavia lihaksia voi treenata myös tekemällä takajalat portailla tai peruuttamalla rinteessä.

Seuraaminen

Emme kauheasti pystyneet treenaamaan seuraamista, koska tiistaina oli myös mejäkokeita ja heidän aloitus oli tokokentän laidalla ja siinä ammutaan laukaus koirille. Yksi laukaus olisi vielä menetellyt, mutta koska ryhmiä oli monta, niin laukauksiakin oli monta. Sipsi oli sen verran hermostunut ja peloissaan näistä, että oli turha yrittää sen kanssa hinkata mitään.

Tehtiin pieni pätkä seuraamista ja sitten lähinnä kerroin meidän ongelmista. Pipa neuvoi, että tekisi vaan pitkiä pätkiä ilman palkkaa ja lopussa tosi hyvä palkka. Jotta Sipsi oppisi, että pitää vaan tehdä pitkään, kyllä se palkka sieltä tulee.

Lopputiistai menikin sitten tokokoetta katsellessa. Vähän harmillisesti sää ei oikein suosinut.

Ruutu

Sipsi jäi pyörimään ruudun etuosaan. Sille pitäisi taas ottaa kuuri takapalkalla siten että välillä saa ihan jousta ruudun läpi.

Yleisesti ruudusta ja muiden kohdalla tulleita vinkkejä.: Noutajalle kannattaa ruutuunmeno pitää "harvinaisena herkkuna". Eli tehdä vain yksittäisiä toistoja, koska noutaja ei, jotta liikkeestä ei tule tylsä. Noutaja ei kuitenkaan ikinä ole niin nopea kuin joku paimenkoira tai jaksa samalla tavalla toistoja. Varsinkin alkuvaiheessa palkan tulisi aina tulla ruutuun, jottei koira ala sen takia menemään väärään paikkaan.

Sitten kun koira jo paremmin osaa ruudun, palkka voi olla ruudun takana ja koiran voi pysäyttää välissä. Jos haetaan vauhtia ruutuun, ei voida välittää siitä, jos paikka ei ole täysin oikea. Yksi tapa saada vauhtia on juosta koiran kanssa kilpaa ruutuun ja napata siellä oleva palkka, jos koira ei juokse tarpeeksi kovaa (tässä kannattaa ottaa vähän etumatkaa). Ruutua koira saa tarjota itse (toisin kuin hyppyä!).



Jumppa



Kierto-ohjattu

Nachon torstain nomekoulutus (josta selitys alla) loppui juuri sen verran ajoissa, että ehdin kentän laidalle ennen kuin Pipan koulutus alkoi. Koska osallistujia ei näyttänyt olevan jonoksi asti, päätin osallistua vielä siihen Sipsin kanssa, olihan se kököttänyt autossa koko päivän.

Pipa sanoi, että tärkeintä tuossa liikkeessä on se, että koiralla on todella vahva kiertäminen. Vasta sen jälkeen voi lisätä häiriöitä, kuten hyppyesteet ja kapulat. Sipsin kanssa kokeillessa kävi ilmi, että sille ei vielä ollut kiertäminen tarpeeksi selvä. Sitä pitää nyt harjoitella erikseen ja vasta sitten lisätä muut osat.

NOME

Nomessa oli koulutukset järjestetty siten, että aina kaksi päivää oltiin samassa ryhmässä. Meidän ryhmän vetäjä oli Eeva-Liisa Kauppila. Ryhmässä oli Nachon lisäksi kaksi kultaistanoutajaa ja kaksi labbista (nämä kummatkin olivat pariskunnilla) sekä yksi tolleri. Ensimmäisen päivän treenasimme ihan tokokentän läheisyydessä ja toisena päivänä rannassa, koska toivoin, että tekisimme vesijuttuja, kun välillä Nachon veteenmeno on ollut haastavaa.

Torstain nome

Ensimmäisenä teimme ihan vaan perus markkeerauksen ja sen hakemisen, jotta kouluttaja näki, missä vaiheessa kukakin on. Nacholla ei ollut tässä mitään ongelmaa.

Muistipaikat
Sektorit

Perjantain nome

Teimme vesihommia. Ranta oli hyvin matala, joten varsinaista uimista ei kauhean paljon tullut, vaan lähinnä se oli kahlaamista (Nachon tapauksessa pomppimista). Varsinkin ekat noudot Nacho teki todella vauhdikkaasti, ei mitään empimistä veteen menossa. Sitten siirryimme "niemen" toiselle puolelle ja myös sieltä markkeeraukset veteen olivat hyviä. Linja onnistui myös aika läheltä vesirajaa lähetettynä, mutta sitten kun siirryimme kauemmas maalle, Nacholla meni pasmat sekaisin (kuten myös monilla muilla ryhmän koirilla), eikä osannut enää mennä sinne, vaikka oli samassa paikassa monta kertaa käynyt.

