Christan koulutuksessa 2.3.2018

Christa oli kouluttamassa meidän kultaisten tokotiimiä Lahdessa.

Nacho:
Ruudussa välillä luopuminen eteenmenossa namipurkista, joka on takana. Jos hyvin kuulolla pysäyttäessä suorapalkka ohjaajalta ja sen jälkeen saa ottaa namin purkista tai ruutuun lähetys. Välillä namipurkin voi heittää muualle kentälle ja siitä vaan pitää luopua. Usein myös suorapalkkaa, että eteenmeno pysyy yllä. Ruudun paikan hakemista eri paikoissa esim. jäällä tai isolla nurmikentällä, missä vaan haetaan paikkaa ja saa suoraan palkan niistä. Eteen voi koiran viedä. (Voi tehdä myös kiertoa.)

Seuruun tiivistys ottamalla sivuaskeleita poispäin koirasta aina välillä ja pitämällä kriteerit selvillä, jos koira on liian kaukana. Samoin, jos vilkuilee esim. maassa olevia teippejä. Ota teippiä mukaan treeneihin!

Yleisiä muistiinpanoja:
Kun koira osaa tehtävät, pitää vaatimustasoa lisätä, jotta saa koiran pysymään samalla tasolla.

Kierrättäminen eri häiriöillä lelut, namit, ihmiset, toiset koirat, hämykäskyt.

Häiriötreeninä ensin ohjattu nouto, sitten kierto ja samoilla kapuloilla nouto eteenpäin ja hyppy.

Kahden lelun välillä juokseminen ja stoppi kun on menossa lelulle siten, että lelu lävähtää samantien stopin jälkeen maahan.

Väljyyteen oikeaan suuntautuvaa ympyrää.

Löysään otteeseen sivuttain suuntautuva kapulan veto.

Sosiaalinen palkka siten, että koira hyppää päin käskyllä auttamaan löysään kapulan pitoon. (Vauhtinouto ja namipalkka vahvistavat aina hieman löysää otetta.)

Jessican koulutuksessa

Otin molemmat koirat Jessica Svanljungille koulutukseen.

Aloitin Sipsin kanssa tekemällä kierron. Kun oli uusi paikka ja Sipsille on varsinkin se kierto ollut vaikeaa, niin Jessica ehdotti, että palkkaan ensin pelkän kierron ja vasta sitten koko liikkeen. Sipsi teki hienosti kierron ja palkkasin siitä. Seuraavalla kerralla teki taas hienosti kierron ja pysähtyi hyvin, mutta sitten ei millään meinannut tajuta noutaa, vaan meni koko ajan uudestaan kiertämään. Ilmeisesti nyt on tarpeeksi mukavaa ja kannattavaa tehty kierrosta. Jessica sanoi, että nyt ennen koetta kannattaa tehdä vielä muutama treeni siten, että palkkaa ensin yhden kierron ja sen jälkeen ottaa myös noudon, jotta pysyy kuitenkin koko liikkeen idea muistissa.

Sitten teimme ruudun eteenmenon ja Sipsi meni tosi hienosti! Olen tehnyt sille kuuria ihan näkyvillä purkeilla ja se on selvästi saanut siitä varmuutta. Sipsi meni hyvin myös ruutuun, tosin ennakoi vähän maahanmenoa. Tehtiin vielä lopuksi toinen eteenlähetys siten, että purkki oli valmiina.

Sen jälkeen vaihdoin koiraa ja tein Nachon kanssa kokeenomaisen treenin, jossa oli seuraaminen, liikkeestä seisominen, nouto, kaukot, hyppy ja ruutu.
-Seuraamisessa Nachon kontakti eli aika paljon, varsinkin täyskäännöksissä ja pysähdyttäessä ehti vilkuilla muualle. Juoksussa otti etäisyyttä.
-Liikkeestä seisomista ei tehnyt, meni istumaan. Uusittiin ja istui silti.
-Noudossa haki nätisti, mutta pari kertaa pyöräytti sivulle tultaessa ja irrotuksessa käänteli vähän myös. 
-Kaukokäskyissä ei keskittynyt alussa ja meni huonolla tekniikalla maahan. Oli korvat luimussa ja ekalla maahanmenolla kääntyi katsomaan taakse ja meni väärin maahan. Sen jälkeen paransi vähän, mutta lopussa ei noussut perusasentoon kuin tokalla käskyllä.
-Hyppy meni hyvin, nyt ei ollut mitään aikomusta varastaa.
-Ruutu meni myös hyvin, meni kivalla vauhdilla ja hyvä pysähdys ja maahanmeno. Tosin kun menin viereen, se pomppasi ylös, joten sitä pitää myös harjoitella.

Teimme sitten erikseen liikkeestä seisomista. Jessica neuvoi tekemään siten, ettei katso Nachoa. Esim. peruuttaa ja katsoo koko ajan alaviistoon kun käsky tulee. Sitten voi tehdä sivuttain Nachoon nähden ja sitten Nacho takana. Ja mielellään niin, että kehuu heti kun koira jää oikeaan asentoon, mutta menee rauhassa sen luo palkitsemaan, ei heittopalkkaa, jotta liikkeeseen tulee rauhallisuutta ja se malttaa paremmin keskittyä itse sanaan. Koska liike on niin vaikea Nacholle, pitäisi onnistumisia saada ja yksi tapa miten koiraa voi auttaa on käsimerkillä siten, että ensin seurauttaa käsi nyrkissä, sitten vapauttaa sormet alas juuri kun antaa käskyn. Tämä tuntui toimivan Nacholla melko kivasti. Ja tämän lisäksi vielä alkuun vihjesana siitä mikä liike on tulossa.

Sitten teimme noutoa ja siihen saimme vinkin irroitukseen ottaa kapula Nacholta oikealla kädellä oikeasta laipasta. Tämän avulla Nacho ei niin väistä/ennakoi vasemman käden liikettä. Lisäksi sitä sivulle tuloa pitäisi vielä vahvistaa, ettei siinä käännä kapulaa ja tulee suoraan. Voisi myös ihan vaan kehua kun pitää hyvin, kun treenaa liikkurin kanssa ja kisanomaisesti, jottei sen takia pyörittele, että odottaa niin kovasti sitä luovutusta.

Ehdimme tehdä vielä vähän seuraamista. Nacholle oli tässä vaiheessa paikka jo tuttu, joten se piti paljon paremmin kontaktia. Juoksuun kokeilimme miten mun käsien asemointi vaikutti Nachoon ja käsien pitäminen vähän alempana auttoi selvästi sitä seuraamaan paremmin. Jos se meinaa ottaa etäisyyttä, pitäisi käsky vaan toistaa. Ja palkkaus siten, että se ei aina tulisi vasemmasta taskusta vaan esim. oikeasta kädestä selän takaa vasempaan siirtäen ja mielellään perusasennosta, kun Nacho on lähellä.

Jessica kehoitti myös miettimään, miten Nachon kokeenomainen/koe-suoritus kannattaa tehdä. Nyt otin sen suoraan autosta ja se oli aika villi ja ryntäili joka suuntaan, katseli paikkaa ja liikkuria, eikä keskittynyt. Sille voisi olla parempi saada hieman katsella paikkaa ja tehdä pieniä pätkiä seuraamista ja saada vähän palkkaa, että se muistaisi, että täällähän piti tämmöistä puuhata. Olen ehkä itse hakenut enempi sitä intoa, mutta toisaalta se voisi olla parempi, että olisi ihan rauhallinen ja keskittyisi tekemään liikkeet oikein ja siististi. Vaikka se itsestä tuntuu vähän sellaiselta vaisulta, kun se ei ole samanlainen hössöttäjä kuin Sipsi, mutta toisaalta olisihan se parempi tehdä oikein ja kauniisti, kuin vauhdilla ja väärin. Ja näköjään sitä vauhtia kuitenkin löytyy tarvittaessa.

Kuvituskuva, eipä tullut kuvattua treeneissä

Tokotiimi Ylöjärvellä Mika Jalosen koulutuksessa 16.1.2016

Tällä kertaa tokotiimin koulutus oli Ylöjärvellä ja meitä oli kouluttamassa Mika Jalonen. Aloitimme aamun luennolla, jonka aiheina oli motivaatio, kesto ja suoritusvarmuus. Paljon oli tuttuakin asiaa, mutta ohessa muutama muistiinpano luennolta.

Motivaatio

• Koiralla on tietty sisäinen motivaatio. Tämä voi olla vaikka ympäristön muutosten katselu. Kun yritetään opettaa katsekontaktia, koira voi lopettaa sen saadakseen katsella ympäristöä ja tämä tuntuu siitä hyvältä (jolloin sitä ei haittaa, vaikka menettää makupalapalkkion mahdollisuuden).
• Motivaatiosanasta palkkaamalla superhyvällä palkalla voidaan vaikuttaa koiran tunnetilaan ja saada sille myöhemmin hyvä motivaatio kyseiseen tehtävään pelkällä motivaatiosanalla.

Kesto

• Luo koiralle paljon kokemuksia ihmisen kanssa tekemisestä ja sitä kautta halu työskennellä ihmisen kanssa.
• Anna koiran itse oivaltaa asiat -> "wau" -efekti (koiralle).
• Virheet ovat vihjeitä, hyödynnä ne, mutta älä toista useita kertoja peräkkäin.
• Koiran sitouttaminen kontaktiin: 10 makupalaa 50 sek, sitten 60 sek, 70 sek jne. Anna makupalat hiljaa (hiljainen hyväksyntä, mitä voi käyttää myös kokeissa). Makupalan syömisen ajaksi koira saa laskua päätä, mutta sen tulisi heti sen jälkeen ottaa itse kontakti.

Suoritusvarmuus

• Suoritusvarmuutta zetan vaihtoihin saa sanomalla istu/seiso/maahan käskyjä eri nopeuksilla, istuen, hyppien, pysähtymällä seuraamisesta ja sanoen seiso (normaalisti koira pysähtyy istuen) ja muilla erilaisilla tavoilla vaihdellen.
• Suorituspaikkakohtaiset tehtävät voi tehdä lähekkäin, esimerkiksi ruudun ja merkin vierekkäin ja lähettämällä vaihtelevasti niihin.
• Ruutuun kannattaa lähettää max 2 kertaa ja sen jälkeen siirtää sitä.
• Tunnarikapulat voi laittaa kertakäyttömukien päälle, jos koira menee niille liian vauhdikkaasti.
• Jos koira epäonnistuu "käy siihen", eli mahdollisuus tekemiseen poistuu.   

