Jessican koulutuksessa

Otin molemmat koirat Jessica Svanljungille koulutukseen.

Aloitin Sipsin kanssa tekemällä kierron. Kun oli uusi paikka ja Sipsille on varsinkin se kierto ollut vaikeaa, niin Jessica ehdotti, että palkkaan ensin pelkän kierron ja vasta sitten koko liikkeen. Sipsi teki hienosti kierron ja palkkasin siitä. Seuraavalla kerralla teki taas hienosti kierron ja pysähtyi hyvin, mutta sitten ei millään meinannut tajuta noutaa, vaan meni koko ajan uudestaan kiertämään. Ilmeisesti nyt on tarpeeksi mukavaa ja kannattavaa tehty kierrosta. Jessica sanoi, että nyt ennen koetta kannattaa tehdä vielä muutama treeni siten, että palkkaa ensin yhden kierron ja sen jälkeen ottaa myös noudon, jotta pysyy kuitenkin koko liikkeen idea muistissa.

Sitten teimme ruudun eteenmenon ja Sipsi meni tosi hienosti! Olen tehnyt sille kuuria ihan näkyvillä purkeilla ja se on selvästi saanut siitä varmuutta. Sipsi meni hyvin myös ruutuun, tosin ennakoi vähän maahanmenoa. Tehtiin vielä lopuksi toinen eteenlähetys siten, että purkki oli valmiina.

Sen jälkeen vaihdoin koiraa ja tein Nachon kanssa kokeenomaisen treenin, jossa oli seuraaminen, liikkeestä seisominen, nouto, kaukot, hyppy ja ruutu.
-Seuraamisessa Nachon kontakti eli aika paljon, varsinkin täyskäännöksissä ja pysähdyttäessä ehti vilkuilla muualle. Juoksussa otti etäisyyttä.
-Liikkeestä seisomista ei tehnyt, meni istumaan. Uusittiin ja istui silti.
-Noudossa haki nätisti, mutta pari kertaa pyöräytti sivulle tultaessa ja irrotuksessa käänteli vähän myös. 
-Kaukokäskyissä ei keskittynyt alussa ja meni huonolla tekniikalla maahan. Oli korvat luimussa ja ekalla maahanmenolla kääntyi katsomaan taakse ja meni väärin maahan. Sen jälkeen paransi vähän, mutta lopussa ei noussut perusasentoon kuin tokalla käskyllä.
-Hyppy meni hyvin, nyt ei ollut mitään aikomusta varastaa.
-Ruutu meni myös hyvin, meni kivalla vauhdilla ja hyvä pysähdys ja maahanmeno. Tosin kun menin viereen, se pomppasi ylös, joten sitä pitää myös harjoitella.

Teimme sitten erikseen liikkeestä seisomista. Jessica neuvoi tekemään siten, ettei katso Nachoa. Esim. peruuttaa ja katsoo koko ajan alaviistoon kun käsky tulee. Sitten voi tehdä sivuttain Nachoon nähden ja sitten Nacho takana. Ja mielellään niin, että kehuu heti kun koira jää oikeaan asentoon, mutta menee rauhassa sen luo palkitsemaan, ei heittopalkkaa, jotta liikkeeseen tulee rauhallisuutta ja se malttaa paremmin keskittyä itse sanaan. Koska liike on niin vaikea Nacholle, pitäisi onnistumisia saada ja yksi tapa miten koiraa voi auttaa on käsimerkillä siten, että ensin seurauttaa käsi nyrkissä, sitten vapauttaa sormet alas juuri kun antaa käskyn. Tämä tuntui toimivan Nacholla melko kivasti. Ja tämän lisäksi vielä alkuun vihjesana siitä mikä liike on tulossa.

Sitten teimme noutoa ja siihen saimme vinkin irroitukseen ottaa kapula Nacholta oikealla kädellä oikeasta laipasta. Tämän avulla Nacho ei niin väistä/ennakoi vasemman käden liikettä. Lisäksi sitä sivulle tuloa pitäisi vielä vahvistaa, ettei siinä käännä kapulaa ja tulee suoraan. Voisi myös ihan vaan kehua kun pitää hyvin, kun treenaa liikkurin kanssa ja kisanomaisesti, jottei sen takia pyörittele, että odottaa niin kovasti sitä luovutusta.

Ehdimme tehdä vielä vähän seuraamista. Nacholle oli tässä vaiheessa paikka jo tuttu, joten se piti paljon paremmin kontaktia. Juoksuun kokeilimme miten mun käsien asemointi vaikutti Nachoon ja käsien pitäminen vähän alempana auttoi selvästi sitä seuraamaan paremmin. Jos se meinaa ottaa etäisyyttä, pitäisi käsky vaan toistaa. Ja palkkaus siten, että se ei aina tulisi vasemmasta taskusta vaan esim. oikeasta kädestä selän takaa vasempaan siirtäen ja mielellään perusasennosta, kun Nacho on lähellä.

Jessica kehoitti myös miettimään, miten Nachon kokeenomainen/koe-suoritus kannattaa tehdä. Nyt otin sen suoraan autosta ja se oli aika villi ja ryntäili joka suuntaan, katseli paikkaa ja liikkuria, eikä keskittynyt. Sille voisi olla parempi saada hieman katsella paikkaa ja tehdä pieniä pätkiä seuraamista ja saada vähän palkkaa, että se muistaisi, että täällähän piti tämmöistä puuhata. Olen ehkä itse hakenut enempi sitä intoa, mutta toisaalta se voisi olla parempi, että olisi ihan rauhallinen ja keskittyisi tekemään liikkeet oikein ja siististi. Vaikka se itsestä tuntuu vähän sellaiselta vaisulta, kun se ei ole samanlainen hössöttäjä kuin Sipsi, mutta toisaalta olisihan se parempi tehdä oikein ja kauniisti, kuin vauhdilla ja väärin. Ja näköjään sitä vauhtia kuitenkin löytyy tarvittaessa.

Kuvituskuva, eipä tullut kuvattua treeneissä

Sirkellä taas

En muistanut kirjoittaa muistiinpanoja heti koulutuksen jälkeen, mutta yritän muistella mitä tehtiin. Eli oltiin taas Sirke Viitasen koulutuksessa ja otin molemmilla yhden kierroksen.

Ekalla kierroksella tein Sipsin kanssa. Tehtiin vähän kiertoa uutta EVL liikettä varten. Ensin puun kiertoa (merkki puun edessä) ja sitten merkin kiertoa. Sitten otettiin kapulat mukaan ja oli huomattavasti hankalampaa. Pitää aloittaa ihan niin, että kapulat ovat samalla tasalla ja vahvistaa paljon kiertoa. Myös hyppyä yritettiin lisätä, mutta Sipsillä meni pasmat ihan sekaisin ja unohti sitten hakea kapulan. Sen kanssa pitää tehdä nyt paljon näitä osia erikseen ja vasta sitten yhdistää.

Kapuloista Sirke sanoi, että ei välttämättä kannata käyttää samaa käskyä kuin takaapäin haettaessa. Käytin nyt sitten vain hae-käskyä ja käsimerkkiä, joka suuntautui alaspäin. Sipsi oli aika monta kertaa lähdössä taaksepäin, mutta onnistui silti hakemaan myös edestäpäin.

Seuraavalla kierroksella tehtiin Nachon kanssa vähän samaa, sillä kun on vähän erilaiset ongelmat. Se ei osannut merkkiä ollenkaan, kun kapulat oli lähellä. Laitoin sitten pallon merkin taakse ja sitten pystyi vähän paremmin menemään sinne. Sen kanssa pitäisi paljon vahvistaa merkkiä niin että on kapuloita häiriönä.

Sitten teimme erikseen kapuloiden suuntia. Nämä meni muistaakseni ihan ok, mutta pitäisi vielä paljon vahvistaa, koska jää niin paljon kapuloihin kiinni, ettei oikein muista kuunnella käskyjä. Kiertämistä ja merkkiä erikseen, jotta oppisi kuuntelemaan kummasta kyse. Kiertämistä voi ensin ottaa siten, että merkki on puun edessä (nyt alkoi pysähtymään kierrossakin, kun tehtiin ensin merkkiä).

Olipa rankat treenit!

Synnove Matre (Norjasta) kultaisia kouluttamassa 13.-15.2.2015

Goldenringin tokotiimi oli järjestänyt Synnove Matren Norjasta (kisannut MM-tasolla kultaistennoutajiensa kanssa) kouluttamaan tiimiläisiä ja muutamia muita, jotka mahtuivat mukaan. Viikonloppu alkoi perjantai-iltana luennolla Keravalla ja koiria koulutettiin sitten lauantai ja sunnuntai Tuusulassa. Olin Nachon kanssa sunnuntain ryhmässä.  Sunnuntaina Synnove tuli luokseni yöksi, joten juteltiin vielä illalla kouluttamisesta ja Nacho sai vähän yksityistreeniä. Paljon uusia ideoita tuli, vaikka toki myös monia tuttuja juttuja.

Perjantain luento

Yleistä:

• Pääasia kouluttamisessa on pitää hauskaa koiran kanssa niin treeneissä kuin myös kokeissa!
• Kokeissa on tavoitteena pystyä tekemään paras mahdollinen suoritus.
• Synnove käyttää naksuttelua ja opettaa koiralle asiat positiivisesti, mutta myös kieltää sitä, jos se tekee jotain ei toivottua, kuten menee toisten koirien luokse. Hänellä on treeneissä tietyt säännöt, joiden sisällä koiralla on aina mukavaa, mutta niiden ulkopuolella ei. Jos koira ei vielä osaa jotain tehtävää, siinä ei koiraa kielletä.
• Synnove koskee koiraa paljon. Hän haluaa tietää miltä koira tuntuu missäkin tehtävässä, onko sen lihakset jännittyneet.
• Alussa koiralle annetaan paljon apuja tehtävän suorittamiseen, mutta myöhemmin koira saa enempi vastuuta tekemisestä.
• Synnove ei aloita koiran kouluttamista ennen kuin se on motivoinut tekemään hommia ohjaajan kanssa.
• Ohjaajan tulisi olla selkeä ja päättäväinen, mutta ei ikinä vihainen, vihaisuus ei johda mihinkään.
• Treenatessa tulisi tehdä vaikeampia tehtäviä kuin mitä kokeessa tulee vastaan.
• Ohjaajan tulee kiinnittää huomiota siihen millainen hän on treeneissä ja millainen kokeessa. Jos esimerkiksi on treenatessa iloinen, mutta kokeessa ei, koira pitää varmasti tilannetta outona.