Yhden kerran teimme myös maalle markkeerauksen ja vaikka se tuli polun toiselle puolelle, Nacho selvitti sen hyvin, vaikka kiersikin vähän takakautta. Osalla koirista se tehtävä oli todella vaikea. Tässä tehtävässä toinen koira siis teki linjan veteen ja toinen markkeerauksen metsään, näissä Nacho jo odotti ihan nätisti kun toinen teki. Kouluttaja sanoi, että kannattaa vesijuttuja tehdessä tehdä kuitenkin myös jotain juttuja metsän suuntaan, ettei koira ajattele, että metsässä tehdään vain hakua.

Viimeisellä kerralla Nacho oli niin väsynyt, että se hörppäsi vettä matkalla damille ja tosi väsyneesti haki. Kouluttaja sanoikin sitten, että sen kanssa kannattaa lopettaa siihen, vaikka viimeinen linja (sieltä maan puolelta) oli tosi vaikea sille ja jouduin mennä lähettämään sen lähelle vesirajaa. Sen jälkeen veimme vielä muistipaikkaan dameja, mutta sitten vain juttelimme, eikä koirat päässeet niitä enää hakemaan. Nacho alkoi nukkumaan ihan tyytyväisenä, eikä haikaillut enää niiden perään.

Kouluttaja sanoi, että Nachon seuraamisen kanssa pitää olla tarkkana ja pitää kriteereistä kiinni. Jos sen ei ikinä anna edistää, se oppii kyllä pysymään sivulla ja se on huomattavasti helpompaa tehdä nyt kuin viisi vuotiaan koiran kanssa. Ja joka kerta vaan ottaa sen ajan mikä sen kanssa menee tehdä se kunnolla. Jos joku hoputtaa, niin sanoo, että ottaa sitten vaikka yhden noudon vähemmän, jos se on ajasta kiinni.

Mainitsin tässä vaiheessa jotain Uudenmaan Ohjuksesta ja sitten kouluttaja sanoikin, että hän oli juuri se tuomari siinä seuraamisrastilla! Ja sanoi, että Nachon seuraaminen on kyllä paljon kehittynyt siitä keväästä. Ja ollaanhan me sitä yritetty treenatakin. Aluksi kannattaa tehdä helpommissa maastoissa, joissa seuraaminen vieressä on helppoa ja vasta myöhemmin jossain pöheiköissä, joissa siinä vierellä pysyminen on muutenkin vaikeampaa.

Sitten kysyin, että mitä alokasluokkaan mennessä koiran pitää osata. Kouluttaja sanoi, että perustottelevaisuus pitäisi olla kunnossa, luoksetulo, pysähtyminen, paikalla pysyminen ja damin palautus. Seuraaminen myös, sitä voi jo alokasluokassa olla ja jonkin näköistä ohjattavuutta pitäisi olla. Alokasluokassa voi tulla jo lyhyt linja, yleensä siinä kuulemma ammutaan, mutta joku ryhmäläisistä sanoi, että aina näin ei välttämättä ole.

Sokkolinjojen opetteluun kouluttaja sanoi, että nämä meidän tekemät muistipaikka harjoitukset ovat hyviä. Kun koira on monta kertaa lähetetty johonkin tiettyyn paikkaan niin, että siellä on aina ollut dami, voi joku kerta kokeilla lähettää sen sinne sokkona. Sitten kun näitä vaan tekee tarpeeksi koiralle tulee mielikuva, että kun sen lähettää suoraan eteenpäin, siellä on aina dami.

Viimeinen nomekurssikerta

Viimeinen UMN:n nomekurssikerta oli sellainen, että tehtiin neljä eri rastia kokeenomaisesti. Paikkana oli Valkjärvi Klaukkalassa.

(Kolmannesta kerrasta ei olekaan blogimuistiinpanoja, koska Nacho oli vähän liikaa päässyt tekemään ja oli ollut vähän huonossa vireessä treeneissä, vinkui jne. Joten jätin sen pienelle nome-tauolle ja Pepsi oli silloin osallistumassa meidän puolesta.)

Tein Nachon kanssa hieman toko-seuraamista ja muita juttuja ennen treeniä ja palkkasin sitä pallolla. Oli sitten vähän paremmassa vireessä, eikä yli-innokas.

Jee, pallo!

Treenien alkua odotellessa

Ensimmäisellä rastilla oli lähihaku, joka tehtiin motivoituna, niin että koira näki kun alueelle heitettiin dameja ja sitten siirryttiin eri kohtaan lähettämään. Tämä siirtyminen vaan ei sujunut ei sitten mitenkään päin! Nacho kun ei osaa muutenkaan seurata, niin sitten tuollainen sivuttainen siirtymä kun tietää missä damit on, on tosi hankalaa! Jouduin monta kertaa sitä komentaa. Itse lähetys, alueelle meno ja lähihaun aloitus menivät hyvin. Nacho löysi aika nopeasti damin, tosin meinasi sitten alkaa se suussa etsimään (tai metsästämään niinkuin näissä piireissä vissiin sanotaan). Pillitin uudestaan ja vielä huusin nimeltä, niin kyllä se sitten tuli. Luovtutuksessa meni hieman pitkäksi sivulle tulo. Tuosta dami suussa metsästyksestä kuulemma vähenisi pisteet ja seuraamisesta olisi saattanut jo mennä nollille, muuten hyvä.