Nacho valmiina omaan vuoroonsa

Sitten tehtiin koulutusta ryhmässä. Olimme aika loppupuolella Nachon kanssa, mutta se nukkui rauhallisena häkissä. Ekassa setissä otimme seuraamista ja juuri sitä kestoa siihen kontaktin pysymiseen. Kokeilimme testinä, että kuinka kauan sillä pysyy kontakti ihan perusasennossa. Ekalla kerralla pysyi n. 7 sekunttia ja sitten uusintakerralla jo 15 sekunttia. Ei kuitenkaan kovin hyvä tulos, eli tätä pitää ehdottomasti harjoitella! Turha lähteä liikkumaan, jos kestoa ei ole edes siinä helpommassa, eli paikallaan kontaktin pitämisessä. Ehkä ne häiriötkin ovat olleet Nacholle niin vaikeita, kun sillä ei nyt ole ihan kirkkaana se ajatus, että sitä kontaktia tulisi pitää niin kauan kunnes toisin sanotaan.

Nacho odottaa mitä tehdään seuraavaksi. Kuva Tiina Palmu.

Toinen setti olikin sitten aika lyhyt, mutta otimme tuon meidän "toisen ison ongelman" eli maahanmenon. Yritin nopeasti selittää mikä se ongelma on, mutta vähän kyllä tuntui, etten saanut sitä tarpeeksi hyvin selitettyä. Neuvoksi saatiin vaan tehdä sitä nopeutta ensin käsimerkillä ja sitten pienentämällä apuja. Noh, ehkä siinä oli hyvä ajatus, että pitäisi itse selvittää, että mikä se on, mitä teen silloin kun tekee nopeasti maahanmenon ja mitä teen eri tavalla silloin kun sitten hidasteleekin.

Palvova katse. Kuva Tiina Palmu.

Pari vinkkiä, mitä keräsin muiden vuoroilta:

• Nouto-otteeseen vinkkinä harjanvarsi, eli hieman pidempi esine ja kun koira pitää sitä, kevyt tasainen veto sivulle, jotta pitää kunnolla
• Etäisyyttä otettaessa yksi askel taaksepäin siten, ettei väliin jää tyhjää, ei vaikuta koiran toimintaan paljon. Kun tällä tavalla tekee toistoja paljon, välimatkaa saa lisättyä suht nopeasti.
• Seuraamiseen takapään käyttöä tehostamaan neliö-harjoitus siten, että ohjaajan rintamasuunta säilyy koko ajan samana (sekä liikkumisnopeus). Koira siis ensin suoraan, sitten oikeaan, sitten taaksepäin ja sitten vasempaan.
• Opetettaessa esimerkiksi kierron alkusignaalia, ensin pari kertaa reipas kierto tarpeeksi läheltä ja auttaen, sitten koirasta kiinni ja vihjesana "missä kierto" ja kun koira katsoo, heti vapautus kiertämään.

Korrien koulutuksessa

Käytiin meidän pienellä kultsuporukalla Pekka Korrin ja Riitta Jantunen-Korrin koulutuksessa Järvenpäässä 23.9.2015.

Olin ekana Nachon kanssa Pekalla ja otettiin pieni kokeenomainen setti. Tehtiin tosi lyhyt seuraaminen, alokasluokan luoksetulo ja kaukokäskyt. Ensinnäkään Nacho ei meinannut pysyä nahoissaan kentälle tullessa, vaan ryntäili eteen ja pomppeli ympäriinsä. Sitten seuraaminen ei tässä mielentilassa tietenkään onnistunut kovin hyvin, vaan pomppi siinäkin. Luoksetulossa pomppasi kauhealla innolla viereen. Kaukokäskyissä meni hyvin maahan, nousi hyvin istumaan, mutta siitä maahan otti hieman toista tassua alle. Jokaisessa välissä pomppi kauhean innoissaan, kun kehuin sitä. Lopuksi palkkasin treenikassilta lihapullilla.

Pekka sanoi, että Nacho on vilkas ja iloinen ja vastaa hyvin sosiaaliseen palkkaan. Nacho on kuulemma tosi hienosti itse aktiivinen ja minä passiivinen (jee, ollaan ehkä jotain opittu!). Tosin hän sanoi, että väleissä pomppimista pitäisi hieman hillitä. Hän puhui siitä miten tärkeää juuri sosiaalinen palkka on, jotta koira pystyy tekemään myös hyvän kilpailusuorituksen. Eli oikeastaan ei pitäisi ikinä sanoa, että harjoittelee palkattomuutta, vaan kokeenomaisissa treeneissä harjoittelee sosiaalista palkkaamista. Lenkilläkin voisi ottaa välillä Nachon vaan tekemään jonkun pienen tokojutun, kehua ja sitten päästää jatkamaan lenkkiä normaalisti ihan harjoituksen vuoksi. Ja sitten noita kokeenomaisia treenejä voisi tehdä vaikka useita viikossa, koska tällä hetkellä meidän ei kuitenkaan ole tarkoitus vielä mennä kokeisiin.

Ennen koetta kannattaa pitää vaikka kirjaa mitä on tehnyt muutaman viikon ennen koetta. Sitten jos koe on mennyt hyvin, tietää, että nämä esivalmistelut ovat toimivat. Jos koe taas ei mene hyvin, pitää tehdä muutoksia. Hän myös sanoi, että koe on onnistunut, jos Nacho tekee hyvällä fiiliksellä ja hyvässä yhteistyössä, vaikka pisteitä olisi vain 110. Sen sijaan, jos fiilis ei ole hyvä, ei koe ole onnistunut, vaikka pisteitä olisi 180.

Otin Nachon kentälle tässä-käskyllä ja sitä Pekka suositteli jatkamaan ja kehittämään. Kaikki osa-alueet joita kokeessa voi tulla, pitäisi harjoitella mahdollisimman hyvin, ihan tuomarin kättelyä myöten. Koska Nacho ei kovin innoissaan ollut siitä tässä-käskystä, sitä voisi parantaa niin, että välillä näissä kokeenomaissa harjoituksissa, palkkaisi nimenomaan siitä. Tekisi vaikka muutaman liikkeen, palkkaisi niistä sosiaalisella palkalla ja sitten ottaisi Nachon mukaan tässä-käskyllä ja siitä tulisikin superpalkka. Sillä tavalla kokeessa se voisi pitää sitä tässä-käskyä itsestään palkitsevana.

Koiralle olisi tärkeä luoda mahdollisimman samanlainen fiilis treeneistä kuin mitä koe on. Parasta olisi, jos koira ei erottaisi kokeita ja treenejä, vaan olisi vain tokoa. Kuitenkin vasta kokeessa näkee mikä se koiran koetaso on. Olisi hyvä, jos se olisi sama kuin taso treeneissä. Jos ohjaaja tietää, että hyvään koesuoritukseen vaaditaan tason korottamista, se lisää myös jännitystä. Sen sijaan, jos hyvään koesuoritukseen riittää ihan perus treenisuoritus, voi ohjaajakin olla jännittämättä. Koesuoritusta on myös vaikea parantaa, jos treenit ovat kovin erilaisia, koska treeneissä tehtävät asiat eivät silloin välttämättä siirry koesuoritukseen.

Kyselin vielä erikseen seuraamisesta. Teimme ensin pienen häiriötreenin, jossa Nacho ensin meni helposti lankaan, mutta sitten muisti homman ja piti paremmin kontaktia. Näitä voisi edelleen jonkin verran tehdä ja sitten liikkeessä voisi tehdä niin, että Nachoa voisi kehua, kun pitää kontaktia, huomauttaa, jos tiputtaa ja sitten taas kehua, kun ottaa uudestaan kontaktin. Sen jälkeen voisi kävellä vähän matkaa hiljaa ja sitten "jes" ja kunnon palkka, eli lelu/nami. Tällä tavalla se alkaisi odottaa, että milloin tulee se hiljainen hetki, koska se tietää sitä kunnon palkkaa.

Teimme seuraamista myös hieman niin, että nami on kädessä ulkopuolella. Tämän Nacho osaa, mutta sitten kun kättä piti liikutella normaalisti, se jäi siihen hieman kiinni. Eli tätäkin voisi harjoitella lisää siten, että liikkuminen on välillä normaalimpaa.

Seuraamista Nachon kanssa (kuva Tiina Kemppainen).

Riitan vuorolle otin Sipsin ja sen kanssa tehtiin myös seuraamista. Riitta teetti ensin pienen kokeenomaisen pätkän ja Sipsi seurasi aika hyvin, joten sen pahimmat ongelmat ei nyt tulleet oikein esille. Sipsi tosin meni aika helpolla Riitan tekemiin pieniin häiriöihin, joten sellaisia häiriötreenejä, jotka tulevat yllättäen kesken pidemmän seuraamisen pitäisi tehdä. Näitä voisi myös yrittää tehdä mahdollisimman koemaisiksi, jotta se tajuaisi kokeessa vaan tsempata, jos mennään esim. läheltä tuomaria.

Pohdimme Riitan kanssa, että mistä seuraamisen ajoittaiset ongelmat johtuvat ja uskoisin, että suurin syy on vireessä, koska teknisesti se osaa seurata. Koska Sipsillä on kokeissa vire tosi korkealla, voisi kokeilla opettaa sen laskemaan virettä, varsinkin askelsiirtymiin. Niissähän se on välillä tehnyt omia pomppuja ja joskus jopa äännellyt. Kokeilimme näihin namista luopumista. Eli tein ensin hieman suoraa seuraamista, sitten askelsiirtymät ja sen jälkeen näytän sille oikeassa kädessä olevaa namia, josta käsken sen luopumaan. Kun se hieman laskee virettä luopumisen seurauksena, se saa palkan.