Kokeessa:

• Koiraa ei saa huijata. Jos sillä on esimerkiksi aina ollut ruudussa pallo, se toki varmasti juoksee sinne iloisena ja vauhdikkaasti, mutta oppii pian, että kokeessa siellä ei ikinä olekaan palloa.
• Koiralle pitää opettaa pitkäkestoinen työskentely. Näin koira ei tunne tehneensä mitään väärin, vaikka palkkaa ei heti tule. Lopussa odottaa superpalkka. Jos näissä harjoituksissa jotain menee väärin, jatketaan normaalisti ja laitetaan virhe muistiin ja korjataan myöhemmin erillisessä treenissä.
• Jos koiralle ei ole opetettu liikkeiden tekemistä peräkkäin, se ei voi kokeessa niitä osata ja tulee epävarmaksi.
• Liikkeiden väleihin tulee myös kiinnittää huomiota. Koiralle opetetaan, että se tulee itse pyytämään lisää tehtävää ja palkitaan se siitä. Näin ohjaajan ei tarvitse pyytää koiraa tulemaan mukana, vaan se itse tarjoaa sitä.

Treeneissä:

• Koiraa voi palkita vain oikeasta mielentilasta. Jos se esimerkiksi katsoo hyvin tarkkaavaisena kun liikkuri vie ohjatun noudon kapulat, sen voi palkata pelkästään tästä.
• Paikallaoloissa koiran ei tulisi olla unessa, vaan jännittyneessä tilassa. Tätä voi harjoitella vetämällä hihnasta koiraa pois siitä asennosta, jossa se on. Kun koira vastustaa aktiivisesti, se palkitaan. Koiran voi myös laittaa suorittamaan paikallaistumista toinen jalka korokkeella. Näin se joutuu erityisesti keskittymään siihen, ettei liikuta jalkojaan.
• Myös kaukokäskyissä koiraa voi vetää hihnasta, samalla kun se tekee suoritusta. Näin se joutuu vastustamaan vetoa, jotta ei tulisi eteenpäin.
• Opeta koiralle vireenhallintaa vinkkisanoista.

Koiran odotukset:

• Mieti tunteeko koira kokeessa ohjaajan olevan samanlainen kuin treeneissä
• Koiralla pitäisi olla odotukset miten tietty liike menee ja minkälaisia eri osia siinä on. Esimerkiksi alokasluokan luoksetulossa, "jäätyminen" odottamaan, kun ohjaaja lähteen pois, sitten kutsusta kovaa vauhtia juokseminen ja sen jälkeen keskittyminen perusasentoon tuloon. Jos tässä koiralle on vaikeaa perusasentoon tulo, se ei todennäköisesti myöskään tule kovaa vauhtia. 

Ohjaajan jännitys:

• Kokeessa ei yhtään negatiivisia sanoja treenikavereille ennen kisaa
• Millainen ohjaaja on jännittyneenä: tunne itsesi! Osa muuttuu apaattiseksi, osa alkaa liikkua ja pölöttää jne. 
• Älä välitä asioista, joille et voi mitään, esim. tuomari, säätila, ympäristö jne. Keskity ja työskentele ajattelemaan positiivisesti!

Yli-treenaaminen:

• Tarkoituksena, että kokeessa koira ja ohjaaja tuntevat tehtävät todella helpoiksi. 
• Esimerkkejä: vaikeat seuraamiset, todella pitkät luoksetulot joissa myös mäkiä, vaikeat ruudut, kömpelö liikkuri jne. 
• Kun on tehty jotain vaikeita tehtäviä, palaa aina viimeiseksi normaaliin ja helppoon tehtävään, jotta saat koiralle hyvän fiiliksen.
• Koira on niin hyvä kuin miten treenasit sen! 

Lauantain treenit

• Kokeenomaisissa seteissä saa hyvää tietoa siitä missä liikkeissä on ongelmia
• Aloituksista kannattaa palkata usein. Paljon palkkaa myös ihan vaan kehään tulosta.
• Jos koira ei osaa jotain tarpeeksi hyvin -> auta tarpeeksi!
• Keskity koiran odotuksiin
• Koiralle opetetaan, että kun heilutellaan palloa kädestä, palkka on tulossa. Sen tulisi jähmettyä siihen asentoon jossa on, eikä yritä ottaa sitä ennen vapautussanaa. Jos koira liikkuu ennen sitä, pallo laitetaan pois. 

 Zeta: 

• Liikkeestä seisomiseen vauhtia heittämällä pallo samantien taaksepäin oikealla kädellä
• Istumisen ja seisomisen käskysana eri jalalla astuttaessa
• Asennon vaihtoja myös ilman kontaktia esimerkiksi niin, että koira tulee selän takana. Näissä palkka siten, että koira istuu kunnolla, ei heti uutta toistoa (ettei tehdä liikaa eteenpäin suuntautuen)
• Koiraa voi palkata, kun liikkuri sanoo käsky (ei aina vaan eri vaihtoja). Mielikuva, että silloin tapahtuu jotain hauskaa, kun liikkuri sanoo käsky

Ruutu:

• Ruudussa seisomassa pysymistä
• Ruudussa saa hyvän stopin huutamalla koiralle "jes" kun koira on ruudussa
• Ruudussa ei olla lomalla vaan siellä on tehtävänä kuunnella ohjaajaa
• Oikea paikka ruudussa targetilla 
• Harjoittele ruutuun korjaamiset eri puolilta. Vaikein on kun koira on ruudun takana
• Ruudusta seuraamaantulo, koira tulee vauhdilla, mutta rauhoittuu ja keskittyy seuraamiseen

Nouto:

• Noutokapulan hakemiseen vauhtia fyysisesti kiinnipitämällä (ei paikallapysymistreeniä). Kapula voi olla myös koiran ja ohjaajan välissä
• Noudossa vauhtia lisäämään nimeltä kutsuminen samalla hetkellä, kun koira on ottanut kapulan
• Noutokapulan huono otto yleensä johtuu siitä, että koiralla ei ole kiire takaisin
• Tunnarissa koiralle pitää luoda mielikuva, että työskentelyllä ei ole kiire. Tätä voi tehdä siten, että kapuloita on paljon. Kapuloiden välissä voi myös olla ruokaa, se rauhoittaa myös koiraa nuuhkimaan.
• Kapulan pitämisharjoittelussa koiralle näytetään palloa (tietää, että palkka on tulossa) ja jos mälvää, pallo menee pois
• Noutokapulan kaunista nostoa voi harjoitella esim. vesipullon avulla tai vasten jotain kiinteää estettä

Seuraaminen:

• Seuraamisessa jos koira loittonee sivuaskelia oikealle ja kun koira parantaa -> palkka
• Kokeissa oikealle astumista voi käyttää myös hyväksi, astumalla hieman oikean suuntaan ilman, että tuomari edes huomaa
• Jos koiralle on vaikeaa seurata kohti ihmisiä, täyskäännös juuri ihmisten kohdalla ja superpalkka, "happyshock" 
• Energiaa perusasentoon tuloon palkkaamalla lelulla heti kun tulee sivulle
• Oikealla jalalla aloittamisessa etuna se, että koira ehtii paremmin mukaan
• Jos koira edistää seuraamisessa, vasemmalle käännös ja liike seis

Luoksetulo:

• Luoksetulon stoppien tekemiseen välimatkaa esim. putken avulla
• Stopin jälkeen treenikaveri heittää pallon  koiran takana vingauttaen sitä ensin
• Koiraa ei saa huijata luulemaan, että aina heitetään pallo
• Luoksetulon stoppiin pysymistreeniä vastustamalla hihnasta vetoa
• Luoksetulossa jos koira pomppii, ei ikinä pysäytystä, vaan koiran palautus takaisin ja suoria luoksetuloa (treenikaveri voi pitää koiraa kiinni)
• Pomppiminen voi johtua siitä, että koiralla ei ole kiire tai siitä, että se on epävarma tehtävästä

Merkki ja vauhti:

• Vauhtia eri liikkeisiin saa pitämällä olkapäistä kiinni -> pallon heitto -> yhdessä pallolle juoksu
• Merkille menossa palloleikki, pallo merkin takana, kumpi ehtii ottaa pallon
• Merkille meno ohjatun nouton jälkeen uudestaan -> lisää intoa merkkiä kohtaan
• Kolmeen laskeminen, koira kerää energiaa ja kolmannella vapautus
• Merkille opetettaessa suoraan merkin taakse suhteessa ohjaajaan (sheippaamalla)
• Merkin taakse meneminen targetilla

Synnove näyttää miten kaunista noutokapulan ottoa voi harjoitella (kuva itse ottamani)

Sunnuntai

Nacho olikin sunnuntaina vuorossa heti ensimmäisenä. Aloitimme meidän yhdellä suurimmalla ongelmalla, eli liikkeestä maahanmenolla. Koska Nacholle on opetettu kaukokäskyt etujalat paikoillaan, se ei oikein osaa mennä nopeasti maahan, koska menee maahan taaksepäin suuntautuen. Synnove kuitenkin sanoi, että silläkin tekniikalla voi saada ihan kauniit maahanmenot ja joka tapauksessa etujalkojen "lukittaminen" auttaa koiraa ajattelemaan nopeasti pysähtymistä.