Kultaturkki odottaa omaa vuoroaan.

Seuraava rasti oli sellainen, jossa ojan toiselle puolelle tuli kaksi markkeerausta, joista ensimmäinen haettiin suoraan ja sitten toista varten siirryttiin hieman lähemmäs ja lähetettiin linjalla. Nacho jäi hieman ihmettelemään ojan pientaretta, mutta muuten löysi ensimmäisen markkeerauksen hyvin. Linjaa ei olla näin vaikeasti vielä tehty, joten eihän se sitä osannut. Jäi ensin pyörimään siihen ojalle ja sitten juoksenteli muuten vaan ympäriinsä. Turha yrittää sitä ohjata, kun ei olla sellaista tehty (siis ilman, että tietäisi missä se dami on ja silloinhan se on se ja sama sanonko mä jotain "eteen" käskyä vai en). Avustaja heitti sen damin uudelleen ja sitten lähetin Nachon eteen käskyllä ja tietenkin se sitten meni hyvin.

Nacholla hyvä fokus markkeerauksiin. Kuva Pia Nieminen

Kolmas rasti oli sellainen, että lähettiin ykkösmarkkeeraukseen niityltä sänkipellolle ja vaikeutena oli vielä se, että siinä oli pientä kumpua, joten koira ei nähnyt putoamispaikkaa. Tämä meni kuitenkin Nacholla tosi hyvin. (Vaikka kävellessä sänkipellolla se yritti koko aika kävellä tallatulla alueella.) Tosin lähetin sen ennen "tuomarin" lupaa, koska enhän mä nyt voinut tietää, että pitää joku lupa odottaa!

Nätti tyttö

Viimeinen rasti oli vesirasti. Koira lähetettiin ehkä 10-20 m päästä maalta ja markkeeraus tuli laiturilta, joka oli aika kaukana. Lisäksi edessä oli puita, eli Nacho ei ainakaan nähnyt sitä mihin se markkeeraus putosi. Ja kun ei olla mitään vesijuttuja vielä tänä vuonna tehty, niin liian vaikeahan se oli. Nacho jäi siihen rantaan pyörimään ja ihmettelemään. Avustaja heitti sitten uuden damin, niin että oltiin siinä ihan rannassa ja pienen empimisen jälkeen Nacho haki sen hyvin. Sitten autoon kuivattelemaan.

Nacho uinnin jälkeen

Tämä kurssi oli selkeästi vähän liian vaikea meille, olisi ollut parempi mennä siihen taippariryhmään, mutta sitten taas viime vuonna se taippariryhmä tuntui niin helpolta, että ajattelin, että emme sitten ainakaan mitenkään kauheasti kehity. Sillä tavalla Nacholla on perusasiat kunnossa, että malttaa odottaa aika hyvin ja luovutukset on ok. Mutta sitten taas seuraaminen vaatii vielä paljon töitä ja dami suussa metsästämistä täytyy vielä selkeästi harjoitella (tai siis sitä, että lähtee heti palauttamaan). Ja linjat ja ohjaukset on vielä ihan kesken.

PSK:n nometreenit, lähi- ja kaukohakua

Nyt ollaan käyty niin paljon kaikissa koulutuksissa, että meinaa mennä sekaisin missä oltiin milloinkin ja kenen kanssa. Mutta tässä Pääkaupunkiseudun kultaisten koulutuksessa meitä oli neuvomassa Helka Alanko ja aiheena oli haku. Tehtiin ensin lähihakua ja sen jälkeen isompaa hakuruutua.

Lähihaussa yritin ensin lähettää Nachon vierestä, mutta se ei tajunnut yhtään mikä idea oli vaan lähti huitelemaan pitkälle, joten otin sen sitten takaisin ja laitoin istumaan siihen alueelle, johon Helka oli piilottanut tennispallot ja sitten kun siinä pillitin ja näytin maahan, Nacho alkoi heti etsiä hienosti ja löysi nopeasti pallon. Seuraavalla kierroksella tein samoin ja Nacho löysi samantien edestään pallon.

Isommassa hakuruudussa Nacho etsi ihan kivasti ja tuli myös kivasti palauttamaan, kun pillitin heti, kun oli löytänyt damin. Myös toisella kierroksella meni kivasti, enkä viitsinyt sitten enempää tehdäkään.

Helka neuvoi meille vielä lopuksi mitä voidaan siihen vaihtamisongelmaan tehdä. Kerroin, että olemme tehneet niitä treenejä, joissa on useita dameja lähellä toisiaan ja niistä pitää sitten tuoda kaikki vaihtamatta ja että niitä olen sitten laajentanut. Helka neuvoi meille sellaisen tavan, että heitetään koiran palauttaessa toinen dami tai pallo sen eteen. Alussa tämän voi tehdä ihan lähellä ja heittää damin kauemmas koirasta, mutta pikku hiljaa häiriötä voi koventaa. Nacho ei kertaakaan yrittänyt vaihtaa näissä harjoituksissa, mutta pysähtyi kyllä pallon kohdalle ja katseli sitä "sillä silmällä".

"Voiskohan mieluummin ottaa pallon?"