Namin voi myös laittaa maahan ja ottaa sen siitä. Jotkut koirat voi päästää hakemaan sen suoraan maasta tai heittää sen, mutta Sipsille ei kannata tehdä niin, koska se innostuu niin paljon nameista. Jos näyttää, että nämä harjoitukset helpottavat Sipsin seuraamista, näihin voisi lisätä uuden käskyn ja käyttää sitä sellaisissa tilanteissa, joissa seuraaminen pitäisi erityisesti saada paremmaksi.

Tokotiimi Muuramessa, Satsun koulutuksessa

Yövyttiin kesähotelli Rentukassa ja syötiin siellä aamupala. Sitten kohti Muuramea. Nacho oli saanut edellisenä päivänä kuulemma uida oikein kunnolla (oli lähtenyt jalkapallon perään ja sitten kun ei saanut sitä suuhun, vaan se meni koko ajan kauemmas, joten se piti veneellä hakea takaisin), joten mietin, että mitenköhän se jaksaa tehdä. Noh, olihan se toisaalta jo yhden yön saanut nukkua välissä.

Aamulla oli ensin uusien koirien tiimiin haku. Kivoja koiria oli pyrkimässä, paljon nuoria koiria ja suurin osa olikin jo ennestään tuttuja, joko tiimistä tai Pääkaupunkiseudun kultaisista.

Vuoden 2015 tiimiin hakijat.

Sitten aloitettiin koulutus. Kouluttajana oli siis Satu Taskinen. Koska olimme lähdössä lomareissulle, ilmoitin, että voimme olla ekoina. Teimme seuraamista. Kerroin ensin mitä ongelmia meillä on seuraamisessa ollut. Pahimpana se, että se niin helposti hävittää kontaktin ja että paikka ei pysy, jos kävelen kovempaa vauhtia. Näytin millä mallilla se on. Ja eihän se kovin hyvällä mallilla ole, siinä taisi heti jo kontakti hävitä pari kertaa. Satsu myös huomasi heti, että itse tuijotan koiraa ja liikun tosi epäluonnollisesti, ihan hitaasti. Yritin sitten selittää, että jos en katso sitä, niin en näe, jos se pudottaa kontaktin. Satsu totesi heti, että koirasta näkee, että se odottaa ohjaajan pitävän kontaktia ja jos ei pidä, niin se on vähän pihalla, että mitä tässä nyt tehdään.

Ohjaaja yrittää olla tuijottamatta koiraa. (kuva Johanna Lehto)

Satsu neuvoi, että ensinnäkin ohjaajan liikkuminen pitäisi saada normaalimmaksi. Kun lähdin normaalia vauhtia liikkeelle, Nachokin tuli paremmin mukana. Välillä se kuitenkin selvästi jäi jälkeen, varsinkin juoksussa. Tässä pitäisi sille saada nyt ajatus, että sen pitää huolehtia paikasta ja tsempata itse, eikä niin, että ohjaaja katselee sitä ja houkuttelee. Yritimme tehdä pitkää pätkää juoksua, jotta se tajuaisi, että palkan saa kun tsemppaa. Se ei vaan yhtään tajunnut mitään juoksussa seuraamista, kun sellaista ei olla tehty, joten juoksenteli vaan mukana perässä. Palkattiin kuitenkin kun saatiin joku hieman parempi kohta ja lopetettiin eka setti siihen.

Jee, pallo. (kuva Johanna Lehto)

Toisessa setissä otettiin lisää seuraamista. Teimme alussa vähän lisää juoksua ja nyt Nacho oli hieman miettinyt asiaa ja se meni paremmin. Sitten teimme kontaktiharjoituksia ja ne menivät tosi huonosti! Nacho katsoi joka kerta houkuttelulelua. Tässä pitäisi saada sille nyt jotenkin selville, että sen pitäisi oikeasti jättää nuo häiriöitä katsomatta. En tosin oikein tiedä miten siihen pääsisi, koska se ei nyt erityisesti välittänyt, vaikka sitä huomautti katsomisesta. Mutta jos nyt yrittäisi palkata sitä siitä omaehtoisesta tsemppaamisesta, eikä houkuttelisi, niin voihan se olla, että se auttaisi tähän kontaktiinkin.

Kyllähän se vähän niinkuin seuraamiselta näyttää. (kuva Johanna Lehto)

Moni teki merkin kiertoa ja kierto-ohjatun loppuosaa, mutta niissä ei mitään kovin suuria oivalluksia tullut. Toki merkin kierrossa kannattaa palkan suunta miettiä, jotta koira kiertää tiiviisti, esim. heittää pallo vastakkaiseen suuntaan, josta koira tulee merkin takaa kiertämästä. Tuota loppuosaa voi pilkkoa itse olemalla lähellä esteitä tai tuomalla merkkiä lähemmäs estettä.

"Merkittömässä merkissä", eli lähettämisessä määrätylle paikalle voi käyttää hyväksi samoja juttuja miten nomessa opetetaan koiralle eteenmenoa. Eli keppiä, jonka vieressä on pallo ja sille lähetystä. Keppi auttaa koiraa katsomaan suoraan oikeaan kohtaan, eli eteenpäin. Näitä keppejä voi sitten laittaa eri suuntiin ja rintamasuuntaa vaihtamalla näyttää koiralle, minkä kepin luo sen tulisi mennä (ja missä on se pallo). Varsinkin nurmikolla nämä harjoitukset ovat hyviä, kun koira ei näe sitä palloa kauempaa. Satsu sanoi, että ei tee näitä millään hirveän pitkillä matkoilla vaan 10-20 m päähän.

Kun koira osaa mennä eteen, sille pitäisi vielä opettaa siirtyminen pienen matkan sivusuunnissa. Näissä voi käyttää kosketusalustaa apuna ja ottaa niihin jonkun eri käskyn. Koira siis asetetaan johonkin tiettyyn kohtaan ja muutaman metrin päähän kosketusalusta, jolle siirtyminen käsimerkillä ja käskyllä. Lisäksi olisi hyvä, että koira osaisi peruuttaa, jos se on ihan alueen etureunalla.

Kouluttautumassa taasen

Oltiin taas Sirke Viitasen koulutuksessa. Tällä kertaa meillä oli koko tunti aikaa. Jaoin sen 15 minuutin pätkiin, joista kaksi ekaa tein Sipsin kanssa ja kaksi jälkimmäistä Nachon kanssa.

Ekassa pätkässä otin Sipsin kanssa kokeenomaisen setin, jossa oli ekana zeta, sitten nouto, kaukokäskyt ja ruutu, jossa oli sitten loppupalkka takarajan ulkopuolella.

Zeta meni tällä kertaa yllättävän hyvin! Sipsi teki kaikki asennot, joskin seuraamisessa taas haahuili ja katseli merkkejä yms. Sirke kuitenkin sanoi tähän, että ei ehkä kannata tässä liikkeessä alkaa seuraamisesta nillittää, koska se on ehkä vaikuttanut siihen, että asennonvaihdot ovat sitten välillä huonot. Keskitytään siihen seuraamisen parantamiseen muuten ja toivotaan, että se sitten vaan kantaisi myös tähän seuraamiseen.

Nouto oli ihan hyvä, pikkuisen intoili kapulan pois ottamista, sitä voisi vähän taas kertailla, jotta pitää rauhassa vaikka käsi lähestyy.

Kaukoissa tuli tosi paljon lisäkäskyjä ja tekniikkakin oli surkealla tolalla. Olin ajatellut ylläripalkata jostain vaihdosta, mutta kun oikein mikään ei sujunut, niin palkkasin sitten vaan takaisin tullessa hyvästä kontaktista. Tästä Sirke sanoi, että Sipsi ei näyttänyt siltä, etteikö se olisi keskittynyt, vaan nyt se näytti jäävän kyttäämään multa tulevaa palkkaa. Oli tosi etupainoinen ja sen takia tekniikka ei onnistunut. Otimme sitten seuraavassa setissä tämän tarkempaan käsittelyyn.

Ruutu oli vaikea. Sipsi meinasi lähteä ruutua kohti, koska siellä oli matkalla yksi merkki. Ei selvästi nähnyt maassa olevaa merkkiä, eikä osaa suunnata eteenpäin ilman selkeää merkkiä (Uusi merkitön merkki tulee olemaan tosi vaikea, kun Sipsi ei osaa eteen-käskyä.) Kun kuitenkin sitten löysi merkin, niin ruutuun lähti myös aika haahuillen, ei selvästikään nähnyt sitä ennen kuin ihan lähellä (tumma nauha ja punaiset merkit nurmikolla). Meni kuitenkin perille ja palkkasin siitä. Otettiin sitten vielä uusiksi ja silloinkin meni vähän haahuillen, mutta hyvin kuitenkin ruutuun perille asti ja palkkasin viemällä sille namin perille asti.

Toisessa setissä sitten keskityttiin niihin kaukokäskyihin. Sirke ehdotti sellaista leikkiä, että nopealla tahdilla tehdään vaihtoja ja sitten takana olevan tötsän kierto ja sen jälkeen saa juosta mun luo palkkaa varten (tässä saadaan "samalla hinnalla" myös merkin kiertoa treenattua). Tehtiin näitä pari settiä ja Sipsi selvästi tykkäsi tästä leikistä. Tosin teki välillä sitten vähän omia säätöjä, kuten maahanmenossa jätti jalat ilmaan ja joillain vaihdoilla ei reagoinut.

Myös tekniikka kärsi aluksi, mutta sitten kun alkoi ajatella taaksepäin, ei ollut enää niin pitkänä eteenpäin ja teki paremmin. Tässä leikissä ei siis liikaa saa murehtia tekniikkaa vaan tarkoitus on vaan pitää hauskaa ja saada sitä ajatusta vähän enempi taaksepäin. Lisäksi haetaan vauhtia ja nopeaa reagointia käskyihin, koska kaksoiskäskyistä lähtee enempi pisteitä kuin pienestä eteenpäin tulemisesta. Välillä voi pitää vähän pidempiä taukoa, hakien jännitystä siihen koiraan, että milloin se käsky tulee ja vaikka sen käskyn jälkeen heti kiertoon vapauttaminen.

Sipsi odottelee vuoroaan.