Harjoiteltiin sitten sitä etujalkojen pamauttamista maahan ja näytin, miten Nacho helposti tekee liikkeen vuorojaloin. Synnove neuvoi, että koska se ei vielä oikein osaa, sitä pitää vaan tarpeeksi auttaa. Kolmeen laskeminen voisi auttaa, jotta Nacho oikein jännittyy ja tekisi sen jälkeen voimakkaammin. Tätä voisi nyt tehdä sekä istumasta maahan, että seisomasta maahan ja sitten myös vauhdissa. Käskysana tulisi sanoa ennen käsiapua. Käsiapua voi vähentää myös pitämällä käden valmiiksi maassa.

Nyt pitäisi vaan rohkeasti harjoitella ja edetä tässä. Jos tekee liian hitaasti, jätä vaan palkkiottta ja yritä uudestaan. Koska Nacholla on vahva ajatus etujalkojen paikalla pitämisestä, tämä liike on sille vaikea. Näiden nopeiden maahanmenojen lisäksi voi tuolla meidän maahanmenosanalla (piu) vahvistaa sitä maassa pysymistä, jolloin se helpottaa sitä koiran ajatusta siitä tehtävästä. Nachon tulisi liikettä tehtäessä oltava jännittynyt, mutta ei jäykkä, vaan rento. Oikeassa mielentilassa liikkeen tekeminen on helpompaa.

Nacho odottaa vuoroaan

Tästä pitäisi osata mennä maahan

Maahanmenon harjoittelua

Vaikealta näyttää

Maassa pysymisen harjoittelua

Sitten voidaan vähän leikkiä

Lisää leikkiä (kuva Minttu Sivén)

"Tänne se pallo!" (kuva Minttu Sivén)

Kun vielä jäi hetki aikaa, niin kyselin neuvoja seuraamiseen, joka on meillä toinen sellainen liike, jossa en vaan jostain syystä ole edistynyt. Nacholla melko helposti tippuu kontakti, kun vähänkään pidempää matkaa tehdään. Synnove neuvoi, että ei saa liikaa välittää siitä, jos kontakti tippuu! Se ei ole epäonnistuminen, vaan se on vain tietoa siitä, missä vaiheessa ollaan menossa. Nyt vaan pitäisi edetä harjoituksissa! Ja ohjaajan pitäisi olla ylpeä ja tyytyväinen koirasta.

Seuraamisharjoittelua

Kontakia (kuva Minttu Sivén)

Nachon kontaktinpitoa häiriöistä välittämättä (kuva Minttu Sivén)

Toisella kierroksella teimme pienen kokeenomaisen setin, koska halusin vähän nähdä miten Nacho käyttäytyy ja saada vinkkejä niihin välikäyttäytymisiin. Teimme perusasennon, suoran luoksetulon, noutokapulan pidon ja kaukokäskyt. Muuten meni ihan kivasti, mutta kaukokäskyissä liikutti hieman etujalkoja.

Synnove neuvoi, että kokeenomaisissa harjoituksissa kannattaisi valita pieniä palasia, jotka koira osaa hyvin. Väleissä koiralle ei tarvitse sanoa mitään, mutta niissä voi palkita aina silloin, kun koira itse ottaa kontaktin muiden katsomisen tai muun tekemisen sijaan. Alussa ohjaaja voi lähteä vaan kävelemään sanomatta mitään ja kun koira tulee mukana ja vilkaisee ohjaajaa, iso palkka siitä. Pikkuhiljaa koira oppii, että kannattaa aina kysyä lisää tekemistä.

Tehtiin sitten vielä erikseen luoksetuloja ja vauhtinoutoja. Luoksetuloon voisi Nacholle saada lisää vauhtia siten, että toinen pitää kiinni sitä. Noutoon voisi saada niinikään vauhtia pitämällä ja lisäksi voisi kutsua koiraa nimeltä heti kun se on ottanut kapulan (tai pieni hetki aiemmin). 

Vapautus kapulan pidon jälkeen

Leikkimistä

Luoksetuloon vauhtia kiinnipidolla

Nacho odottaa (kuva Minttu Sivén)

Kapulan vaihto palloon

Nacho katselee niin tarkkaavaisena, että milloin harjoitukset oikein jatkuvat! (kuva Minttu Sivén)

Kyllä toko on sitten hauskaa! :D

Lopussa tehtiin vielä paikallamakuita ryhmässä. Niissä kävin vähän työntelemässä ja vetelemässä Nachoa, mutta tosi nätisti pysyi.

Paikallamakuu (kuva Minttu Sivén)

Muista kuin mainituista kuvista kiitokset Mirvalle!

Kultaisten tokotiimin tapaaminen Klaukkalassa, osa 1

Viikonloppuna oli GR:n tokotiimin tapaaminen, johon osallistuimme Nachon kanssa ensimmäistä kertaa. Tällä kertaa tapaaminen oli Klaukkalassa kennelliiton tiloissa. Lauantaina 22.11.2014 meitä oli kouluttamassa Sirke Viitanen ja sunnuntaina tapasimme keskenämme. Tässä lauantain harjoituksia ja muistiinpanoja.

Aloitimme kehääntulo harjoituksilla. Nacho oli aluksi aika ihmeissään kaikista uusista häiriöistä ja varsinkin liikkurin antama kapula oli sille paha häiriö. Kun tajusi homman nimen, niin alkoi parantaa kontaktia. Mutta siis eihän me tämmöisiä olla vielä harjoiteltu, kun ei nyt ole edes mitään hallivuoroa.

Me olimmekin sitten ensimmäisinä vuorossa ja otin ensimmäisenä kaukokäskyjä. Nachollahan on ne aika hyvässä vaiheessa, mutta istumasta seisomaan nousu jää sillä usein vajaaksi. Näytin Sirkelle millainen se on ja hänkin totesi, että se on tosiaan hieman vajaa. Olen tehnyt tätä kotona eteisen kynnyksen yli, mutta se ei ole auttanut muualla ja jos ei siinäkään laita kunnolla jalkoja kynnyksen yli, niin menee hyvin epävarmaksi, että mitä tässä nyt sitten tehdään, jos ei kelpaa.

Kokeilimme siten, että annan Nacholle namin leuan alle, siten etttä se siirtää takajalkoja hieman taaemmas saadakseen namin ja sillä hetkellä vapautan namin ja merkkaan vielä erikseen takajalkojen siirron (jes). Tässä voisimme käyttää myös naksutinta hyväksi merkkaamaan takajalkojen siirron.

Lisäksi voisimme tehdä syviä lihaksia vahvistavia treenejä, koska Nacholla ei varmaan vielä ole vaan tarpeeksi hyvät lihakset näiden liikkeiden tekemiseen. Tosin Sirke sanoi myös, että monesti näin nuorilla koirilla ei vielä ole kunnon selkälihaksia, vaan ne vahvistuvat vasta myöhemmin. Hän myös sanoi, että ei kiirehdi kaukokäskyjen etäisyyden kanssa, vaan käyttää tarpeeksi paljon aikaa hyvän tekniikan rakentamiseen läheltä tehtynä.

Nacho Janina Taskisen kuvaamana.

Muiden vuoroilta keräsin myös hyviä vinkkejä, joita voin käyttää sekä Nachon, että Sipsin kanssa hyväksi. Kirjoitan tähän nyt kuitenkin ensin Nachon seuraavan kierroksen vinkit.

Teimme siis iltapäivällä noutoa. Nachollahan on ollut tapana mennä tassut edellä kapulalle ja ei olla ihan kauheasti tätä päästy harjoittelemaan, kun kotona ei oikein ole tilaa, eikä ulkona ole huvittanut tähän vuodenaikaan treenata. Testattiin miten liike nyt menee ja Nacho meni jonkin verran tassut edellä kapulalle.

Tätä lähdettiin korjaamaan kapulan sijoittamisella siten, että siinä on laippa koiran suuntaan. Silloin sen ei ole niin helppo tönäistä kapulaa tassuilla, vaan joutuu paremmin keskittymään sen ottamiseen. Kun koira on tuomassa kapulaa annetaan palkkasana ja palkataan Nachon tapauksessa narupallolla. Sitten leikitään vähän aikaa ja samalla siirrytään kapulaan siten, että seuraavalla kerralla voidaan taas lähettää se laipan suunnasta. Tämä alkoi Nacholla toimia ihan kivasti ja alkoi tarjota parempaa ottamista.

Tästä sitten jatkossa edetään niin, että kapula onkin hieman vinottain, suunta riippuu siitä, halutaanko koiran ottavan kapulan takaa vai edestäpäin. Näitä kuitenkin pitää tehdä sen verran paljon, että koiralla on vahva mielikuva siitä miten se on kapulaa ottamassa (liikemuisti). Jos haluaa heittää (se on kuitenkin koiralle aina hieman eri tilanne kuin maassa jo olevan kapulan otto), niin avustaja voi kääntää kapulan.

Lisäksi kyselin siitä, kun Nacho tuijottaa heitettyä kapulaa kiinteästi, niin kannattaako se opettaa ottamaan kontakti ennen kuin se saa noutaa. Tähän Sirke sanoi, että se riippuu koirasta, mutta jos koira on kuitenkin hyvin ohjaajan kanssa yhdessä tekemässä, niin se voi saada katsoa kapulaa koko ajan. Tällöin koira pystyy myös luopumaan kapulasta, jos sille annetaankin joku muu käsky, esim. seuraa tai maahan. Ja jos mitään ei tapahdu pitkään aikaan, niin koiran pitäisi kuitenkin jossain vaiheessa sitten ottaa kontaktia ohjaajaan.