Ne pitäis tuoda vaihtamatta

Hardworker's (ja Monitoimen) treffit

Viikonlopuksi 11-12.4.2015 lähdettiin Ramin kanssa reissuun Lohtajalla asti treenaamaan Nachon sukulaisten kanssa. Kouluttajana oli Pasi Pöppönen.

Lauantaina tehtiin Nachon kanssa lähihakua kanipalloilla. Nacho meinasi jatkaa etsintää löydettyään, mutta komentamalla tuo kyllä löytämänsä. Harjoituksia pitää vaan tehdä sen verran lähellä, että ei pääse etsimään lisää tai vaihtamaan. Toiseen suuntaan tehty markkeeraus voi auttaa, koska sitten koiralla on kovempi kiire tulla luokse heti kun on löytänyt pallon, jotta pääsee hakemaan myös toisessa suunnassa olevan damin.

Tämän jälkeen tehtiin ryhmässä kävelyä, eli walk-uppia. Seuraaminen on Nacholle vielä hankalaa, varsinkin häiriöt.

Sunnuntaina tehtiin rivistä hakemista eri suuntiin. Ensin markkeerauksia kahteen eri kohtaan, josta koirat saivat vuorotellen hakea joko ensimmäisen markkeerauksen tai toisen. Sen jälkeen tehtiin vastakkaiseen suuntaan lähihakualue kanipalloilla, josta koirat saivat vuorotellen hakea yhden. Nacho meinasi alkaa taas etsimään lisää, mutta pystyi sitten kuitenkin tulemaan pois kutsusta. Sen jälkeen siirryttiin puoleen väliin peltoa ja koirat saivat vuorotellen hakea joko ensimmäisen tai toisen markkeerauksen, kanipallon ja lisäksi tuli vielä launcherilla ammuttu dami ensimmäiselle rivissä.

Tämä oli aika haastava harjoitus, kun koiraa piti käännellä eri suuntiin ja saada se katsomaan eri suuntiin, jotta osasi hakea oikean. Ja Nacholle kun on aika vaikea luopua siitä näkemästään pudonneesta damista. Suurin osa meni kuitenkin tosi kivasti ja haki oikean hyvin.

Parka-sisko ja Nacho

Viima-sisko ja Nacho

Toinen nomekerta

Toisella nomekurssikerralla treenattiin Klaukkalassa. Teimme lähihakua ja ohjauksia vasempaan ja oikeaan. En oikein ehtinyt käyttää Nachoa kunnon lenkillä ja muutenkin oli ihan huono fiilis lähteä treeneihin. Nacho olikin sitten ihan huonossa mielentilassa, pomppi vaan ja eikä totellut mitään. Ehkä on vähän liikaa ollut nyt näitä treenejä, joissa noudetaan, suhteessa malttitreeneihin.

Lähihakua tehtiin ensin kuten viimeksikin, että tietyllä alueella oli dameja ja koira lähetettiin sinne. Lähetin aika läheltä, vaikka alue oli sama kuin viikonlopun koulutuksessa. Nacho taisi kerran eksyä kauemmas, mutta muuten ok. Olin tosin unohtanut pillinkin kotiin.

Sen jälkeen tehtiin niin, että koira lähetettiin tyhjälle alueelle ja kun se oli jonkin aikaa etsinyt, dami laitettiin sinne. Tämä ei Nacholla oikein mennyt putkeen. Alue ei ollut sille oikein selvä ja se lähti etsimään muualta. Kun se ei oikein ohjauksia vielä osaa, niin en oikein saanut sitä edes takaisin alueelle. Yritin kysellä, että mikä tämän harjoituksen idea on. Ilmeisesti se on pitkäkestoinen työskentely ohjaajan määrämällä alueella, mutta jotenkin tämä ei oikein tuntunut luontevalta itselleni, kun jos koira on jo todennut, että jossain ei ole damia ja sitten se ilmestyy sinne, niin jotenkin se on epäloogista.

Tehtiin seuraavaksi ohjauksia siten, että lähtöpaikka oli yksi neliön kulmista ja toisiin kulmiin vietiin reput, joiden luo dameja (katso kuva alla). Ensin vietiin koiran kanssa kolme damia pisteelle A, johon käveltiin pisteen B kautta. Sitten käveltiin pisteelle B, josta koira lähetettiin noutamaan yksi dami pisteeltä A. Sitten dami jätettiin pisteelle B, josta käveltiin takaisin alkuun ja lähetttiin koira noutamaan dami pisteeltä B. Tämän jälkeen se lähetettiin tyhjälle pisteelle B, johon se pysäytettiin ja ohjattiin vasemmalle pisteelle A. Sama toistettiin pisteen C kautta.

Tähän voi tehdä lisävaikeutta lähettämällä suoraan pisteelle A tai pysäyttämällä neliön keskipisteessä ja ohjaamalla siitä jollekin pisteistä (eteen pisteelle A tai vasemmalle tai oikealle pisteille C ja B).

Nämä meni Nacholta suhteellisen hyvin, tosin varsinkin viimeinen osuus oli vaikea, kun piste A ei ollut enää niin tuoreessa muistissa. Ja noissa usean vierekkäisen damin kohdissa vaikeutena on se, että Nacholla helposti tekisi mieli vaihtaa.