Seuraavassa setissä otin sitten Nachon kanssa seuraamista. Nacho jäi ensin ihan täysin kiinni Väinön ruutuharjoituksiin, mutta pystyi sitten kuitenkin yllättävän hyvin keskittymään pitämään kontaktia, kun lähdettiin liikkeelle. Ainoastaan kerran jäi perusasennossa tuijottelemaan muualle ja siitä toruin sitä. Sen jälkeen piti tosi kivasti kontaktia, myös liikkuroidusti tehtynä. Sirke tosin sanoi, että se on vielä aika kaukana rennosta seuraamisesta, kun joutuu niin kovasti keskittymään siihen kontaktin pitoon. Sen takia myös välillä asento hieman kärsii ja joutuu sitä korjailemaan. Mutta luultavasti pikkuhiljaa oppii pitämään kontaktia paremmin ja sitten kun itse voin luottaa siihen, että kontakti pysyy, voin itse kävellä rennommin kun ei tarvi katsoa koko ajan sitä, että pysyykö sen kontakti.

Juttelimme myös kokeenomaisuudesta. Nachohan on vähän lannistunut, jos sen kanssa on yrittänyt useampaa (sen osaamaa) liikettä tehdä peräkkäin ilman palkkaa. Kotona olen sitten kokeillut tätä ruoalla ja se toimii paremmin, kun Nacho tietää, että ruoka on odottamassa. Se, että tämä sama ei toimi lelun kanssa, johtuu varmaan siitä, että Nacho ei vielä ymmärrä, että se lelu tulee sitten kun vaan tekee tarpeeksi. Tässä voisi yrittää sellaista, että sitä lelua ei aina saisi heti, vaan sillä härnättäisiin ensin, jos ei tee tarpeeksi nopeasti tai hyvin ja siten saataisiin Nacho yrittämään lisää ennen palkkaa.

Kokeilimme luoksetulossa sitä, että näytän palloa ja härnään sillä, mutta jos ei tule tarpeeksi kovaa, ei saa sitä. Tämänkin pitäisi olla sellaista rentoa ja nopeasti etenevää leikkiä, eli heti uusi yritys, jos ei "ehdi" lelua saamaan. Nacho alkoikin tulla sitten parin yrityksen jälkeen kovempaa leluun kiinni. Muutenkin sillä lelulla voisi välillä härnätä sen sijaan, että antaa Nachon itsekseen juoksennella sen kanssa. Ja ainakin ottaa sen heti pois, jos meinaa lopettaa sen kanssa nujuamisen.

Enkö ollutkin pätevä?

Viimeisessä setissä tein Nachon kanssa zetan jättöjä. Aloitimme seisomisella, jonka se sekoittaa tällä hetkellä tosi paljon istumiseen (joka on sillä hyvin vahva). Kokeilimme ensin odota-käskyllä, mutta Nacho meni koko ajan istumaan. Sitten kokeilimme peru-käskyä (joka on kaukokäskyissä istumisesta seisominen), mutta silti Nacho vaan meni istumaan.

Sirke ehdotti, että jos kokeilisimme juoksusta, niin Nacho ei ehkä niin helposti istuisi, kun se on hankalampaa kovasta vauhdista. Ja kappas, Nacho alkoi hienosti seisoa. Teimme sitten myös käsimerkillä, jotta se seisominen olisi tosi nopea ja näissä Nacho kyllä teki tosi hyvin (sehän reagoi muutenkin käsimerkkeihin tosi paljon). Teimme sitten myös normaalista kävelystä käsimerkillä ja sekin sujui hienosti. Näissä voisi nyt tehdä niin, että antaa sen käskyn aina siinä kohtaa, kun käsi on menossa taakse, jolloin se toimisi luontaisena "käsimerkkinä" Nacholle. Sitten kun näitä on nyt muutamia kertoja treenattu, voitaisiin treenata vuorotellen istumista ja seisomista, jotta oppii myös sitä erottelua.

Sitten teimme vielä maahanmenoa ja juttelin (taas kerran) aiheesta maahanmeno etujalat paikallaan vai "syöksyen". Sirke sanoi ensin, että osa koirista kyllä tekee nopeasti etujalat paikallaan tekniikallakin ja näitä ehkä jatkossa nähdään enempi, jos etujalkakaukot lisääntyvät. Mutta kun näytin miten Nacho tekee (teki toki ensin istumisen..), niin aika hidashan se on. Ja sitten jos haen siihen nopeutta, se alkaa liikuttaa etutassuja ja sitten sekoittaa sen myös kaukokäskyihin ja liikuttaa niissäkin helpommin.

Näytin sitten missä vaiheessa meidän "piu" maahanmeno on ja eihän se nyt kovasti mihinkään ole edennyt, kun ei olla sitä treenattu (ylläri!). Nacho teki sitä kuitenkin yllättävän kivasti, kunhan näyttää sille tarpeeksi käsimerkkiä avuksi. Mutta ei se mitään, sitä voisi nyt vaan tehdä niin, että ensin on isot avut ja sitten aina välillä pienempi tai hieman myöhemmin. Kun sitä vaan tekisi, niin kait se alkaisi sen paremmin osata!

Sirke neuvoi myös tekemään sitä esimerksiksi pyöräytyksen jälkeen, jotta Nacho on sopivassa liikkeessä tai vaikka itse pyörien. Sitten sivulla voisi kokeilla pompauttaa sitä kerran ilmaan ja siitä suoraan maahan piu. Kokeiltiin näitä ja meni ihan kivasti, tosin sivullahan se on sitten ihan vinossa. Mutta sitäkin voi palkalla hieman korjata, palkkaamalla joka tapuksessa ulkosyrjältä (vaikka itse siirtyen oikeaan paikkaan).

Goldie ja Nacho (Vinski katsoo autosta) tauolla.

"Olen ihan pieni, älä syö mua."

Tehtiin vielä paikallaolot Sirken lähdettyä. Nacho oli tosi hienosti maassa paikoillaan, ei yhtään venkoillut asentoa! Samoin istuminen meni hyvin. Sipsi kerran kääntyi jonkun pörriäisen takia ja kun Väinö ei mennyt ekalla istumisesta maahan, niin Sipsi meni sitten jossain vaiheessa maahan, kun niin monta käskyä tuli. Sen jälkeen kyllä istui nätisti, kun sitä siitä moitin ja meni kuitenkin omalla käskyllä ihan hyvin. Myös luoksetulo oli vauhdikas.

Suomen Noutajajärjestön leirillä 6.-10.7.

Lähdimme kesälomailemaan leirille Pieksämäen Partaharjuun. Otin mukaan Sipsin ja Nachon ja koska Nacholla oli juoksut, Sipsi sai osallistua kaikkiin tokokoulutuksiin ja Nachon kanssa teimme vaan nomea. Meidän ohjelma oli seuraavanlainen:

-maanantai: toko kaukokäskyt
-tiistai: toko seuraaminen (loppupäivän katselin tokokoetta)
-keskiviikko: (aamupäivän katselin BH-koetta) toko ruutu ja merkki sekä jumppaa
-torstai: nome ja illalla vielä toko ohjattu nouto ja merkin kierto
-perjantai: nome

TOKO

Tokoa oli vetämässä Piritta "Pipa" Pärssinen. Ensimmäinen koulutus oli kaukokäskykoulutus ja se oli maanantai-iltapäivänä, joten lähdin aamulla reissuun. Ehdin melko hyvin ajoissa paikalle ja sitten vaan treenaamaan Sipsin kanssa.

Kaukokäskyt

Sipsin into kaukokäskyjä kohtaan ei ole kovin suuri, joten sitä voisi lisätä palkitsemalla välillä heti vihjesanasta (kaket). Näin sitä saisi keskittymään heti alusta lähtien. Pohjalle voi tehdä jonkun toisen liikkeen laskemaan virettä (jotta oppisi sanasta nostamaan sitä itse). Välillä voi käskeä jotain yllättävää, kuten vaikka peruuttamaan, kun muuten tekee ihan kokeenomaisesti. Tämäkin lisää sitä, että pitää oikeasti kuunnella (ja peruuttaminen suuntaa taaksepäin).

Koska Sipsi on niin herkkä kaikille häiriöille kaukokäskyissä, voisi treeneissä lisätä jonkun pienen häiriön juuri kun on antamassa käskyä. Tekniikka on Sipsillä sinänsä jo kunnossa, joten sitä ei tarvi hioa niin paljon, vaan tehdä enempi näitä keskittymistreenejä. Joskus voisi tehdä ylläripalkan, jonkun oikein superpalkan, vaikka se tekisi matalammassa vireessä, kunhan valitsee tarpeeksi hyvän vaihdon. Virettä voi myös nostattaa innostamalla ennen kaukoja.

Kaukoja ja niihin tarvittavia lihaksia voi treenata myös tekemällä takajalat portailla tai peruuttamalla rinteessä.

Seuraaminen

Emme kauheasti pystyneet treenaamaan seuraamista, koska tiistaina oli myös mejäkokeita ja heidän aloitus oli tokokentän laidalla ja siinä ammutaan laukaus koirille. Yksi laukaus olisi vielä menetellyt, mutta koska ryhmiä oli monta, niin laukauksiakin oli monta. Sipsi oli sen verran hermostunut ja peloissaan näistä, että oli turha yrittää sen kanssa hinkata mitään.

Tehtiin pieni pätkä seuraamista ja sitten lähinnä kerroin meidän ongelmista. Pipa neuvoi, että tekisi vaan pitkiä pätkiä ilman palkkaa ja lopussa tosi hyvä palkka. Jotta Sipsi oppisi, että pitää vaan tehdä pitkään, kyllä se palkka sieltä tulee.

Lopputiistai menikin sitten tokokoetta katsellessa. Vähän harmillisesti sää ei oikein suosinut.

Ruutu

Sipsi jäi pyörimään ruudun etuosaan. Sille pitäisi taas ottaa kuuri takapalkalla siten että välillä saa ihan jousta ruudun läpi.

Yleisesti ruudusta ja muiden kohdalla tulleita vinkkejä.: Noutajalle kannattaa ruutuunmeno pitää "harvinaisena herkkuna". Eli tehdä vain yksittäisiä toistoja, koska noutaja ei, jotta liikkeestä ei tule tylsä. Noutaja ei kuitenkaan ikinä ole niin nopea kuin joku paimenkoira tai jaksa samalla tavalla toistoja. Varsinkin alkuvaiheessa palkan tulisi aina tulla ruutuun, jottei koira ala sen takia menemään väärään paikkaan.