Nacho odottelee milloin pääsisi treenaamaan

Sitten niihin muiden treenien aikana tulleisiin vihjeisiin:

• Tunnari: Koirilla on usein kokeessa korkeampi vire kuin yksittäistä liikettä treenatessa, joten jos koiralle opettaa tunnarin kovin matalassa vireessä, se ei välttämättä pysty suorittamaan sitä kokeessa korkeammassa vireessä. Tätä voi treenata niin, että leikkii koiran kanssa sen virettä nostatten ja sen jälkeen heittää sen hakemaan makupalaa tai lähettää kiertämään merkin (tms.). Sitten kun koira tulee vauhdilla tunnarikapuloille (joiden vieressä ohjaaja siis seisoo), se käsketäänkin etsimään. Jos koira tässä säheltää ja kiirehtii, eikä etsi kunnolla, ohjaaja pysäyttää koiran ja käskee sen rauhoittumaan (tähän kannattaa valita se sana, jota myöhemmin käyttää vihjesanana) ja kun koira rauhoittuu, "huokaisee", sen voi päästää uudestaan etsimään. Koira oppii pikkuhiljaa, että vaikka sillä olisi miten korkea vire, niin kapuloille tullessa pitää rauhoittua ja keskittyä.

• Zeta, istuminen ja asennoissa pysyminen: Zetan istuminen on usein se hankalin vaihto koirille. Kun koira osaa tekniikan, niin tähän voi ottaa pienen apukeinon palkkaamalla koiraa selän takaa oikealla kädellä. Myöhemmin vihjeenä toimii pelkkä oikealle vilkaisu, joka ei tuomarin silmiin näytä samanlaiselta kaksoiskäskyltä kuin koiran vilkaisu. Asennoissa pysymisessä kannattaa muistaa yhdistää käsky oikeaan asiaan. Tätä harjoitellessa koiran voi selkeästi auttaa asentoon ja sanoa käskyn, kun koira pysyy siinä. Sitten lisätään häiriöitä ja palkataan koiraa, jos se pysyy, mutta kerrotaan sille myös, että meni väärin, mikäli koira yhtään liikkuu.

• Ohjattu nouto: Leikki, joka opettaa koiralle suuntia. Koira laitetaan eteen seisomaan ja heitetään sen kummallekin puolelle kapulat. Tässä vaiheessa ne voivat olla vielä aika lailla samalla syvyydellä kuin koira. Katsotaan kumpaa kapulaa koira ennakoi ja lähetetään se juuri päinvastaiselle. Jos koira hakee kapulan hyvin, se palkitaan ja jätetään toinen kapula paikalleen. Kun koiran kanssa on hetki leikitty, laitetaan se aloituskohtaan ja heitetään vain jo tuotu kapula. Todennäköisesti koira jää siihen enempi kiinni, joten lähetetään se juuri sille toiselle kapulalle. Jos koira lähtee väärälle, sitä ei kielletä, vaan ohjaaja juoksee oikealle kapulalle nappaamaan sen ja "lällättelee" koiralle. Sirke opettaa koiralle myös myöhemmin hakemaan kahdesta kapulasta kauimmaisen, jotta myöhemmin se voi jättää keskikapulan ja siirtyä reunimmaiseen, jos se on vahingossa menossa väärälle kapulalle ja pysähtyy kapulan väärälle puolelle.

• Seuraaminen: Jos koira tiputtaa kontaktin, keskeytä suoritus ja aloita alusta. Jos suoritusta jatkaa ja palkkaa koiran kun se on tehnyt hyvin, sillä vahvistuu kuitenkin mielikuva, että välissä ollut huonompi osuus kuului myös liikkeeseen. Kääntymisiä voi auttaa koiralle siten, että kääntää hieman katsetta siihen suuntaan mihin on menossa. Pysähdyttäessä voi katsoa maahan. Tämä on kuitenkin hyvin luonnollista, kyllähän kävellessä pitää katsoa sinne mihin on menossa.

• Luoksetulon stoppi: Koiran tulisi pysähdyksen jälkeen pitää paino kaikilla tassuilla, erityisesti takatassuilla. Tähän yksi toimiva tekniikka on takapalkka. Toinen tapa on pallon heittäminen, jossa siinäkin kannattaa miettiä, millä tekniikalla pallo kannattaa heittää, jotta koira tekisi mahdollisimman hyvin jarrutuksen. Osalle koirista sopii paremmin koiran yli heittäminen, kun taas joillekin sopii paremmin pompun kautta heitto. Kun välimatka kasvaa, kannattaa käyttää apuheittäjää.

• Hyppy: Koiran opettaminen hyppäämään molempiin suuntiin käy kätevästi leikillä, jossa koira saa hyppiä esteen yli avustajan ja ohjaajan väliä ja hakea kummaltakin makupaloja. Kun koira hyppää joka kerta esteen, voi avustaja alkaa siirtymään esteen sivuun, siten että myöhemmin koiran pitää kiertää hyppäämään este ohjaajan suuntaan. Jos koira epäonnistuu, se ei vaan saa makupalaa.

• Häiriötreenit: Koira on sivuasennossa ja viereen heitetään joku esine, esim. vesipullo. Jos koira tiputtaa kontaktin, sille huomautetaan siitä. Tätä toistetaan pari kertaa ja jos koira ei tsemppaa, sitä voi moittia vähän enempi. Hyvästä kontaktista voi kehua, mutta palkan saa vasta, kun pystyy pitämään kontaktin häiriöstä huolimatta. Tässä siis koiran tulisi turhauman kautta oppia pitämään kontakti ja siten se oppii, että jos tulee joku häiriö, pitää vaan tsempata ja siitä pääsee yli ja sen jälkeen seuraa superpalkka.

• Motivaatio, jännitys: Jos tuntuu, että seuraavat kisat jännittävät kauheasti, kannattaa ajatella niin, että ne ovat vain pieni välitavoite tähdätessä lopputavoitteeseen. Tämä lopputavoite voi olla vaikka se, että koira osaa liikkeet hyvin. Yksittäiset kisat ovat vain tämän hetkisen tilanteen tsekkaus, että ohjaaja tietää missä mennään koiran koulutuksen suhteen. Lisäksi kannattaa asetttaa muita kuin tulostavoitteita kisaan, esimerkiksi tavoittelee hyvää yhteistyötä koiran kanssa.

Lopuksi treenailimme vielä keskenämme. Oli hauska huomata, että Nacho pysyy hyvin lähellä ja pystyy keskittymään, vaikka ympärillä on paljon koiria. Sitä voi myös palkata pallolla, juoksenteli sitten vaan muiden välissä sen kanssa, eikä välittänyt muista mitään. Teimme myös paikallaolot ja nekin meni ihan hyvin, tosin sivulta maahanmenoa Nacho ei vielä oikein osaa, eikä myöskään siitä istumaannousua.

Aku ja Nacho, kokoero ei oikein näy kuvassa

Nacho juoksentelee pallonsa kanssa välittämättä toisista

Paikallamakuurivi - Nacho on tuo pieni :D

Nachon kanssa Jessican koulutuksessa

Oltiin Jessica Svanljungin yksityiskoulutuksessa eilen (25.8.2014) Nachon kanssa. Jaettiin vuoro tollerin omistajan Tiinan kanssa, joka on UMN:lta tuttu.

Nacho on mielestäni tosi nopea oppimaan, mutta jotenkin välillä tuntuu, että jään junnaamaan paikalleen, enkä sitten osaa viedä eteenpäin niitä asioita. Otettiin ihan perusasioita, sellaisia mitä ollaan nyt treenattu, että saisin vahvistusta siihen missä kohti ollaan ja miten tästä eteenpäin.

Ekana seuraaminen. Perusasentoon Nacho osaa tulla kivasti ja se on sillä jo aika vahva toimintamalli. Tai no, niin kauan, kun mun käsi on alhaalla. Koskee myös herkästi kättä, mutta Jessican mielestä siitä ei tässä vaiheessa kannata välittää. Sen sijaan liikkumisessa se on tosi paljon kädessä kiinni. Tätä voisi opettaa ihan namista luopumisen kautta, eli käteen nami ja kun Nacho selkeästi luopuu siitä ja katsoo kasvojen suuntaan, niin jes ja nami. Ensin paikallaan ja sitten liikkeessä.

Sain myös kovasti noottia siitä, että mulla on jatkuvasti kädet mahan kohdalla ja niissä on nameja. Nacho senkin takia katselee paljon käsiä, eikä kasvojen suuntaan. Eli nyt namit piiloon ja kädet sivuille!

Kun tehtiin vaan yhtä askelta, niin Nacho hakeutui nätisti sivuasentoon aina uudestaan. Eli myös tätä lyhyttä siirtymää voidaan tehdä, koska sillä on sen verran hyvä se perusasento. Josko sitten tajuaisi, että ei kannata siirtyä pois viereltä, kun heti kohta pitää kuitenkin siihen hakeutua. Se kun helposti irtaantuu sen verran, että saa paremmin katsottua kasvoihin.

Sen jälkeen otettiin zetan vaihdoksia. Nacho osaa jo jotenkin istumisen ja seisomisen, mutta sekoittaa näitä keskenään. Vaatii myös käsimerkkiä, että tekee hyvin. Jessica ohjeisti, että pidetään ne kädet taas siellä sivuilla ja jos tekee käsimerkin, niin nopea merkki ja sitten kädet takaisin sivuille.

Liikkeestä maahan meneminen on Nachon kanssa vielä kesken, kun sekoittaa herkästi kaukojen maahanmenoon, eli menee taakse. Zetassa (ja myöhemmin luoksetulossa) kun pitäisi tehdä liike mahdollisimman nopeasti. Tehtiin tätä pomppimisen kautta. Pari pientä pomppua ja sitten nopea maahanmeno. Nacho alkoi oikein kivasti tätä toteuttaa. Pitäisi vaan miettiä tähän eri käskysana.

Sitten oli Tiinan vuoro ja Nacho sai odotella omalla matollaan puolisen tuntia (tai no käytiin myös pihalla välillä). Paremmin se olisi levännyt autossa, mutta pakkohan tätäkin on harjoitella.