Lopuksi teimme vielä lähetyksen sinne lähihakupaikalle. Kävin Nacholle muistuttamassa alueen ennen vuoroamme ja se menikin ihan kivasti.

Puuhakas pääsiäissunnuntai, tokoilua ja nome-koulutus

Tänään olimme aamulla tokoilemassa ja iltapäivällä UMN:n järjestämässä nome-koulutuksessa Klaukkalassa.

Hallilla tein Nachon kanssa lähinnä seuraamiseen virittelyä ja leikkimistä. Teimme myös paikallamakuut, mutta ne eivät menneet kovin hyvin, Nacho kääntyi lonkalle ja liikuskeli muutenkin. Toisessa setissä nousi jopa kerran istumaan. Teimme tunnaria Sirken ohjeilla ja siinä oli ehkä pientä parannusta. Kaukokäskyissä nousi nyt hyvin istumaan.

Sipsin kanssa tehtiin vähän haastavampia treenejä. Zetassa sillä on kyllä surkea ilme, lähes tärisee istuessaan, kun ahdistaa se, kun olen nyt huomauttanut siitä, jos liikuttaa jalkoja. Tai ehkä sitä myös ahdistaa tuolla hallilla, kun viereisessä tilassa tehdään agilityä kovaan ääneen ja hallin lämmittimet hurisee. Välillä on kuitenkin ihan hyvälläkin fiiliksellä ja kuuntelutreeneissä keskittyi hyvin.

Sitten pieni tauko kotona ja sen jälkeen Nachon kanssa nomeilemaan. Koulutuksessa oli neljä eri rastia, joissa jokaisessa eri kouluttaja ja erilaiset tehtävät. Kouluttajina olivat Pekka Tuomi, Riitta Väisänen, Elina Salo ja Esa Schön, mutta en muista enää kuka oli milläkin rastilla.

Aloitimme lähihaulla. Alue oli hyvin merkittyä, noin 5x5m, ja hyvin hajustettu. Vein Nachon ruutuun ja lähihakupillityksellä se alkoikin heti etsiä. Näitä pari toistoa ja meni hyvin. Sitten seuraavalla kierroksella lähetettiin eri puolilta. Näytin Nacholle käsimerkin ja pillitin samalla ja hienosti se toimi. Kerran meni vähän pois alueelta, mutta kun kävelin hieman toiseen suuntaan, niin löysi takaisin alueelle ja hienosti jatkoi etsintää. Tässä alkuvaiheessa alueelle voi laittaa useita palloja/dameja ja niiden tulisi olla piilossa, jotta koira ei etsi silmillä. Kun koira on löytänyt, se kannattaa heti kutsua pois, jotta ei ala etsimään lisää (Nacho meinasi kerran tehdä tämän).

Seuraavalla rastilla oli markkeerauksia ja sitten linja siihen samaan kohtaan, jossa markkeeraus oli tullut. Me ei olla ikinä tehty tämmöistä ja Nacho ei osaa linjoja vielä muutenkaan kovin hyvin, joten tämä oli sille todella vaikea. Markkeeraukset kyllä teki, tosin niitäkin joutui hieman etsimään, mutta ei sillä ollut minkään näköistä ajatusta mennä sinne samaan paikkaan, vaikka aika paljon lähemmäs meninkin lähettämään. Tämä kouluttaja kehui kovasti Nachon palautuksia ja hänen mielestään koira oli mukavan rauhallinen. Pitää vaan enempi näitä linjoja tehdä, jotta ne oppii.

Nacho katseli kovin tarkkaavaisena mitä muut tekivät

Tässä välissä oli aika pitkä tauko ja Nacho pääsi autoon lepäämään.

Sitten kolmannella rastilla oli linjoja motivoidusti. Tehtiin ojan yli viistoon, mutta Nachoa ei mitkään ojat paljon haittaa. Sen sijaan seuraaminen oli kovin haastavaa, varsinkin sitten kun se dami oli siellä odottamassa. Lähetykset ja luovutuksetkin menisi paremmin, jos se olisi vähän parempi se seuraaminen. Meinasi tässä meinaan hyppiä damin perään sen luovutettuaan, vaikka luovutusta (ja itse noutoa) kouluttaja kovasti kehuikin. Kyllähän se nopeasti palauttaa, mutta sitä pitäisi vielä treenata lisää, että luopuu niistä dameista paremmin. Näitä voi tehdä esim. niin, että hakee osan itse.

Viimeisenä tehtiin walk-uppia. Ensin yksin seuraamista ja sen jälkeen siinä rivissä. Tässä Nacho seurasi suht hyvin, koska siinä kävellään niin hitaasti. Tosin olihan se sitten aika vaikeaa, kun mentiin keskellä riviä. Kouluttaja teki myös vähän häiriöitä, pelkällä damilla, sitten pelkällä ampumisella ja sitten molemmilla. Naapuri meinasi karata ammutulle damille ja Nachokin otti askeleen eteenpäin, mutta pysyi kun käskin odottaa ja palasi hyvin viereen istumaan. Aika hyvin on maltti kehittynyt.