Sitten kun koira jo paremmin osaa ruudun, palkka voi olla ruudun takana ja koiran voi pysäyttää välissä. Jos haetaan vauhtia ruutuun, ei voida välittää siitä, jos paikka ei ole täysin oikea. Yksi tapa saada vauhtia on juosta koiran kanssa kilpaa ruutuun ja napata siellä oleva palkka, jos koira ei juokse tarpeeksi kovaa (tässä kannattaa ottaa vähän etumatkaa). Ruutua koira saa tarjota itse (toisin kuin hyppyä!).



Jumppa



Kierto-ohjattu

Nachon torstain nomekoulutus (josta selitys alla) loppui juuri sen verran ajoissa, että ehdin kentän laidalle ennen kuin Pipan koulutus alkoi. Koska osallistujia ei näyttänyt olevan jonoksi asti, päätin osallistua vielä siihen Sipsin kanssa, olihan se kököttänyt autossa koko päivän.

Pipa sanoi, että tärkeintä tuossa liikkeessä on se, että koiralla on todella vahva kiertäminen. Vasta sen jälkeen voi lisätä häiriöitä, kuten hyppyesteet ja kapulat. Sipsin kanssa kokeillessa kävi ilmi, että sille ei vielä ollut kiertäminen tarpeeksi selvä. Sitä pitää nyt harjoitella erikseen ja vasta sitten lisätä muut osat.

NOME

Nomessa oli koulutukset järjestetty siten, että aina kaksi päivää oltiin samassa ryhmässä. Meidän ryhmän vetäjä oli Eeva-Liisa Kauppila. Ryhmässä oli Nachon lisäksi kaksi kultaistanoutajaa ja kaksi labbista (nämä kummatkin olivat pariskunnilla) sekä yksi tolleri. Ensimmäisen päivän treenasimme ihan tokokentän läheisyydessä ja toisena päivänä rannassa, koska toivoin, että tekisimme vesijuttuja, kun välillä Nachon veteenmeno on ollut haastavaa.

Torstain nome

Ensimmäisenä teimme ihan vaan perus markkeerauksen ja sen hakemisen, jotta kouluttaja näki, missä vaiheessa kukakin on. Nacholla ei ollut tässä mitään ongelmaa.

Muistipaikat
Sektorit

Perjantain nome

Teimme vesihommia. Ranta oli hyvin matala, joten varsinaista uimista ei kauhean paljon tullut, vaan lähinnä se oli kahlaamista (Nachon tapauksessa pomppimista). Varsinkin ekat noudot Nacho teki todella vauhdikkaasti, ei mitään empimistä veteen menossa. Sitten siirryimme "niemen" toiselle puolelle ja myös sieltä markkeeraukset veteen olivat hyviä. Linja onnistui myös aika läheltä vesirajaa lähetettynä, mutta sitten kun siirryimme kauemmas maalle, Nacholla meni pasmat sekaisin (kuten myös monilla muilla ryhmän koirilla), eikä osannut enää mennä sinne, vaikka oli samassa paikassa monta kertaa käynyt.

Yhden kerran teimme myös maalle markkeerauksen ja vaikka se tuli polun toiselle puolelle, Nacho selvitti sen hyvin, vaikka kiersikin vähän takakautta. Osalla koirista se tehtävä oli todella vaikea. Tässä tehtävässä toinen koira siis teki linjan veteen ja toinen markkeerauksen metsään, näissä Nacho jo odotti ihan nätisti kun toinen teki. Kouluttaja sanoi, että kannattaa vesijuttuja tehdessä tehdä kuitenkin myös jotain juttuja metsän suuntaan, ettei koira ajattele, että metsässä tehdään vain hakua.

Viimeisellä kerralla Nacho oli niin väsynyt, että se hörppäsi vettä matkalla damille ja tosi väsyneesti haki. Kouluttaja sanoikin sitten, että sen kanssa kannattaa lopettaa siihen, vaikka viimeinen linja (sieltä maan puolelta) oli tosi vaikea sille ja jouduin mennä lähettämään sen lähelle vesirajaa. Sen jälkeen veimme vielä muistipaikkaan dameja, mutta sitten vain juttelimme, eikä koirat päässeet niitä enää hakemaan. Nacho alkoi nukkumaan ihan tyytyväisenä, eikä haikaillut enää niiden perään.

Kouluttaja sanoi, että Nachon seuraamisen kanssa pitää olla tarkkana ja pitää kriteereistä kiinni. Jos sen ei ikinä anna edistää, se oppii kyllä pysymään sivulla ja se on huomattavasti helpompaa tehdä nyt kuin viisi vuotiaan koiran kanssa. Ja joka kerta vaan ottaa sen ajan mikä sen kanssa menee tehdä se kunnolla. Jos joku hoputtaa, niin sanoo, että ottaa sitten vaikka yhden noudon vähemmän, jos se on ajasta kiinni.

Mainitsin tässä vaiheessa jotain Uudenmaan Ohjuksesta ja sitten kouluttaja sanoikin, että hän oli juuri se tuomari siinä seuraamisrastilla! Ja sanoi, että Nachon seuraaminen on kyllä paljon kehittynyt siitä keväästä. Ja ollaanhan me sitä yritetty treenatakin. Aluksi kannattaa tehdä helpommissa maastoissa, joissa seuraaminen vieressä on helppoa ja vasta myöhemmin jossain pöheiköissä, joissa siinä vierellä pysyminen on muutenkin vaikeampaa.

Sitten kysyin, että mitä alokasluokkaan mennessä koiran pitää osata. Kouluttaja sanoi, että perustottelevaisuus pitäisi olla kunnossa, luoksetulo, pysähtyminen, paikalla pysyminen ja damin palautus. Seuraaminen myös, sitä voi jo alokasluokassa olla ja jonkin näköistä ohjattavuutta pitäisi olla. Alokasluokassa voi tulla jo lyhyt linja, yleensä siinä kuulemma ammutaan, mutta joku ryhmäläisistä sanoi, että aina näin ei välttämättä ole.

Sokkolinjojen opetteluun kouluttaja sanoi, että nämä meidän tekemät muistipaikka harjoitukset ovat hyviä. Kun koira on monta kertaa lähetetty johonkin tiettyyn paikkaan niin, että siellä on aina ollut dami, voi joku kerta kokeilla lähettää sen sinne sokkona. Sitten kun näitä vaan tekee tarpeeksi koiralle tulee mielikuva, että kun sen lähettää suoraan eteenpäin, siellä on aina dami.

Sirken koulutuksessa

Meillä oli taas Sirke Viitasen tokokoulutus, tällä kertaa Heurekan nurmilla. Otin Sipsin ensin, kun sitä ei oikein uskalla jättää autoon yksin, ettei vaan raavi poskiaan. Sillä on nyt tullut tosi rasittava tapa, että ei meinaa millään pysyä matollaan "käy siihen" käskyllä. Pitäisi muistaa palkita sitä siitä, eikä vaan ottaa tekemään, jos meinaa hiipiä sieltä.

Teimme ensin zetan ja sen jälkeen normaalia seuraamista. Zetassa Sipsi teki tosi nätti seuraamista, mutta asentoja ei tehnyt sitten millään! Ekana oli seisomaan jääminen ja siinä vähän otti askelia, istumiseen ja maahan jouduin antamaan useamman käskyn. Seuraaminen sen sijaan toimi myös käännöksissä suht ok. Itse seuraaminen oli ihan kivanoloista, tosin Sipsi edistää ja on hieman vino, mutta oli koko ajan innoissaan, myös juoksemisessa. Palkkasin muutaman kerran.

Huonointa seuraaminen oli kun suuntasimme kohti omaa treenikassia (jossa on Sipsin palkat). Tästä Sirke sanoi, että sitä voisi treenata niin, että siitä omasta treenikassista tulisi "tsemppaus" parempaan seuraamiseen sen sijaan, että kontakti aina silloin huonontuu. Harjoittelimme tätä siten, että kävelimme kohti palkkaa ja aina jos kontakti putosi, menimme takaisin alkuun. Sitten kun tsemppasi ja piti hyvin kontaktia, pääsi repulle.

Tässä Sipsi alkoi toki sitten ihan törkeästi edistää, vaikka kontaktia pitikin. Siihen Sirke neuvoi, että tulisi olla kaksi eri tapaa huomauttaa, toinen kontaktista ja toinen edistämisestä. Esimerkiksi kontaktista mennään alkuun ja edistämisestä pysähdytään, jotta Sipsi joutuu korjaamaan paikkansa oikealle kohdalle.

Seuraavalle kierrokselle otin Nachon. Teimme myös sen kanssa seuraamista, tosin aluksi vain perusasennossa häiriöihin reagoimattomuutta. Nacho meni aluksi pari kertaa häiriöön, mutta sen jälkeen muisti pitää kontaktia. Tässä vaan tuli nyt ilmi sellainen, että se ei tällä tavalla oikein sulje häiriötä pois, vaan se keskittyy kovasti siihen häiriöön, johon ei saa langeta. Tämä näkyi varsinkin, kun käskin Nachon esimerkiksi maahan, niin se ei reagoinut mitenkään. Parin toiston jälkeen pystyi menemään maahan.

Eli nyt pitäisi edistyä näistä sellaisiin, että häiriöistä huolimatta tehdään jotain, jolloin Nacho oppisi, että ne häiriöt tulee sulkea ulkopuolelle, eikä keskittyä huomioimaan sitä häiriötä, johon ei saa langeta. Teimme myös pieniä seuraamispätkiä häiriöissä, mutta niissä Nachon mieliala helposti laskee ja se jätättää tai sitten se nopeasti vilkaisee häiriötä ja en itse oikein osaa reagoida niihin. Sirke neuvoi olemaan reippaampi, eikä menemään mukaan siihen Nachon haahuiluun. Reippaasti uusi käsky ja vaikka pientä apua ja sitten palkka, kun koira aktivoituu. Jso tulee virhe, niin liikettä, vaikka niin että tönäisee koiran pois viereltä, jotta siitä tulee selkeää ja mustavalkoista ja kun tekee oikein, todella iso kiitos ja palkinto. Ajatuksena olisi, että seuraamisen häiriöt on kiva peli, jossa koira ei haluaisi mennä virheisiin. Virheiden tekemisen pitäisi harmittaa koiraa, ei masentaa.