Seuraavassa setissä otettiin ensin kaukokäskyjä. Nacho pysyy kohtuullisen hyvin etujalat paikoillaan, mutta välillä liikauttaa toista jalkaa ja sitten helposti alkaa hötkyillä ja tehdä käskyjä itsekseen. Tässä mulla on myös kädet edessä ja Nacho kovasti katselee niitä ja odottaa nameja. Varsinkin sitten, kun ohjaajan pitäisi mennä kauemmas, tämä voi tulla ongelmaksi.

Kokeiltiin sitten niin, että namit laitetaan sivuille ja Nacho saa ottaa ne sieltä. Se rauhoittaa kovasti Nachon tekemistä (tosin aluksi tuijotteli niitä tosi paljon). Sitten pitää vaan olla tarkkana, että ei saa itsekseen tehdä, vaan ainoastaan käskyistä.

Seisomasta ja istumasta maahan menossa voi käyttää namia myös etujalkojen välissä, jolloin koira saa ottaa sen heti kun menee taaksepäin maahan.

Istumisesta seisomaan nousussa kannattaa tarkkailla, että nousee tarpeeksi ryhdikkääksi seisomaan (jättää välillä toisen jalan eteen, varsinkin, jos itse vaihtelee niitä asentoja).

Ehdittiin vielä nopeasti katsoa noutoa. Nacho kyllä noutaa kivasti, mutta tekee aikamoisen loikan kapulalle. Jessica kysyi, että meneekö tassut edellä ja en kyllä osannut vastata. Mielestäni ei kyllä yleensä kovin pahasti tee niin, mutta vähän kuitenkin nyt meni tassuilla.

Tähän kokeiltiin laittaa kapulaa eri paikkoihin, esim. eteen, niin että olen itse vielä koirankin takana ja näytän sille palloa ja sen jälkeen saa lyhemmältä matkalta hakea sen. Kokeiltiin myös sitä, että se itse kapula olisi palkka, eli heti uusi heitto kun koira tuo sen. Jessica myös suositteli kokeilemaan ruokapurkkia vaihtarina (sitä olen kyllä jonkin verran tehnytkin). Mutta varmaan nyt ylipäätänsä se, että tehtäisiin nättejä nostoja läheltä ennen pidempää heittoa, voisi auttaa siihen nostamiseen.

Heidi Pesosen koulutuksessa osa 2, 7.5.2014

Toinen Lauttasaaren koirakerhon järjestämä Heidi Pesosen koulutusilta oli sitten eilen. Olimme Nachon kanssa tälle kertaa ensimmäisenä vuorossa, kun kentällä oli vielä koulutukset käynnissä.

Näytin ensin ihan vaan miten ollaan niitä kaukoja tehty, kun viimeksi niitä käytiin läpi ja Heidikin oli Tiltun kanssa niistä jutellut. Nacho teki yllättävän kivasti vaikka häiriötä oli paljon ja ei olla niitä kuin parina päivänä ehditty kotona tekemään. Siitä oli myös puhe, että perusasennosta maahan pitää tehdä eteenpäin ja näytin miten ollaan sitä tehty namin perässä. Tähän Heidi antoi vinkiksi, että palkkaa eri puolilta, ettei ala kääntymään kumpaankaan suuntaan.

Ekana teimme tunnaria. Olen sitä kotona tehnyt verkon alla ja se ihan nätisti kyllä etsii oman, mutta en sitten tiedä miten tuosta kannattaisi edetä. Näytin miten se tekee ja se ihan nätisti nuuhki oman tunnarin. Sitten siirsin kapulat verkon päälle ja edelleen se nuuhki, mutta ei ota kapulaa suuhun. Teimme sitten ihan perinteisen kapulan nurmikolle piilottamisen. Heidi vei kapulan yhden puun taakse. Nacho jotenkin katsoi väärän puun ja juoksi seuraavalle puulle etsimään sitä. Tosi hienosti nuuhki pitkään ja kun sitä ei sieltä löytynyt, niin laajensi aluetta ensin taaksepäin ja sitten myös toiseen suuntaan. Heti kun sai hajun, niin siirtyi oikeaan paikkaan ja löysi kapulan.

Teemme siis nyt myös näitä kapulan piilottamisia, että tajuaa ottaa sen kapulan sitten mukaansa. Ongelmahan tässä liikkeessä yleensä tulee vasta siinä vaiheessa, kun tähän lisätään vauhti. Se oman nuuhkiminen rauhassa verkon alta tai piilosta ei yleensä ole vaikeaa. Tuolla verkolla saan nyt kuitenkin sitä erottelua ja sillä piilottamisella matkaa ja noutoa. Kovastihan se kapulaa pureskeli palauttaessa, joten sitä pitämistäkin täytyy sitten jossain vaiheessa harjoitella.

Mitään suurta kiirettähän tässä ei ole, kun toinen on vasta puolivuotias. :D

Nacho harjoittelee odottamista.

Tässä välissä oli treenikaverin vuoro ja sen jälkeen me teimme toisella kierroksella noutoja. Nacho on edelleen tosi innostunut kapulasta ja menee helposti tassut edellä. Tähän voisi kokeilla nopeampaa palkkausta. Sen Jes! voi huutaa jo siinä vaiheessa kun on nostamassa kapulaa. Ideana kun on, että sen mielestä lelu olisi kivempi kuin se kapula.

Palkkailin sitä aluksi lihapullilla, kun sen on ruoan kanssa helpompi irrottaa. Se ei myöskään innostu vetoleikistä niin paljon kuin siitä itse kapulan noudosta, joten pohdinkin sitten sitä, että pitäisikö sen palkan olla vaikka narupallo, joka lentää ja saa sen sitten hakea. Kokeiltiin Heidin narupallolla ja Nacho kyllä innostui siitä kovasti. Otettiin niitä kapulan heittoja sillä ja se ehkä vähän meni parempaan suuntaan.

Lopuksi vielä puhuttiin vähän lisää siitä, että kun toinen on niin taitava ja nopea oppimaan, niin tulee sitten helposti edettyä liian kiireellä. Olen kyllä ihan tietoisesti yrittänyt välttää sitä ja pitää treenit kivoina ja tarpeeksi helppoina. Mutta toisaalta pakkohan sitä on myös edetä, ettei se ole vaan sitä saman toistoa (joka vasta tylsää olisikin).

Lisää odotteluharjoituksia.

Nacho Heidi Pesosen koulutuksessa 16.4.2014

Osallistuttiin Nachon kanssa Heidi Pesosen koulutukseen Lauttasaaressa. Tehtiin kaksi 10 min pätkää. Muun ajan harjoittelimme taas nätisti kentän laidalla odottamista. Välillä palkkasin ja välillä otin sen vaan syliin ja istuskelimme rauhasssa.

Nacho seuraavana vuorossa.

Ekassa pätkässä katsottiin vähän noudon alkeita ja sen jälkeen vähän myös jättöliikkeitä.

Aluksi otettiin muutamia vauhtinoutoja. En ole näitä oikein tehnyt, kun olen vähän ollut epävarma, että miten tässä kannattaa toimia, kun Nacho ei päästä kapulaa irti. Teimme noudon ja Nachohan ei millään meinannut päästää kapulasta, mutta kun aikani riehuin itsekseni lelun kanssa, niin kyllä se viimein päästi irti ja vaihtoi leluun. Toistettiin muutaman kerran ja kyllähän se leluun vaihtaminen vähän helpottui. Näitä kannattaa ottaa aina treenin alkuun, koska pennun on vaikea vaihtaa saalisleikkiin, jos on ensin saanut nameja. Nostoja voi harjoitella erikseen läheltä. (Heti kun nostaa, jes ja leikki.)

Sitten tehtiin vähän zetan eri asentoja. Nacho osaa jo aika kivasti istua ja maahan menee käsiavulla. Tähän voisi miettiä, että ottaisi eri asentoihin eri palkat. Seisomiseen pallo, istumiseen nami ja maahanmenoon vetolelu eteenpäin suunnatulla liikkeellä. Istuminen kannattaa tehdä niin, että vetäisee takajalat alle, on huomattavasti nopeampi suorittaa.

Toisessa pätkässä katsottiin kaukokäskyjä.

Aion opettaa Nachon tekemään etujalat paikallaan! Kouluttaja oli vähän "kauhuissaan" tästä, ei kuulemma ole nähnyt ikinä noutajan tekevän sitä hyvin. Toisaalta eipä noita montaa ole, jotka tekisivät tosi hienosti takajalat paikallaankaan. Enkä varsinkaan ole nähnyt omien koirieni tekevän hyvin takajalat paikallaankaan!! Joten voihan sitä nyt kokeilla, josko tällä tavalla osaisi itsekin paremmin opettaa.

Olemme tehneet kotona pienen rasian päällä seisomista ja siitä vähän vaihtoja. Tähän sain vinkiksi laittaa kaksi erillistä alustaa, jolloin molemmat etujalat pysyisivät omilla alustoilla, eikä se voisi liikutella niitä sivusuunnassa. Katsottiin läpi eri asentojen vaihdot, mutta kovin hyvinhän Nacho ei vielä niitä osaa. Ehkä on nyt parempi aluksi opettaa se pitämään etujalat vankasti siinä alustalla ennen kuin ottaa vaihtoja, ettei tule liikaa hösellystä joka jalalla.

Rakensin sitten tämmöisen kake-telineen.

Viimeinen nuorten koirien ringin koulutus Inkoossa 12-13.4.2014

Tänä viikonloppuna oli viimeinen kerta, kun päästiin Sipsin kanssa mukaan nuorten koirien koulutukseen. Ollaan jo niin vanhoja. :D

Tällä kertaa meillä olikin kaksi päiväinen koulutus Inkoossa. Mukana oli Uudenmaan piirin lisäksi Helsingin piiriläiset. Kouluttajina olivat lauantaina Oili Huotari, Katariina Kainulainen ja Tesu Åberg. Sunnuntaina kouluttamassa olivat Tiltu Antikainen Oilin tilalla ja Kata ja Tesu kouluttivat toista päivää.