Oli kiva ja hyödyllinen koulutus, mutta myös aika rankka. Nachokin oli ihan väsynyt, kun kotiin päästiin.

Nacho nome-kurssilla

Meillä alkoi nyt torstaisin UMN:n nome-kurssi Nachon kanssa. Kouluttajina ovat Antti Tarkkala ja Pekka Lahti. Ensimmäisellä kerralla harjoittelimme ensin vähän perustottelevaisuus juttuja ja sen jälkeen linjaa.

Olin aika yllättynyt, kun Nacho teki tosi kivasti rivistä luoksetuloja ja paikalleen jäämistä. Tosin sillä oli ensin vähän vaikeuksia ymmärtää tulla omasta pillistä, nimeltä kutsumalla tuli kyllä hyvin. Sitten kun tajusin näyttää lisäksi käsillä, tuli hyvin. Seuraamista meidän täytyy vielä harjoitella paljon.

Linjaa tehtiin niin, että vietiin ensin mäkeen muistipaikka, josta koirat hakivat vuorotellen. Sen jälkeen mentiin selkeästi kauemmas ja vietiin myös toiseen suuntaan dami. Sitten lähetettiin taas sieltä mäestä hakemaan. Tämä oli Nacholle jo aika vaikeaa ja jouduin menemään lähemmäs lähettämään. Sen jälkeen tehtiin vielä lisähäiriönä markkeeraus. Varsinkin siitä Nachon oli tosi vaikea luopua ja lähteä hakemaan ensin toisesta suunnasta. Jouduin näissä aika paljon lähemmäs menemään, mutta sitten kuitenkin Nacho haki hyvin, kun tajusi mistä oli kyse.

Kiva kuitenkin huomata, että luovutukset toimii ja palautusvauhti on ihan kiva.

Nacho ja dami

Talvisia kuvia ja Nachon noutotreenit

Käytiin tänään UMN:n noutotreeneissä. Ne olivat Juvanmalmilla hallissa. Vetäjänä oli Miia Pirinen. Treenailin itsekseni Nachon kanssa kasasta hakemista ja damikujan läpi juoksua. Näissä Nacho ei enää yritä vaihtaa damia, mutta edelleen metsässä se saattaa lähteä etsimään pallo suussa toista palloa. Juteltiin Miian kanssa, että näitä samoja harjoituksia, joita on nyt tehty kotona ja hallilla pitäisi sitten tehdä siellä metsällä, että tajuaa homman koskevan myös siellä.

Lisäksi Miia neuvoi juoksuttamaan hajallaan olevien damien läpi yksi dami suussa. Ja kotona voisi matolle levitellä dameja hajallaan, koska silloin voi tulla suurempi kiusaus vaihtaa.

Tässä joululomalla on ollut aivan upeita ulkoilukelejä ja ihanaa, kun on ehtinyt päivisin lenkille. Laitan tähän nyt muutamia kuvia koirista, vaikka mitään treenikuvia eivät olekaan. Pitäähän sitä koirienkin välillä lomailla.

Nacho nomeilemassa

Sipsin kokeen jälkeen Nachokin pääsi hommiin. Pääkaupunkiseudun kultaiset järjesti yhteistreenit 15.11.2014 aiheena haku. Ohjaajina olivat Satu Hämäläinen ja Miia Pirinen.

Me saatiin aloittaa, kun Nacho oli nuorin osallistuja. Otin Nachon katsomaan, kun ohjaajat veivät damit, koska ei vaan olla vielä harjoiteltu tarpeeksi ilman motivointia. Nacho otti kivasti etäisyyttä ja haki eri puolilta. Kaksi ekaa lähti tosi kivasti hakemaan. Sitten kolmannella teki saman mitä välillä tekee, eli jäi aluksi pyörimään ihan alkuun ja sitten vasta lähti kunnolla etsimään. Kun oli tulossa takaisin päin, jäi vähäksi aikaa pyörimään, luulin, että sai hajun toisesta.

Mietin vähän, että uskallanko ottaa vielä neljännen, koska ei kovin montaa olla haettu, mutta menin sitten lähettämään sen kohdan yli, johon jäi pyörimään ja lähtikin kivasti. Ei kuitenkaan heti löytänyt ja jonkin aikaa etsittyään tuli takaisin mun viereen. Otin muutaman askeleen ja lähti uudestaan. Palasi kuitenkin vielä kerran viereen, mutta lähti taas kun otin pari askelta ja sen jälkeen löysi yhden, mutta palatessa juoksi toisen yli ja pudotti suussa olevan. En ole varma ottiko saman kuitenkin suuhun vai vaihtoiko.

Juteltiin sitten suorituksen jälkeen, että Nacholle voisi opettaa useamman hakua, ettei ala sen 3-4 jälkeen tulla kyselemään, vaan uskoo siihen, että niitä voi olla enempikin. Ja sitten tuota vaihtamista voisi harjoitella ihan erillisillä harjoituksilla. Esimerkiksi kasalla dameja, joista pitää tuoda yksi kerrallaan, eikä saa vaihtaa jo ottamaansa. Tai damikujalla, josta pitää juosta läpi yksi dami suussa.