Teimme vielä lopussa paikallaolot, joihin otin Nachon. Jätin sille lihapullan eteen, mutta silti se jonkin ajan päästä meni lonkalle. Sirke sanoi, että ei siinä oikein muu auta kuin käydä korjaamassa ja pikkuhiljaa pidentää, jotta koiran lihaksisto kehittyy. Myös sitä tönimistä voisi tehdä (olen tehnytkin). Alussa Nacho meni vähän vinoon, jota voisi korjata jättämällä vastakkaiselle puolelle nameja, jotka sitten vetävät asentoa suoremmaksi.

Pieni häiriöpentu ja Lovely-lapsenvahti

Nacho Christan koulutuksessa

Olimme helatorstai-viikonlopun Ramin ja koirien (vanhuskoirat eli Emman ja Maxin jätimme pois) kanssa retkellä. Perjantaina 15.5. pysähdyimme Ylöjärvellä Christa Enqvist-Pukkilan koulutuksessa, kun olin siihen ilmoittautunut. Sipsillä oli juoksut, joten tein sitten molemmat setit Nachon kanssa.

Ekalla kierroksella tehtiin aluksi seuraamista. Nacho piti hieman paremmin kontaktin alussa, eikä niin paljon jäänyt tuijottelemaan hallia, mutta ihan perusasennossa Christan tekemät häiriöt olivat Nacholle liikaa ja sen oli vaikea pitää kontaktia. Paransi tosin sitten, kun muisti tämän treenin. Christa sanoi, että on turha lähteä tekemään vielä pidempää seuraamista ennen kuin kontakti on kunnossa perusasennossa kovemmissakin häiriöissä. Sitten myöhemmin voi tehdä myös vastaavia häiriöitä liikkeessä.

Teimme myös vähän zetan vaihtoja. Maahanmeno on edelleen aika haastava, kun ei olla sitä treenattu. Näytin Nachon tavallisen maahanmenon ja Christan mielestä kannattaa opettaa kaksi eri tapaa tehdä maahanmeno, jotta siitä saa nopeamman. Hän ei myöskään käyttäisi etujalkamaahanmenoa kuin kaukojen alussa. Näiden kahden maahanmenon erottelua pitäisi myös harjoitella.

Toisessa setissä kyselin neuvoja palkattomiin setteihin, kun Nachon vire niin kovasti niissä laskee. Christa sanoi, että niiden kanssa ei kannata turhaan kiirehtiä. Hän ei itse kisaa alle 3-vuotiaan kanssa EVL:ssä, vaan luo ensin kunnolla perustan. Eli voimme vielä rauhassa keskittyä Nachon kanssa pitämään hauskaa ja tekemään perusasioita kuntoon. Turha stressata siitä, että "pitäisi" lähteä vielä kisoihin.

Luoksetuloon pitäisi ottaa vauhtikuuri, koska Nacho hidasti aika selkeästi, kun se ennakoi sivuasentoa. Lisäksi sillä on perusasennot usein vinoja, joten niitä myös pitäisi treenata kuurina, joissa se tulee eri asennoissa suoraan perusasentoon.

Palkattomuusseteissä ja kokeenomaisessa toiminnassa Nacholle voisi opettaa jonkun "lähellä" käskyn, joka auttaisi sitä selviytymään kokonaisuudesta. Se olisi ikään kuin "liima", joka pitää liikkeiden välit yhdessä. Kaikki koirat eivät tämmöistä tarvi, mutta Nacholle se voisi olla selkeämpi. Lisäksi alkuja voisi palkita enempi ja venyttää sosiaalista kehua ennen varsinaista palkkaa.



Nacho odottaa omaa vuoroaan

Muiden treenejä en ehtinyt koko päivää seuraamaan, mutta pari juttua jäi mieleen:

• Uusi "merkitön merkki" on varmaan opetettava koiralle eteenmenoja, jolloin se vaan menee suoraan eteenpäin, kunnes pysäytetään. Koiraa ei oikein voi opettaa menemään targetille, ettei se luule sivureunoilla mahdollisesti olevia teippejä targetiksi. Eli erilaisista häiriöistä huolimatta on vaan mentävä suoraan.
• Merkin kierto voi ajan mittaan laajentua, jolloin koiralle kannattaa opettaa kaksi eri puolta kiertää. Toinen on se jonka koira itse valitsee ja sitä voi käyttää silloin, kun koira saa kiertää vähän pidemmän kaaren ja toinen, se koiralle "väärä" puoli on sellainen, jota käyttää sitten vaan virallisessa liikkeessä, jotta saa koiran menemään aivan tiiviisti merkin vierestä.

Nacho taas kouluttautumassa 29.4.2015

Nacho pääsi osallistumaan Heidi Pesosen koulutukseen, jonka järjesti Lauttasaaren koirakerho. Aikaa ei ollut kovin paljon, joten otettiin meidän pahin ongelma käsittelyyn, eli seuraaminen.

Teimme perusasennossa häiriötreenejä ja Nacholla oli kovin vaikeaa olla menemättä häiriöihin. Huomautin sitä pienesti, mutta se ei oikein auttanut, joten sanoin sille sitten hieman selkeämmin, että nyt pitää keskittyä ja se hieman paransi. Jossain vaiheessa Heidin sateenvarjo putosi hänen kädestään ja Nacho hieman sitä säikähti ja sen jälkeen selvästi tsemppasi. Kun vapautin sen leikkimään, se leikki kuitenkin ihan vapautuneesti. Joten Heidi sanoikin, että turhaan pelkään sitä huomauttaa, kunhan sitten se pääsee tarpeeksi usein purkamaan pallon kanssa.

Heidi sanoi, että nämä käyttölinjaiset noutajat ovat usein sellaisia, että ne haluavat pitää kaikkea silmällä ja ovat sen takia kovin häiriöherkkiä. Tätä pitää vaan nyt paljon harjoitella ja yleensä se sitten muodostuukin vahvuudeksi ajan kanssa, mutta nyt vaan paljon vielä harjoittelua ihan perusasennossa ja pahoilla häiriöillä. Juttelimme myös vihjesanasta, joka voisi auttaa Nachoa muistamaan mitä olemme tekemässä.

Seuraavana päivänä treenattiin parin kaverin kanssa Malminkartanossa ja Nacho piti paljon paremmin kontaktia. Kun treenikaverit häiriköivät lähellä, se ei mennyt siihen, mutta sitten kun menivät kauemmas, n. 15 m päähän, se oli Nacholle kovasti paljon pahempi häiriö (ilmeisesti se sekoittaa nomeen, kun ovat sopivalla heittoetäisyydellä). Sain kuitenkin jotain onnistumisiakin, vaikka välillä tuntuu, että en oikein pääse aina sisälle siihen Nachon mielialaan, välillä se on tosi hyvässä tekemisvireessä ja välillä sitten jää enempi kaikkeen kiinni, enkä saa sitä "ulos" siitä tilasta.

Tehtiin muutama merkki ja kierto myös. Näitä ei olla kovin paljon harjoiteltu, mutta kyllä ne jo jotenkin sujuvat.

Kierrä!

Seuraava toisto: "Hei tuolla on toinenkin, mäpä kierrän myös sen"

Sirken toko-opissa

Pääsiäisen aloitukseksi käytiin Sipsin ja Nachon kanssa tokoilemassa. Vetäjänä oli taas Sirke Viitanen. Otin parille ekalle kierrokselle Nachon ja sitten viimeiselle Sipsin. Ihan lopussa tehtiin vielä paikallaoloja.

Tehtiin Nachon kanssa kokeenomainen setti, jossa ensin seuraamista, sitten luoksetulo, nouto ja kaukokäskyt. Nacho oli aika pihalla koko setin ajan. Seuraaminen oli aikamoista ympärilleen katselua. Luoksetulo taisi olla ihan ok. Noudossa meni tosi rumasta kapulalle jalat edellä, vaikka erikseen harjoiteltuna se on sujunut ihan hyvin. Kaukokäskytkään eivät onnistuneet kovin hyvin tässä setissä.

Harjoittelimmekin sitten tämän jälkeen erikseen kehään tuloja ja ensimmäistä perusasentoa ja siitä palkkaamista. Sirke teki kovia häiriöitä, joiden tarkoituksena on se, että koira turhautuu, kun se menee aina "lankaan" ja alkaisi sitä kautta tsemppaamaan ja pitämään entistä kovemmin kontaktia.

Teimme myös seuraavassa setissä näitä seuraamisen alkuja. Aika hankalaa Nacholle tuntui olevan, mutta pikku hiljaa se myös piti paremmin kontaktia. Näitä pitäisi nyt tehdä paljon ja ihan vaan aloituksesta palkkaamista.

Sitten katsoimme vielä vähän tunnaria. Nacho oli siinä vielä vähän epävarma, varsinkin palautus oli aika hidas. Palautusvauhtia voi harjoitella erikseen siten, että jättää Nachon tunnarikapula suussa lähelle tunnareita ja pyytää siitä sivulle. Sen jälkeen voi tehdä normaalin tunnarin. Nacholle voi myös näyttää nameja ennen kuin lähettää sen, jotta sillä olisi vähän enempi kiire takaisin. Kokeilimme sitä, mutta Nacholle taisi tulla hieman liian kiire ja sillä meni pasmat vähän sekaisin.

Viimeisellä kierroksella otin Sipsin. Teimme myös sen kanssa kokeenomaisen harjoituksen. Tarkoituksena olla tottelematta liikkuria ja keskittyä siihen, että Sipsi tekee vain omista käskyistä. Menikin suht hyvin, Sipsi ei ennakoinut liikoja.