Lauantai

Aluksi Oili piti pienen luennon tokosta. Tässä jotain itselleni tärkeimpiä kommentteja siitä.

• Toko on tavallaan vain kasa kivoja temppuja, jotka on laitettava kasaan ohjaajan määrittämillä säännöillä. Matkalla on ylä- ja alamäkiä, mutta tavoitteena on koko ajan tehdä yhteistyötä koiran kanssa ja saada koira tekemään kokeissa samalla innolla kuin treeneissä. 

• Nuoren koiran kanssa pitää maltaa rauhassa tutustua koiraan ja luoda suhdetta. Koiralle luodaan kotona kuri ja treenikentällä pidetään vain kivaa. Koiralla tulisi olla turvallinen, hyvä ja luottavainen olo ohjaajan kanssa. Ohjaajan tulee opettaa koiralle mitä sen haluaa tekevän, eikä vaatia siltä mitään mitä se ei osaa. (1,5 vuotiaaksi voi aina vedota siihen, että "ei tämä vielä osaa, kun on vaan pentu". :D )

• Koiralle pitää luoda vahva motivaatio tehdä tokoa. On mietittävä oikea vire, miten koiraa palkkaa ja mikä on koiralle paras palkka. Tunnetila ja mielikuva ovat tärkeitä, koska vaikeassa tilanteessa koira palaa usein ensimmäiseen oppimaansa mielikuvaan. Uusissa paikoissa voi keskittyä vain mielikuvan luomiseen (helpot harjoitukset, jotka parantavat itsetuntoa). Tunnetila ja vire ovat kokonaisuuden kannalta tärkeämpiä kuin tekniikka.

• Liikkeitä opettaessa pitää ensin itse miettiä miltä haluaa liikkeen näyttävän. Alusta asti koiralle kannattaa kertoa mitä tehdään, jotta koira osaa yhdistää oikean mielentilan siihen. (esim. tunnarissa koira osaa sitten itse laskea virettä). 

• Koiran mielentilan tulisi olla sellainen, että se haluaa onnistua ja haluaa tehdä ohjaajan iloiseksi. Jos koira tekee virheen, sen pitäisi yrittää seuraavalla kerralla enemmän, jos ohjaaja niin pyytää. 

• Koira pitää opettaa kuuntelemaan. Kaavoja pitää rikkoa (esim. temppuradat), jotta koira pitää korviaan auki ja jaksaa tehdä samoja juttuja vuodesta toiseen. Käskyjen tulee olla selkeitä, että koira voi onnistua. 

• Tekniikka pitää myös opettaa kuntoon. Tärkeitä ovat perusasento, jäävät liikkeet ja nouto. Lisäksi koiran tulisi opettaa olemaan vakaasti ja rauhassa paikallaan, eli pelkkiin vauhtiliikkeisiin ei voi keskittyä. Perusasioihin pitää myös palata aika ajoin.

• Tekniikkatreeneissä liikkeet pilkotaan palasiksi ja treenataan palasia erikseen. Sen lisäksi pitää opettaa kokonaisuuksien tekemistä. Koiran pitää tietää miltä kokonaisuus näyttää. Sen jälkeen osaaminen on testattava häiriöissä. Kokonaisuudessa pitäisi saada tasapaino säilytettyä eri liikkeiden välillä. Jos esille tulee virheitä, niitä pitää treenata erikseen kuntoon. Kisanomaisia treenejä voi tehdä vaikka joka viikko ja viikolla hioa palasia kuntoon.

• Pennulle voi opettaa, että kun ohjaaja jäykistyy alkaa tekeminen. Alussa palkataan vain jäykistymisestä.

• Kisatilanteessa ohjaajan ei välttämättä kannata katsoa muiden suorituksia, vaan keskittyä vain omaan suoritukseensa. Tesu lisäsi tähän, että ohjaajan pitää kunnolla keskittyä siihen mitä tekee (liikkurin kuuntelu ja koiran ohjaaminen). Lisäksi virheet ja huippusuoritukset pitää sulkea heti pois mielestä sen jälkeen kun ne ovat tapahtuneet, etteivät ne vaikuta keskittymiseen.

Sipsin treenit:

Meidän ensimmäinen vuoro oli Katalla. Teimme ruutua. Sipsillä oli taas vaikeuksia hahmottaa ruutua ja jäi taas liian eteen. Tässä pitäisi nyt taas ottaa kuuri kokeenomaisia ruutuja, mutta sen verran helppoja, että menee vauhdilla ja suoraan taakse. Toinen voi vaikka viedä alustan niin, että Sipsi näkee, kunhan se juoksee vauhdilla ja oikeaan paikkaan. Lisäksi voisi olla hyvä käydä näyttämässä ruutu etukäteen "kehän" laidalta. Vaikka se on eri suunnasta näytetty, koira kuitenkin saattaa paremmin hahmottaa sen ja ainakin uskaltaa paremmin mennä sinne, kun on käynyt sillä suunnalla jo.

Koska meillä oli tullut useita peruutuksia, otettiin yhdessä välissä Katan kanssa myös paikallamakuut. Sipsillä oli aika hankalaa, kun liikkuri tulee lähelle näyttämään paikkaa ja muutenkin häiriköimään. Parani kuitenkin sitten kun harjoiteltiin. Paikallamakuussa nousi aika laiskasti istumaan. Siihen pitäisi luoda pieni jännite, että pomppaa kunnolla, heti kun saa käskyn (ei muiden käskyistä!).


Tesun kanssa otimme tunnaria. Sipsillähän on tapana välillä käännellä kapulaa suussa. Ei pure, mutta kuitenkin suu vähän käy. Tätä voisi harjoitella siten, että tekee ihan erillään itse liikkestä erilaisia pitämisharjoituksia. Esimerkiksi kierron kautta, hypyllä, eri asennoissa ja luoksetullessa tai mukana kulkemisessa ja koko ajan on tarkkana, että pitää nätisti.

Kokeenomaisessa liikkeessä ei kannata puuttua, ettei yhdistä nuuhkimiseen. Jos intoa on liikaa, kannattaa palkata huonommalla palkalla, mahdollisesti vain kehuilla.


Oilin kanssa oltiin ihan loppupäivästä ja Sipsi oli aika väsynyt. Se odotti autossa ja sehän ei siellä kovin hyvin osaa nukkua, vaan istuu ja katselee. Otimme seuraamista. Aloitimme perusasennolla, jota Sipsi ei (yllättävää kyllä!) osannut kunnolla. Heti kun tuli joku pieni häiriö, kuten omat kädet eri asennossa, Sipsi ei osannut tulla kunnolla sivulle. Samoin asento jäi edelleen helposti vinoksi. Eli TAAS KERRAN palaamme harjoittelemaan näitä ihan perusjuttuja. Onneksi sentään huojumiset ym. valelähdöt eivät hämänneet sitä, että jotain sentään olemme oppineet.

Liikkumisessa tuli sitten se ongelma, että koira ei tee työtä, vaan ohjaaja! Eli ohjaajan pitäisi katsoa eteenpäin ja kävellä reippaasti (onneksi en ole ikinä ennen saanut moista ohjetta, jotta olisin voinut tälle jotain tehdä...). Varsinkin juoksussa Sipsi jää helposti jälkeen ja itse sitten hidastan vauhtia. Kokeilimme laittaa Sipsin hihnaan ja itse juoksen hihna kireällä kunnes se alkaa juosta paremmin, josta palkka. En oikein tiedä toimiko tämä kovin hyvin, Sipsi vaan juoksi mukana, kun oli pakko, mutta ei se kyllä näyttänyt yhtään enempi töitä tekevän.

Sipsi odottelee omaa vuoroaan.

Sunnuntai

Aamun alkajaisiksi oli taas pieni luento. Kirjoitin jotain muistiinpanoja, mutta en löydä niitä enää mistään.


Sipsin treenit

Kentällä aloitettiin paikallaoloilla. Sipsi nuuhki hieman maata paikallamakuussa juuri kun lähdin kävelemään poispäin siitä, täytyy seurata ettei nyt tule tuosta ongelmaa, koska se teki sen myöhemminkin uudestaan.

Pitkä paikallamakuurivi.

Tiltun kanssa tehtiin ohjattua noutoa. Sipsillä on kova halu mennä kapuloille, joten merkkiä pitäisi vahvistaa häiriöissä. Eli kapulat alussa oikeilla paikoilla ja sitten myös lähempänä merkkiä ja silti pitää käskystä valita se merkki.

Merkin lisäksi hakusessa on suunnat! Näitä voisimme vahvistaa kosketusalustoilla!! (Miksi en ikinä ole tätä ajatellut??) Aloitus merkiltä ja sen suunnan alustalle, kumpaan käsken. Toisella puolella voi myös olla kapula häiriönä.


Katan kanssa ei ollut vuoroa, mutta kun meiltä oli osa porukasta pois, niin teimme sitten ylimääräisellä ajalla vähän kehääntuloja ja paikallamakuun häiriöitä. Sipsillä oli nyt paljon parempi kontakti, mutta kun muut käskee sitä maahan, niin se menee vielä liian helposti lankaan. Näitä pitää harjoitella lisää!


Viimeisenä tehtiin Tesun kanssa hyppynoutoa ja hieman ehdittiin katsoa myös kaukoja. Hyppynoudossa näytin ensin meidän ongelman ja Tesu kehotti kieltämään Sipsiä heti, kun se lähtee noutoon hyppäämättä. Tehtiin pari toistoa näin ja sen jälkeen Sipsi lähti joka kerta tosi hienosti hyppyyn! Ja palautukset kaikki hienosti hypyn kautta. Tuli kyllä taas mieleen, että jos vaan ohjaaja osaisi... Näiden lisäksi juteltiin, että jos joutuu kieltämään menemästä suoraan kapulalle, niin sitten vaan se hyppy ja sanotaan, että noin piti tehdä ja rauhassa haetaan koira pois (ei saa antaa missään nimessä jatkaa noutoon tai ottaa takaisin hyppyä, koska kokee ne palkitsevina). Sitten uusi yritys. Sipsi on niin ihana, kun se vastaa niin hienosti tämmöisiin juttuihin.