Muiden vuorolla treenattiinkin sitten melkein pari tuntia odottamista

Tänään vaihdettiin vapaalle ja Nacho sai vaan rentoutua

Ja juoksennella Ahma-kaverin kanssa

Nome-koulutuksessa Lohtajalla 17-18.5.2014

Lähdettiin perjantaina Ramin kanssa reissuun ja yövyttiin jossain metsässä matkan varrella. Siitä sitten aamulla Lohtajalle, jossa koulutuspäivä upeassa kelissä. Kouluttajana oli AnneCharlotte Bengtsson Ruotsista, joka on Nachon isänisän Odinin omistaja. Paikalla oli Nachon kasvattaja Nachon siskon ja äidin kanssa, ja sitten siellä oli myös Nachon isä, Nachon toinen sisko ja Nachon isänsisko omistajiensa kanssa. Lisäksi paikalla oli Nachon isänäidin omistajat ilman koiraa ja muutama kuunteluoppilas, sekä muutama muu koira, jotka eivät olleet sukua. Sen verran peruuntumisia oli tullut, että Ramikin pääsi Pepsin kanssa osallistumaan.

Lauantaina aloiteltiin heti aamusta pentujen kanssa. Ensin tehtiin yhdessä pieni paikallaodottamisharjoitus siten, että kouluttaja heitti damin ja pentujen piti odottaa. Sitten kukin ohjaaja heitti itse damin ja haki sen hallitusti pennun kanssa. Tämä vaatii meiltä vielä "vähän" treeniä. Mutta tämmöisiä malttiharjoituksia olisi tärkeä tehdä.

Kaikkien muiden pennut istuu hienosti, paitsi erään tokoharrastajan...

Tässäkin on vissiin joku malttamisharjoitus menossa.

Sitten tehtiin yksittäin harjoitus, jossa heitettiin yksittäinen dami ja lähetettiin koira hakemaan se. Kouluttaja halusi nähdä, miten pennut noutavat ja palauttavat. Nachon kohdalla hän neuvoi, että voisi vielä pidempään vaan kehua ja silitellä pentua ja antaa sen kierrellä dami suussa. Nacho tulikin yllättäen ihan tosi hienosti eteen ja antoi damin siinä pois. Sanoinkin kyllä, että olin vähän yllättynyt siitä miten se palautti.

Nacho hakee damia.

Kouluttaja neuvoo meitä.

Sitten opettiin pennuille seuraamista. Nome-seuraamisenhan ei tarvi olla niin tarkasti määriteltyä kuin tokossa ja lisäksi koiran tulisi katsoa eteenpäin, jotta se näkee mihin damit/linnut putoavat. Kouluttaja kuitenkin neuvoi lähtemään ihan siitä, että ehdollistetaan pentu siihen, että se seuraamiskäsky tai merkkiääni tarkoittaa kivaa asiaa. Eli ensin ihan vaan sanotaan se käsky paikallaan ja annetaan koiralle nami. Tätä toistetaan paljon ja sitten lähdetään peruuttamaan samalla kun sanotaan käsky ja palkitaan koira. Tätä taas toistetaan paljon. Vasta sitten käännytään kulkemaan samaan suuntaan kuin koira ja palkitaan heti, kun se on oikeassa kohdassa.

Vasta myöhemmin koiralle opetetaan, että sen pitää katsoa eteenpäin, kun se jo hyvin hakeutuu sivulle kävelemään. Tämä siis opetetaan heittämällä dami jolloin koira alkaa luontaisesti katsoa eteenpäin. Kun koiralle on sivuasento vahva ja sen on mukava olla siinä, niin myöhemmin sen tulisi pyytää lupaa päästä noutoon, tulemalla mahdollisimman hyvään sivuasentoon, lähes nojaamalla jalkaan.

Tässä taidetaan kukin tykönämme treenata seuraamista.

Sitten harjoiteltiin pysähtymistä. Sitä voi harjoitella ihan niin, että kun koira juoksentelee siinä lähistöllä, viheltää pysähtymisäänen ja samantien heittää pallon.

Pysähtymistreeni.

Aamupäivän treenien jälkeen kakarat pääsivät myös vähän leikkimään ja "sukuloimaan".

Nacho ja isänsä.

Parka-siskon kanssa oli kiva painia.

Tässä kolme siskosta ja "musta lammas".

Kova oli vauhti.

Kunnon perhepotretti: Riepu-äiti, Parka, Viima, Nacho ja Arska-isä.

Lounaan jälkeen jatkettiin vielä vähän pentuharjoituksia. Harjoiteltiin esim. odottamista ihan vaan niin, että käytiin palkitsemassa koiraa aina kun se odotti. Kouluttaja sanoi, että hän opettaa koiralle, että kun hän käskee sitä odottaa, niin se odottaa niin kauan kunnes hän menee sen luo palkitsemaan koiran. Siten sille tulee rauhallinen mielentila, kun se tietää, ettei sieltä sitten enää rynnätä mihinkään.

Nachon kanssa odotustreeniä.