Yksi hyvä vinkki, joka tuli jonkun muun vuorolla oli se, että jos koira tulee väärin perusasentoon tai seuraa väärin, Sirke suurentaa aina sitä virhettä. Eli jos koira jää ulospäin vinoon, hän astuu poispäin koirasta, jotta se joutuu vielä enempi korjaamaan. Ja jos koira vaikka jätätttää, hän menee itse kovempaa ja vastaavasti jos koira edistää, hän hidastaa itse vauhtia. Koira huomaa silloin paremmin virheensä ja kun se hieman ylikorjaa, normaalissa vauhdissa asia voi korjaantua.

Toinen vinkki joka jäi mieleen oli se, että jos koiran vapauttaa takapalkalle, sen tulisi tapahtua vaihtelevasti molemmilta puolilta. Siis niin, että koira kääntyy välillä vasemmalta ja välillä oikealta taakse. Tämähän ei esim. Sipsillä ollenkaan toimi, kun se on niin toispuoleinen.

Otettiin vielä lopuksi kuva meidän treeniporukasta. :) Nacho on toinen vasemmalta ja Sipsi viides.

Porukka. Kuva Mirva Miettinen-Venäläinen

Värisuora.

Synnove Matre (Norjasta) kultaisia kouluttamassa 13.-15.2.2015

Goldenringin tokotiimi oli järjestänyt Synnove Matren Norjasta (kisannut MM-tasolla kultaistennoutajiensa kanssa) kouluttamaan tiimiläisiä ja muutamia muita, jotka mahtuivat mukaan. Viikonloppu alkoi perjantai-iltana luennolla Keravalla ja koiria koulutettiin sitten lauantai ja sunnuntai Tuusulassa. Olin Nachon kanssa sunnuntain ryhmässä.  Sunnuntaina Synnove tuli luokseni yöksi, joten juteltiin vielä illalla kouluttamisesta ja Nacho sai vähän yksityistreeniä. Paljon uusia ideoita tuli, vaikka toki myös monia tuttuja juttuja.

Perjantain luento

Yleistä:

• Pääasia kouluttamisessa on pitää hauskaa koiran kanssa niin treeneissä kuin myös kokeissa!
• Kokeissa on tavoitteena pystyä tekemään paras mahdollinen suoritus.
• Synnove käyttää naksuttelua ja opettaa koiralle asiat positiivisesti, mutta myös kieltää sitä, jos se tekee jotain ei toivottua, kuten menee toisten koirien luokse. Hänellä on treeneissä tietyt säännöt, joiden sisällä koiralla on aina mukavaa, mutta niiden ulkopuolella ei. Jos koira ei vielä osaa jotain tehtävää, siinä ei koiraa kielletä.
• Synnove koskee koiraa paljon. Hän haluaa tietää miltä koira tuntuu missäkin tehtävässä, onko sen lihakset jännittyneet.
• Alussa koiralle annetaan paljon apuja tehtävän suorittamiseen, mutta myöhemmin koira saa enempi vastuuta tekemisestä.
• Synnove ei aloita koiran kouluttamista ennen kuin se on motivoinut tekemään hommia ohjaajan kanssa.
• Ohjaajan tulisi olla selkeä ja päättäväinen, mutta ei ikinä vihainen, vihaisuus ei johda mihinkään.
• Treenatessa tulisi tehdä vaikeampia tehtäviä kuin mitä kokeessa tulee vastaan.
• Ohjaajan tulee kiinnittää huomiota siihen millainen hän on treeneissä ja millainen kokeessa. Jos esimerkiksi on treenatessa iloinen, mutta kokeessa ei, koira pitää varmasti tilannetta outona.

Kokeessa:

• Koiraa ei saa huijata. Jos sillä on esimerkiksi aina ollut ruudussa pallo, se toki varmasti juoksee sinne iloisena ja vauhdikkaasti, mutta oppii pian, että kokeessa siellä ei ikinä olekaan palloa.
• Koiralle pitää opettaa pitkäkestoinen työskentely. Näin koira ei tunne tehneensä mitään väärin, vaikka palkkaa ei heti tule. Lopussa odottaa superpalkka. Jos näissä harjoituksissa jotain menee väärin, jatketaan normaalisti ja laitetaan virhe muistiin ja korjataan myöhemmin erillisessä treenissä.
• Jos koiralle ei ole opetettu liikkeiden tekemistä peräkkäin, se ei voi kokeessa niitä osata ja tulee epävarmaksi.
• Liikkeiden väleihin tulee myös kiinnittää huomiota. Koiralle opetetaan, että se tulee itse pyytämään lisää tehtävää ja palkitaan se siitä. Näin ohjaajan ei tarvitse pyytää koiraa tulemaan mukana, vaan se itse tarjoaa sitä.

Treeneissä:

• Koiraa voi palkita vain oikeasta mielentilasta. Jos se esimerkiksi katsoo hyvin tarkkaavaisena kun liikkuri vie ohjatun noudon kapulat, sen voi palkata pelkästään tästä.
• Paikallaoloissa koiran ei tulisi olla unessa, vaan jännittyneessä tilassa. Tätä voi harjoitella vetämällä hihnasta koiraa pois siitä asennosta, jossa se on. Kun koira vastustaa aktiivisesti, se palkitaan. Koiran voi myös laittaa suorittamaan paikallaistumista toinen jalka korokkeella. Näin se joutuu erityisesti keskittymään siihen, ettei liikuta jalkojaan.
• Myös kaukokäskyissä koiraa voi vetää hihnasta, samalla kun se tekee suoritusta. Näin se joutuu vastustamaan vetoa, jotta ei tulisi eteenpäin.
• Opeta koiralle vireenhallintaa vinkkisanoista.

Koiran odotukset:

• Mieti tunteeko koira kokeessa ohjaajan olevan samanlainen kuin treeneissä
• Koiralla pitäisi olla odotukset miten tietty liike menee ja minkälaisia eri osia siinä on. Esimerkiksi alokasluokan luoksetulossa, "jäätyminen" odottamaan, kun ohjaaja lähteen pois, sitten kutsusta kovaa vauhtia juokseminen ja sen jälkeen keskittyminen perusasentoon tuloon. Jos tässä koiralle on vaikeaa perusasentoon tulo, se ei todennäköisesti myöskään tule kovaa vauhtia. 

Ohjaajan jännitys:

• Kokeessa ei yhtään negatiivisia sanoja treenikavereille ennen kisaa
• Millainen ohjaaja on jännittyneenä: tunne itsesi! Osa muuttuu apaattiseksi, osa alkaa liikkua ja pölöttää jne. 
• Älä välitä asioista, joille et voi mitään, esim. tuomari, säätila, ympäristö jne. Keskity ja työskentele ajattelemaan positiivisesti!

Yli-treenaaminen:

• Tarkoituksena, että kokeessa koira ja ohjaaja tuntevat tehtävät todella helpoiksi. 
• Esimerkkejä: vaikeat seuraamiset, todella pitkät luoksetulot joissa myös mäkiä, vaikeat ruudut, kömpelö liikkuri jne. 
• Kun on tehty jotain vaikeita tehtäviä, palaa aina viimeiseksi normaaliin ja helppoon tehtävään, jotta saat koiralle hyvän fiiliksen.
• Koira on niin hyvä kuin miten treenasit sen! 

Lauantain treenit

• Kokeenomaisissa seteissä saa hyvää tietoa siitä missä liikkeissä on ongelmia
• Aloituksista kannattaa palkata usein. Paljon palkkaa myös ihan vaan kehään tulosta.
• Jos koira ei osaa jotain tarpeeksi hyvin -> auta tarpeeksi!
• Keskity koiran odotuksiin
• Koiralle opetetaan, että kun heilutellaan palloa kädestä, palkka on tulossa. Sen tulisi jähmettyä siihen asentoon jossa on, eikä yritä ottaa sitä ennen vapautussanaa. Jos koira liikkuu ennen sitä, pallo laitetaan pois. 

 Zeta: 

• Liikkeestä seisomiseen vauhtia heittämällä pallo samantien taaksepäin oikealla kädellä
• Istumisen ja seisomisen käskysana eri jalalla astuttaessa
• Asennon vaihtoja myös ilman kontaktia esimerkiksi niin, että koira tulee selän takana. Näissä palkka siten, että koira istuu kunnolla, ei heti uutta toistoa (ettei tehdä liikaa eteenpäin suuntautuen)
• Koiraa voi palkata, kun liikkuri sanoo käsky (ei aina vaan eri vaihtoja). Mielikuva, että silloin tapahtuu jotain hauskaa, kun liikkuri sanoo käsky

Ruutu:

• Ruudussa seisomassa pysymistä
• Ruudussa saa hyvän stopin huutamalla koiralle "jes" kun koira on ruudussa
• Ruudussa ei olla lomalla vaan siellä on tehtävänä kuunnella ohjaajaa
• Oikea paikka ruudussa targetilla 
• Harjoittele ruutuun korjaamiset eri puolilta. Vaikein on kun koira on ruudun takana
• Ruudusta seuraamaantulo, koira tulee vauhdilla, mutta rauhoittuu ja keskittyy seuraamiseen

Nouto:

• Noutokapulan hakemiseen vauhtia fyysisesti kiinnipitämällä (ei paikallapysymistreeniä). Kapula voi olla myös koiran ja ohjaajan välissä
• Noudossa vauhtia lisäämään nimeltä kutsuminen samalla hetkellä, kun koira on ottanut kapulan
• Noutokapulan huono otto yleensä johtuu siitä, että koiralla ei ole kiire takaisin
• Tunnarissa koiralle pitää luoda mielikuva, että työskentelyllä ei ole kiire. Tätä voi tehdä siten, että kapuloita on paljon. Kapuloiden välissä voi myös olla ruokaa, se rauhoittaa myös koiraa nuuhkimaan.
• Kapulan pitämisharjoittelussa koiralle näytetään palloa (tietää, että palkka on tulossa) ja jos mälvää, pallo menee pois
• Noutokapulan kaunista nostoa voi harjoitella esim. vesipullon avulla tai vasten jotain kiinteää estettä

Seuraaminen:

• Seuraamisessa jos koira loittonee sivuaskelia oikealle ja kun koira parantaa -> palkka
• Kokeissa oikealle astumista voi käyttää myös hyväksi, astumalla hieman oikean suuntaan ilman, että tuomari edes huomaa
• Jos koiralle on vaikeaa seurata kohti ihmisiä, täyskäännös juuri ihmisten kohdalla ja superpalkka, "happyshock" 
• Energiaa perusasentoon tuloon palkkaamalla lelulla heti kun tulee sivulle
• Oikealla jalalla aloittamisessa etuna se, että koira ehtii paremmin mukaan
• Jos koira edistää seuraamisessa, vasemmalle käännös ja liike seis

Luoksetulo:

• Luoksetulon stoppien tekemiseen välimatkaa esim. putken avulla
• Stopin jälkeen treenikaveri heittää pallon  koiran takana vingauttaen sitä ensin
• Koiraa ei saa huijata luulemaan, että aina heitetään pallo
• Luoksetulon stoppiin pysymistreeniä vastustamalla hihnasta vetoa
• Luoksetulossa jos koira pomppii, ei ikinä pysäytystä, vaan koiran palautus takaisin ja suoria luoksetuloa (treenikaveri voi pitää koiraa kiinni)
• Pomppiminen voi johtua siitä, että koiralla ei ole kiire tai siitä, että se on epävarma tehtävästä

Merkki ja vauhti:

• Vauhtia eri liikkeisiin saa pitämällä olkapäistä kiinni -> pallon heitto -> yhdessä pallolle juoksu
• Merkille menossa palloleikki, pallo merkin takana, kumpi ehtii ottaa pallon
• Merkille meno ohjatun nouton jälkeen uudestaan -> lisää intoa merkkiä kohtaan
• Kolmeen laskeminen, koira kerää energiaa ja kolmannella vapautus
• Merkille opetettaessa suoraan merkin taakse suhteessa ohjaajaan (sheippaamalla)
• Merkin taakse meneminen targetilla

Synnove näyttää miten kaunista noutokapulan ottoa voi harjoitella (kuva itse ottamani)

Sunnuntai

Nacho olikin sunnuntaina vuorossa heti ensimmäisenä. Aloitimme meidän yhdellä suurimmalla ongelmalla, eli liikkeestä maahanmenolla. Koska Nacholle on opetettu kaukokäskyt etujalat paikoillaan, se ei oikein osaa mennä nopeasti maahan, koska menee maahan taaksepäin suuntautuen. Synnove kuitenkin sanoi, että silläkin tekniikalla voi saada ihan kauniit maahanmenot ja joka tapauksessa etujalkojen "lukittaminen" auttaa koiraa ajattelemaan nopeasti pysähtymistä.

Harjoiteltiin sitten sitä etujalkojen pamauttamista maahan ja näytin, miten Nacho helposti tekee liikkeen vuorojaloin. Synnove neuvoi, että koska se ei vielä oikein osaa, sitä pitää vaan tarpeeksi auttaa. Kolmeen laskeminen voisi auttaa, jotta Nacho oikein jännittyy ja tekisi sen jälkeen voimakkaammin. Tätä voisi nyt tehdä sekä istumasta maahan, että seisomasta maahan ja sitten myös vauhdissa. Käskysana tulisi sanoa ennen käsiapua. Käsiapua voi vähentää myös pitämällä käden valmiiksi maassa.

Nyt pitäisi vaan rohkeasti harjoitella ja edetä tässä. Jos tekee liian hitaasti, jätä vaan palkkiottta ja yritä uudestaan. Koska Nacholla on vahva ajatus etujalkojen paikalla pitämisestä, tämä liike on sille vaikea. Näiden nopeiden maahanmenojen lisäksi voi tuolla meidän maahanmenosanalla (piu) vahvistaa sitä maassa pysymistä, jolloin se helpottaa sitä koiran ajatusta siitä tehtävästä. Nachon tulisi liikettä tehtäessä oltava jännittynyt, mutta ei jäykkä, vaan rento. Oikeassa mielentilassa liikkeen tekeminen on helpompaa.

Nacho odottaa vuoroaan

Tästä pitäisi osata mennä maahan

Maahanmenon harjoittelua

Vaikealta näyttää

Maassa pysymisen harjoittelua

Sitten voidaan vähän leikkiä

Lisää leikkiä (kuva Minttu Sivén)

"Tänne se pallo!" (kuva Minttu Sivén)

Kun vielä jäi hetki aikaa, niin kyselin neuvoja seuraamiseen, joka on meillä toinen sellainen liike, jossa en vaan jostain syystä ole edistynyt. Nacholla melko helposti tippuu kontakti, kun vähänkään pidempää matkaa tehdään. Synnove neuvoi, että ei saa liikaa välittää siitä, jos kontakti tippuu! Se ei ole epäonnistuminen, vaan se on vain tietoa siitä, missä vaiheessa ollaan menossa. Nyt vaan pitäisi edetä harjoituksissa! Ja ohjaajan pitäisi olla ylpeä ja tyytyväinen koirasta.

Seuraamisharjoittelua

Kontakia (kuva Minttu Sivén)

Nachon kontaktinpitoa häiriöistä välittämättä (kuva Minttu Sivén)

Toisella kierroksella teimme pienen kokeenomaisen setin, koska halusin vähän nähdä miten Nacho käyttäytyy ja saada vinkkejä niihin välikäyttäytymisiin. Teimme perusasennon, suoran luoksetulon, noutokapulan pidon ja kaukokäskyt. Muuten meni ihan kivasti, mutta kaukokäskyissä liikutti hieman etujalkoja.

Synnove neuvoi, että kokeenomaisissa harjoituksissa kannattaisi valita pieniä palasia, jotka koira osaa hyvin. Väleissä koiralle ei tarvitse sanoa mitään, mutta niissä voi palkita aina silloin, kun koira itse ottaa kontaktin muiden katsomisen tai muun tekemisen sijaan. Alussa ohjaaja voi lähteä vaan kävelemään sanomatta mitään ja kun koira tulee mukana ja vilkaisee ohjaajaa, iso palkka siitä. Pikkuhiljaa koira oppii, että kannattaa aina kysyä lisää tekemistä.

Tehtiin sitten vielä erikseen luoksetuloja ja vauhtinoutoja. Luoksetuloon voisi Nacholle saada lisää vauhtia siten, että toinen pitää kiinni sitä. Noutoon voisi saada niinikään vauhtia pitämällä ja lisäksi voisi kutsua koiraa nimeltä heti kun se on ottanut kapulan (tai pieni hetki aiemmin). 

Vapautus kapulan pidon jälkeen

Leikkimistä

Luoksetuloon vauhtia kiinnipidolla

Nacho odottaa (kuva Minttu Sivén)

Kapulan vaihto palloon

Nacho katselee niin tarkkaavaisena, että milloin harjoitukset oikein jatkuvat! (kuva Minttu Sivén)

Kyllä toko on sitten hauskaa! :D

Lopussa tehtiin vielä paikallamakuita ryhmässä. Niissä kävin vähän työntelemässä ja vetelemässä Nachoa, mutta tosi nätisti pysyi.

Paikallamakuu (kuva Minttu Sivén)

Muista kuin mainituista kuvista kiitokset Mirvalle!

Viimeinen tokokurssikerta

Viimeinen Nina Mannerin tokokurssikerta oli tänään 12.1.15. Nacholla kun alkoi juoksut, niin otin Sipsin sen tilalle. Nacholla ei myöskään oikein ole vielä mitään ongelmia ehtinyt muodostua, pitäisi vaan nyt ehtiä sen kanssa kaikkia liikkeitä viedä eteenpäin. Sipsillä sen sijaan se seuraaminen on tosissaan nyt ongelmana, se näkyi tuossa kokeessakin.

Joten ei muuta kuin aiheeksi seuraaminen! Tehtiin ensin kokeenomainen pätkä, jossa Nina ohjasi ja sanoi, että voin huomauttaa, jos Sipsi tekee huonosti. Noh, kun Sipsi taas tiesi, että tässä harjoitellaan nyt seuraamista, niin eihän se silloin tietenkään mitään kauheinta mahdollista seuraamistaan esitellyt. Mutta kyllä se juoksemisessa taas vähän väljensi ja kun mentiin palkkaa kohti, niin tipautti kontaktinkin kerran.

Nina kyseli, miten olen Sipsiä palkannut juoksemisessa ja kerroin, että välillä minulla on lihapulla nyrkissä juoksun aikana, jonka saa sitten jossain vaiheessa napata. Nina kysyi, että osaako Sipsi käsikosketuksen ja pitääkö se siitä. Kerroin, että meillä on käsikosketus kyllä käytössä, mutta enempi sellaisena edestä tehtävänä, ei olla sitä ikinä seuraamisessa kokeiltu. Mutta nyt kokeiltiin. Yllättävän hyvin Sipsi sen tajusi, ainoastaan sitten vähän kovemmassa vauhdissa ei meinannut osata sitä tehdä.

Tässä täytyy toki olla tarkka, että Sipsi ei sitä sitten itse ala tökkiä, eli kättä saa tökätä vain käskystä. Mutta aika kivasti Sipsi alkoi hiffaamaan sen ja tiivisti paikkaansa. Voisimme kokeilla tätä myös ruudusta tullessa. Ja siinä voisi myös tehdä niin, että suuntaa kohti palkkaa ja silti pitää tulla hyvin seuraamaan. Jos tulee seuraamaan hyvin, siitä voi välillä vapauttaa heti sinne palkalle. Tai sitten voi vaikka hieman kaartaa toiseen suuntaan ja vapauttaa hyvästä perusasennosta.

Zetassa meillä on seuraaminen ollut ongelmallista erityisesti vasemmalle käännyttäessä. Nina kysyi kuinka usein palkkaan siitä ja oli kyllä vähän noloa tunnustaa, että enhän mä siitä palkkaa! Eli käännöksistä myös palkkaa (asentojen tekemisen kanssa) ja lisäksi käännöksissä voi tehdä jotain ylläreitä, esim. 270 astetta ympäri tai käännös ja seis. Eli vähän jotain yllätyksellisyyttä, ettei Sipsi ihan niin hyvin tiedä mitä on tulossa, kuin se luulee tietävänsä.

Sipsi odottelee vuoroaan

"Kuinkakohan kauan tässä vielä joutuu oottamaan, kun tekemään pitäis jo päästä"