Niissä kaukokäskyissä näytin miten Sipsi tekee ja ongelmahan on (edelleen) se, että ne takajalat ei pysy paikoillaan. Voitaisiin kokeilla, että joku pitää niitä tai laittaa vaikka riisipussit niiden päälle, että hahmottaisi niitä paremmin. Ja ainakin pitää olla tosi tarkka kriteereistä, että koira voi tietää, mitä siltä halutaan.

Mikkelissä kultaisten tokoilut 5.4.2014

Kultaisten tokotiimin kevät tapaaminen oli tällä kertaa Mikkelissä. Meillä ei ollut kouluttajaa, vaan kommentoitiin vaan keskenämme. En kirjoittanut muistiinpanoja, mutta liikkeet joita tehtiin olivat ekalla kierroksella hyppynouto ja sitten seuraavalla kierroksella ohjattu nouto ja ruutu. Sitten vielä tehtiin kahdessa osassa jotain pientä, niin siinä tehtiin ihan vaan häiriöharjoituksia.

Aloitimme hyppynoudolla, kun siinähän Sipsillä tuli viimeksi se moka, että lähti suoraan noutoon. Aika helposti edelleen tekee tuon saman virheen, jos heittää liian sivuun oikealle. Sipsille pitäisi saada ajatus siitä, että se on hauska leikki hakea kapula hypyn kautta. Tehtiin muutamia toistoja ja jotenkin Sipsi ei kauheasti erottanut milloin teki väärin ja milloin oikein.

Sipsi hyppää (kuva Tiina Palmu)

Ohjatussa noudossa Sipsi haki ihan hyvin oikeasta suunnasta. Tähän vaan lisää varmuutta edelleen, että osaa eri paikoissa ja alustoilla tehdä, eikä harhaudu keskikapulalle.

Sipsi on löytänyt oikean kapulan.

Ruudussa on edelleen ongelmana se, ettei kovin hyvin löydä ruutua ja lisäksi ruudun paikka on edelleen helposti liian edessä! Olisikohan alunperin pitänyt opettaa tämäkin asia oikein. Tehtiin myös niin, että siirrettiin ruutu ihan toiselle puolelle hallia ja Sipsi juoksi iloisesti sinne missä se aiemmin oli. Voitaisiin taas tehdä useita ruutuja kentälle, että muistaa taas hakeutua oikeaan ruutuun.

Merkille meno.

Tässä yritetään hahmottaa ruutua eri puolella hallia kuin aiemmin.

"Tässä se juuri äsken oli..."

Häiriöharjoitukset sentään meillä sujuivat melko hyvin, tosin edelleen se on hankalaa, jos joku toinen käskee Sipsin maahan, eikä se saisi mennä. Niitä pitäisi aina välillä muistaa ottaa.

Kontakti pysyy.

Sipsi miettii, että saisikohan tuolta tädiltä ottaa namin.

Maassa pysytään, vaikka muut sanoisi mitä.

"Jee, tein hyvin, nyt sitä namia!"

Tehtiin vielä lopussa Nachon kanssa vähän kontaktia (seuraamisen alkua) ja muita pikkujuttuja.

Nachon kontakti. (Kuva Tiina Palmu)

Nacho taitaa tehdä tässä maahanmenoja. (Kuva Tiina Palmu)

Kultaiset Kannuksessa 8-9.2.2014

Nyt oli taas aika matkustaa kultaisten tokotiimin koulutukseen Kannukseen. Viime vuonnahan me ei tuolla oltu, kun nuorten koirien tokoringin koulutus oli samaan aikaan. Kouluttajana toimi Pipa Pärssinen ja kaksi päivää treenattiin. Tai no, Sipsihän ei sitten pahemmin treenannut, kun sillä alkoi juoksut juuri tuolloin! Lauantaina eka kierros tehtiin, mutta sitten kun käytin sitä pihalla, niin huomasin, että se on alkanut vuotaa, joten se joutuikin sitten loppuajan kököttämään häkissä.

Sipsin treenaus:

Ehdittiin kuitenkin yksi kierros tehdä Sipsin kanssa ja tehtiin ohjattua noutoa. Meillähän on siinä ongelmana lähinnä se, että emme ole sitä tarpeeksi treenanneet, joten Sipsillä ei ole siihen varmuutta. Yleensä ottaa kyllä oikean, mutta varsinkaan liikkurin kanssa ei olla sitä kokonaisuutta tehty.

Otettiin alkuun ihan kokeenomaisena ja Sipsi kyllä istui nätisti odottamassa (ja katsoi viennyt) ja meni merkillekin ihan suht hyvin. Mutta sitten itse näytin ihan epämääräisen käsimerkin ja sanoin vain vasen, enkä edes hae käskyä (kuten yleensä). Sipsi menikin sitten sekaisin ja meinasi hakea keskimmäisen. Pysähtyi kyllä nätisti ja yritin siitä ohjata vasemmalle, mutta ei tajunnut ja meinasi taas mennä keskimmäiselle. Pyysin takaisin merkille ja siitä sitten meni sinne vasemmalle (Pipa käski ensin rauhoittaa tilanteen ja liikkua itse hieman kapulaa kohti).

Tuosta sähellyksestä siis tuli hyvin ilmi, ettei se ole sille vielä kovin varma homma. Ja jos tulee tuollainen tilanne, että on menossa väärälle, pitää tilanne selkeästi rauhoittaa ja ohjata uudestaan. Lisäksi alussa käsimerkkiä olisi hyvä näyttää vähän pidempään, koska koira kyllä näkee sen vielä kun kääntyy ja se voi auttaa sitä suuntaamisessa.

Sipsin kanssa pitäisi nyt tehdä näitä kokonaisuuksia niin, että liikkuri vie ja silloin saa katsoa kapulat ja sillä tavalla liike on niissä tilanteissa helppo. Ja sen lisäksi voisi tehdä vaikeutettuja hakuja, niin että ei näe kapuloiden vientiä ja Sipsi vaan viedään merkille ja siitä lähetetään. Molempia suuntia voi ottaa samassa treenissä. Välillä kapulat voi myös olla niin, ettei niitä heti näe. Näillä saa luottamusta siihen, että merkiltä käännytään ohjattuun suuntaan ja se kapula on siellä.

Muuta ei Sipsin kanssa sitten koko viikonloppuna tehtykään, mutta tein sitten sunnuntaina Nachon kanssa pentutreenejä. En nyt tiedä mihin niitä kirjoittaisin, pitäisinkö tämän blogin kummankin treeniblogina vai pidänkö Nacholla oman blogin pentuajan jälkeenkin? En taida jaksaa ylläpitää kahta blogia, mutta voisihan nämä pentutreenit kirjoittaa pentublogiinkin. No, kirjoitan nyt ainakin tähän luentomuistiinpanot Pipan luennosta, jonka aihe oli noutaja tokokoirana.

Kultainennoutaja Tokokoirana:

• koko: Tarpeeksi iso, joten helppo palkata verrattuna pikkukoiriin, ei kuitenkaan liian iso
• kunto: Kunnon tulisi olla hyvä, jotta jaksaa tehdä vauhtiliikkeet tarpeeksi vauhdikkaasti
• ketteryys: Tätä on harjoiteltava kultsun kanssa. Koko ja rakenne eivät ole erityisen ketteriä, joten pujotteluja, kääntymistreenejä (esim. kahden viivan välissä juoksu koiran kanssa), liikkeelle lähdön harjoittelua, tasapainoilua, kiipeilyjä eri paikoissa, laudalla kävelyä, takapään treeniä jne.
• nopeus: Varsinkin spurtteja on harjoiteltava, esim. pallon perässä tai pyöräillessä välillä lyhyitä pikaspurtteja.
• keskittyminen: Kun tehdään töitä, ei tehdä muuta. Palkan eteen on tehtävä työtä! Palkkojen laadun pitää olla niin hyvä, että koira haluaa tehdä sen eteen hommia. Jos koira saa vain "vähän kivaa" sillä on suurempi merkitys (esim. jos kaksi koiraa, toinen voi odottaa ja katsoa).
• palkkioiden haluaminen: Vaihtele palkkoja ja palkkaamistapoja
• häiriöiden sietäminen: Järkeviä häiriötreenejä, yksittäiset häiriöt usein hankalampia kuin jatkuvat häiriöit, jolloin koira tajuaa, että nyt tehdään häiriötreenejä. Jos koira on häiriöherkkä, hyvä harjoitella hiljaisesta kohti yleisöä tulemista.
• sosiaalisuus: Keskimäärin sosiaalisia toisia koiria ja ihmisiä kohtaan, helpottaa treenaamista.
• koulutettavuus: Hyvä koulutettavuus, oppivat keskimääräisellä tavalla, eivät liian herkästi kaikkia virheitä, mutta kuitenkin nopeasti uusia asioita.
• rauhallisuus: Ovat keskimäärin rauhallisia.