Sitten harjoiteltiin vielä kaasuta-jarruta leikkiä, jossa leikitään koiran kanssa vimmatusti ja sitten yhtäkkiä lopetetaan ja annetaan pennun rauhoittua. Kun se on rauhoittunut, voidaan taas aloittaa kiihkeä leikki. Pentua pidetään siis rinnasta rauhallisesti paikallaan, ettei se ryntää lelun perään ja kun se on rauhoittunut, niin sitten se päästetään jatkamaan.

Kouluttaja näyttää Nachon kanssa, miten leikkiä leikitään.

Sitten oli vuorossa aikuiset koirat. Oli kiinnostavaa seurata mitä kaikkea niiden kanssa tehtiin. Ramikin pääsi Pepsin kanssa tekemään, mutta ei jotenkin tajunnut tarpeeksi sanoa, että ei ole sen kanssa vielä paljon treenannut ja alussa moni juttu oli siten Pepsille liian vaikea. Mutta kyllä sekin sitten pääsi jyvälle ja kouluttaja oli onneksi tosi kannustava.

Jouduttiin sitten lähtemään jo ennen koulutuksen loppumista, kun oltiin luvattu mennä Ramin vanhemmilla käymään Haapavedellä. Yöksi mentiin Ramin vanhempien mökille. Sitten taas aamulla takaisin ja treenit jatkui. Rami osallistui Pepsin kanssa tänäänkin ja sen lisäksi oli Nachon isä ja äiti, sekä sisko ja yksi flätti.

Harjoituksina oli mm. lähihakua samasta metsäpaikasta kuin edellisenä päivänä. Sen lisäksi tehtiin mm. vesihakua (koira kannattaa totuttaa hakemaan myös veneen läheltä) ja hakuruutua. Jos koira ei ole tottunut lintuihin, niin ne kannattaa totuttaa erikseen ennen kuin lähettää etsimään hakuruudusta, tämä oli osalle koirista ongelmallista.

Pepsi oli tosi hyvä vesinoudoissa, oli mun mielestä paljon parempi uimaan kuin kultsut.

Oli tosi mielenkiintoinen koulutus ja tykkäsin tosi paljon kouluttajan positiivisesta opetustavasta. Hän sanoi, että koska nämä pennut kyllä osaavat noutaa, niin sitä ehtii harjoitella myöhemminkin, mutta odottaminen, pysähtyminen, seuraaminen ym. tottelevaisuusasiat pitää ensin opettaa kuntoon, joten niitä nyt harjoituslistalle ja jätetään noudot muhimaan myöhempään. Harmittavasti en kirjoittanut muistiinpanoja, joten kaikkia juttuja en enää jälkeenpäin muista.

Nacho taas nomeilee

Tällä kertaa olemme Nachon kanssa PSK:n järjestämässä nome kuukausikoulutuksessa. Kouluttajana oli Laura Lindgren. Koulutus oli Vantaan Petikossa. Aiheena oli yhteistyö ja kontakti.

Alussa tehtiin pieni pätkä ohjaajan mukana kävelyä. Tarkoitus oli vaan katsoa, että mitä koira tekee, kun ohjaaja pysähtyy. Nacho otti välillä kontaktia, kun on sitä paljon harjoiteltu, mutta välillä se vaan käveli ja ihmetteli toisia koiria ja pellon hajuja.

Sitten harjoiteltiin markkeerauksia ja miten hyvin koira palauttaa, vaikka takana on paljon toisia koiria. Monilla olikin tässä tosi paljon vaikeuksia ja koirat lähtivät leikittämään toisia yms. Nachokin teki pienen kunniakierroksen, mutta muuten tuli taas hyvin luo kutsusta.

Kouluttaja neuvoi, että tähän voi käyttää vauhtinoutoa (tuttu tokosta), eli heti kun koira on saanut damin, näyttää sille lelua ja se saa pudottaa damin. Tai antaa koiralle heti toisen damin, kun se on tuonut ensimmäisen. Kokeilin tätä Nachon kanssa ja sillä oli kyllä tosi vaikea päästää siitä damista irti, mutta saan tällä tavalla varmaan tuon tuomisen parantumaan paljon. Kun heti alkoi näkymään sitä, että sen damin kanssa olisi kiva (varsinkin tuollaisella pellolla) juoksennella itsekseen.

Sitten tehtiin vielä sellainen harjoitus, että koirat olivat piirissä selät toisiinsa ja vietiin ulkorinkiin damit. Sitten vuorotellen koirat hakivat ne. Minulla ei ole vielä damiliiviä, joten olin jättänyt toisen damin sinne pellon laitaan. No, kun Nacho ei heti löytänyt sitä oikeaa, niin otti sitten sen toisen. Sitten lähti tuomaan sitä ja matkalla huomasikin sen toisen, johon sitten vaihtoi. Noh, ehkä ei niin vakavaa tässä vaiheessa, mutta eihän sitä tuohon vaihtamiseen missään nimessä kannata opettaa, joten ohjaaja opettelee laittamaan damit johonkin järkevämpään paikkaan.

Nacho odottelee omaa vuoroaan.