Kultaisennoutajan tyyppillinen suoritus:

• Paikallamakuu: Kultsuilla yleensä hyvä, kunhan panostaa nopeaan ja varmaan maahanmenoon (sen takia ei kannata antaa etumatkaa muille). Mieluiten suora makuu, eli ei lonkalla, jos koira vaan pystyy tekemään sen.
• Istuminen: Tämäkin on yleensä hyvä, kultsut ovat rauhallisia ja istuvat ryhdikkäästi.
• Seuraaminen: Kultsujen vahvuus seuraamisessa on se, että ne eivät kyttää ja ovat rentoja. Lisäksi heiluttavat häntää, joten näyttävät asenteeltaan iloisilta. Lisäksi istumiset ovat yleensä nopeita. Heikkoutena on täsmällisyys paikan suhteen ja väljyys. Joskus iloinen asenne menee humputtelun puolelle, eli sitä ei saisi kuitenkaan olla liikaa.
• Zeta: Maahanmeno kannattaa opettaa kerralla ja nopeasti, se on monilla muilla roduilla huono. Istuminen on vaikea, varsinkin nopeus siihen. Pääasia on, että istuu! Seisomisessa ei saisi olla yhtään astelua, pitäisi olla hyvä jähmettyminen, mutta sen opettaminen kultsulle ei pitäisi olla ongelmallista. Zetaan kannattaa panostaa.
• Luoksetulo: Tämä on haastava niin kultsuille kuin muillekin roduille. Seisomisen pitäisi olla napakka, eli siihen pitäisi saada kunnon jarrutus, mutta vahdin pitäisi kuitenkin olla nopea (tosin ei liian nopea, jotta pystyy jarruttamaan, ei kuitenkaan ravia). Maahanmeno on yleensä hyvä. Myös loppupätkällä pitäisi saada vauhti pysymään hyvänä.
• Ruutu: Merkille meno kultsuilla yleensä hyvä, seisovat ryhdikkäästi. Samoin ruutuun juokseminen on yleensä suora ja hyvällä vauhdilla. Mutta siihen pitää panostaa, että se ruutu löytyy aina ja koira menee tarpeeksi syvälle ruutuun.
• Ohjattu: Kultsulla voi tulla sitä ongelmaa, että haluaa skipata merkin ja mennä suoraan noutoihin. Joten kannattaa palkita kokonaisuudessa pelkästä merkille menosta.
• Hyppynouto: Nopeudessa kultsu ei päihitä muita rotuja, joten tärkeää, että se tekee oikein. Voimakkaaseen hyppyyn kannattaa panostaa harjoittelemalla erilaisia hyppyjä.
• Tunnari: Periaatteessa helppo kultsulle, kunhan ymmärtää nuuhkimisen idean, eikä mene noutomoodiin.
• Kaukot: Kultsulle aika vaikea liike, mutta toisaalta myös muille roduille. Tee painonsiirtoja, jotta ymmärtää taakse suuntautuvan liikkeen. Etujalat paikallaan voi olla koiralle helpompi ymmärtää. 



Harjoiteltiin Nachon kanssa, kun Sipsi joutui kökkimään häkissä.

Nachon treenaus

Kun Sipsi ei päässyt treenaamaan, niin käytettiin sitten aikamme hyväksi Nachon kanssa. Teimme vähän kontaktiharjoituksia ja muuta pientä. Kontaktia häiriössä voi tehdä jo pienestä pitäen, niin pentu tottuu, ettei häiriöt ole mikään ihmeellinen juttu, josta pitää välittää. Muista ensin kehua ja vasta sitten namit!

Tämmöisten rauhallisten häiriöharjoitusten lisäksi kannatta tehdä myös vauhtiliikkeitä jo alusta asti. Esim. namin heitto eri suuntiin, jossa koira saa juosta sen perään. Välillä voi heittää koiraa kohti, jolloin tekee pysähdyksen. Pentu myös oppii, että heti namin syötyään kannattaa kääntyä, jotta leikki jatkuu.

Pennun kanssa voi myös harjoitella "kehään tuloja". Eli tulee kentälle, ottaa vaikka istumisen ja siitä heti palkkaus kehuilla (+ koirasta poispäin kävely) ja sen jälkeen leikillä. Tekniikkatreenit namien kanssa sitten erikseen.

Maahanmenoja voi harjoitella nopeaksi juoksuttamalla pentua sivusuunnassa ohjaajan edessä ja heittämällä vapautusnamin.

Tunnaria harjoittelimme verkolla. Kun Nacho meni oikealle kapulalle sai siitä palkan (kapulan päällä). Tähän voi ottaa nopeasti mukaan hajuttomat kapulat.

Nuorten koirien tokotreenit Hyvinkäällä 8.9.2013

Tänään oli nuorten koirien ringin treenit. Eihän tuo Sipsi kyllä enää niin kovin nuori ole, mutta saadaan kuitenkin vielä ensi kevääseen asti nauttia näistä koulutuksista. Tänään Hyvinkäällä oli aivan loistava sää, aurinko paistoi koko päivän, niin että t-paidassa tarkeni vallan hyvin.

Keväällä rinkiin valittiin uusia koirakoita, joten meitä oli nyt paikalla 11. Ryhmä jaettiin kahtia. Toisella puolella kenttää oli "kehä", jossa Pernilla Tallberg piti kokeenomaiset treenit ja toisella puolella Sanna Viitanen käsitteli yksittäisiä ongelmaliikkeitä. Homma meni tosi sujuvasti ja varsinkin noista kokeenomaisista treeneistä tuntui olevan hyötyä, Sipsi alkoi pitää huomattavasti paremmin kontaktia kehään mennessä ja siellä ollessa, kun sai välillä kehässäkin palkkaa.

Me siis olimme aluksi siinä Pernillan ryhmässä. Tehtiin ensin paikallamakuu. Sipsi oli ekana ja meni hyvin maahan, vaikka ei taas pitänyt kontaktia, kun Pernilla tuli kohdalle. Istumaan nousi hieman vajaaksi.

Sitten ekassa setissä tulimme vain kehään ja ensimmäisen siirtymän jälkeen palkattiin heti koira. Tämä meni ihan kivasti. Sitten seuraavassa setissä tehtiin muutama liike ja vasta sitten palkattiin koira. Tein metallinoudon ja seuraamista. Metallinoutoon Sipsi varasti, eikä reagoinut, vaikka huusin nimeltä. Kokeessa ehkä olisin yrittänyt saada sen pysäytettyä, mutta nyt annoin mennä, kun en halunnut eilisen jälkeen enempää ongelmia tähän (kun ei siis silloin lähtenyt ekalla käskyllä). Seuraamisesta palkkasin pienen matkan jälkeen suoraan liikkeestä.

Tässä vaiheessa otettiin uudestaan paikallaoloja, kun osa porukasta tuli myöhässä. Tehtiin ensin paikallaistuminen, jossa Sipsi taas valui maahan! En mennyt piiloon, mutta olin aika kaukana ja vaikka komensin Sipsiä, se ei noussut kauempaa. Kävin nostamassa sen ja lopun aikaa kyllä istui hyvin. Paikallamakuussa hytkähti edellisten sanoessa maahan (olimme tässä keskellä), mutta meni nätisti omalla. Nousi myös ihan hyvin istumaan, mutta edelleen vähän vajaaseen asentoon.

Sitten tehtiin vielä yksi setti, jossa otin pidemmän seuraamispätkän ja uudestaan sen metallin. Seuraaminen oli ihan mukavan tuntuista ja nyt metallikin meni täysin oikein, palkkasin suoraan hausta.

Tämän jälkeen Pernilla puhui siitä, miten koiralle olisi hyvä opettaa tuota kehässä kehuilla palkkaamista. Siten, että ensin vaan kehutaan, ja sitten vasta kaivetaan se "oikea" palkka esille. Hän sanoi, että Sipsi osasi tämän tosi hyvin ja pyysi meitä näyttämään muille miten me tehdään! Joten tehtiin sitten vielä lyhyt setti, jossa otettiin liikkeestä maahanmeno (halusin varman liikkeen) ja pieni pätkä seuraamista. Ja palkkasin siis tuossa välissä antamalla Sipsin hypätä minua vasten ja kehumalla sitä. Ja sitten lopussa vapauttamalla sen ja kehumalla ja sitten antamalla muutaman namin. Sai aika paljon jännitystä treeniin, kun kaikki seisoi kehän laidalla katsomassa, miten me tehdään. :D

Tämä kehäharjoittelu oli tosi hyvää treeniä Sipsillekin, vaikka muka ollaan usein tehty. Noh, huomasin nyt kuitenkin, että se alkoi aivan eri asenteella mennä sinne kehään ja katsomaan minua, kun oli saanut parit palkat suoraan siellä. Eli nyt pitäisi ottaa sitä purkkia taas enempi sinne kokeenomaisiin treeneihin mukaan, ettei se olisi aina siellä laukulla odottamassa.

Ruokatauon jälkeen tehtiin sitten Sanna Viitasen opissa merkkiä ja ohjattua noutoa.

Sipsi odottelemassa omaa vuoroaan

Ensin merkkiä. Sipsi osasi jo aika hyvin mennä, mutta naksuttimen kanssa voisi vielä hakea sitä suoraa asentoa. Itse voi siirtyä välillä eri suuntiin ja koiran pitää hakea suoraa linjaa merkin takana. Sitten kun niitä on tehnyt, niin välillä voi ottaa Sipsin pidemmältä "lennosta" merkille ja jos ei heti mene suoraan, niin korjauksesta kehut, mutta ei palkkaa. Sitten uusi yritys ja jos menee nyt suoraan, niin siitä palkka.

Sitten kun tehdään ohjattua noutoa tai ruutua, niin Sipsin voi aluksi vaan viedä merkille, ettei se liikkeen ennakoimisen takia jää vinoon.

Ohjatussa kannattaa tehdä vielä tosi paljon vahvistusta niistä suunnista. Vie vaikka vaan sen toisen puolen kapulan ja lähettää sille, ei eri puolia samassa treenissä vielä tässä vaiheessa. Sitten kohta voi pyytää treenikaveria viemään, mutta käydä ekoilla kerroilla vaikka itse näyttämässä. Ja tässä vaiheessa kapulat voi olla lähempänä merkin linjaa, jotta tulee kunnon kaarros. Tässä kun on ideana, että koira alusta lähtien oppii kääntymään kunnolla reunimmaisten suuntaan.

Ruutua tehdessä kannattaa myös paljon auttaa, kun lähettää merkiltä. Näissä ohjaajasta poispäin suuntautuvissa liikkeissä kannattaa auttaa alussa sen verran, että koira aina löytää sen minne sen pitäisi mennä, ettei sille tule epävarmuutta.