Tänä viikonloppuna oli viimeinen kerta, kun päästiin Sipsin kanssa mukaan nuorten koirien koulutukseen. Ollaan jo niin vanhoja. :D
Tällä kertaa meillä olikin kaksi päiväinen koulutus Inkoossa. Mukana oli Uudenmaan piirin lisäksi Helsingin piiriläiset. Kouluttajina olivat lauantaina
Oili Huotari, Katariina Kainulainen ja
Tesu Åberg. Sunnuntaina kouluttamassa olivat
Tiltu Antikainen Oilin tilalla ja Kata ja Tesu kouluttivat toista päivää.
Lauantai
Aluksi Oili piti pienen
luennon tokosta. Tässä jotain itselleni tärkeimpiä kommentteja siitä.
- Toko on tavallaan vain kasa kivoja temppuja, jotka on laitettava kasaan ohjaajan määrittämillä säännöillä. Matkalla on ylä- ja alamäkiä, mutta tavoitteena on koko ajan tehdä yhteistyötä koiran kanssa ja saada koira tekemään kokeissa samalla innolla kuin treeneissä.
- Nuoren koiran kanssa pitää maltaa rauhassa tutustua koiraan ja luoda suhdetta. Koiralle luodaan kotona kuri ja treenikentällä pidetään vain kivaa. Koiralla tulisi olla turvallinen, hyvä ja luottavainen olo ohjaajan kanssa. Ohjaajan tulee opettaa koiralle mitä sen haluaa tekevän, eikä vaatia siltä mitään mitä se ei osaa. (1,5 vuotiaaksi voi aina vedota siihen, että "ei tämä vielä osaa, kun on vaan pentu". :D )
- Koiralle pitää luoda vahva motivaatio tehdä tokoa. On mietittävä oikea vire, miten koiraa palkkaa ja mikä on koiralle paras palkka. Tunnetila ja mielikuva ovat tärkeitä, koska vaikeassa tilanteessa koira palaa usein ensimmäiseen oppimaansa mielikuvaan. Uusissa paikoissa voi keskittyä vain mielikuvan luomiseen (helpot harjoitukset, jotka parantavat itsetuntoa). Tunnetila ja vire ovat kokonaisuuden kannalta tärkeämpiä kuin tekniikka.
- Liikkeitä opettaessa pitää ensin itse miettiä miltä haluaa liikkeen näyttävän. Alusta asti koiralle kannattaa kertoa mitä tehdään, jotta koira osaa yhdistää oikean mielentilan siihen. (esim. tunnarissa koira osaa sitten itse laskea virettä).
- Koiran mielentilan tulisi olla sellainen, että se haluaa onnistua ja haluaa tehdä ohjaajan iloiseksi. Jos koira tekee virheen, sen pitäisi yrittää seuraavalla kerralla enemmän, jos ohjaaja niin pyytää.
- Koira pitää opettaa kuuntelemaan. Kaavoja pitää rikkoa (esim. temppuradat), jotta koira pitää korviaan auki ja jaksaa tehdä samoja juttuja vuodesta toiseen. Käskyjen tulee olla selkeitä, että koira voi onnistua.
- Tekniikka pitää myös opettaa kuntoon. Tärkeitä ovat perusasento, jäävät liikkeet ja nouto. Lisäksi koiran tulisi opettaa olemaan vakaasti ja rauhassa paikallaan, eli pelkkiin vauhtiliikkeisiin ei voi keskittyä. Perusasioihin pitää myös palata aika ajoin.
- Tekniikkatreeneissä liikkeet pilkotaan palasiksi ja treenataan palasia erikseen. Sen lisäksi pitää opettaa kokonaisuuksien tekemistä. Koiran pitää tietää miltä kokonaisuus näyttää. Sen jälkeen osaaminen on testattava häiriöissä. Kokonaisuudessa pitäisi saada tasapaino säilytettyä eri liikkeiden välillä. Jos esille tulee virheitä, niitä pitää treenata erikseen kuntoon. Kisanomaisia treenejä voi tehdä vaikka joka viikko ja viikolla hioa palasia kuntoon.
- Pennulle voi opettaa, että kun ohjaaja jäykistyy alkaa tekeminen. Alussa palkataan vain jäykistymisestä.
- Kisatilanteessa ohjaajan ei välttämättä kannata katsoa muiden suorituksia, vaan keskittyä vain omaan suoritukseensa. Tesu lisäsi tähän, että ohjaajan pitää kunnolla keskittyä siihen mitä tekee (liikkurin kuuntelu ja koiran ohjaaminen). Lisäksi virheet ja huippusuoritukset pitää sulkea heti pois mielestä sen jälkeen kun ne ovat tapahtuneet, etteivät ne vaikuta keskittymiseen.
Sipsin treenit:
Meidän ensimmäinen vuoro oli
Katalla. Teimme
ruutua. Sipsillä oli taas vaikeuksia hahmottaa ruutua ja jäi taas liian eteen. Tässä pitäisi nyt taas ottaa kuuri kokeenomaisia ruutuja, mutta sen verran helppoja, että menee vauhdilla ja suoraan taakse. Toinen voi vaikka viedä alustan niin, että Sipsi näkee, kunhan se juoksee vauhdilla ja oikeaan paikkaan. Lisäksi voisi olla hyvä käydä näyttämässä ruutu etukäteen "kehän" laidalta. Vaikka se on eri suunnasta näytetty, koira kuitenkin saattaa paremmin hahmottaa sen ja ainakin uskaltaa paremmin mennä sinne, kun on käynyt sillä suunnalla jo.
Koska meillä oli tullut useita peruutuksia, otettiin yhdessä välissä Katan kanssa myös paikallamakuut. Sipsillä oli aika hankalaa, kun liikkuri tulee lähelle näyttämään paikkaa ja muutenkin häiriköimään. Parani kuitenkin sitten kun harjoiteltiin. Paikallamakuussa nousi aika laiskasti istumaan. Siihen pitäisi luoda pieni jännite, että pomppaa kunnolla, heti kun saa käskyn (ei muiden käskyistä!).
Tesun kanssa otimme
tunnaria. Sipsillähän on tapana välillä käännellä kapulaa suussa. Ei pure, mutta kuitenkin suu vähän käy. Tätä voisi harjoitella siten, että tekee ihan erillään itse liikkestä erilaisia pitämisharjoituksia. Esimerkiksi kierron kautta, hypyllä, eri asennoissa ja luoksetullessa tai mukana kulkemisessa ja koko ajan on tarkkana, että pitää nätisti.
Kokeenomaisessa liikkeessä ei kannata puuttua, ettei yhdistä nuuhkimiseen. Jos intoa on liikaa, kannattaa palkata huonommalla palkalla, mahdollisesti vain kehuilla.
Oilin kanssa oltiin ihan loppupäivästä ja Sipsi oli aika väsynyt. Se odotti autossa ja sehän ei siellä kovin hyvin osaa nukkua, vaan istuu ja katselee. Otimme
seuraamista. Aloitimme perusasennolla, jota Sipsi ei (yllättävää kyllä!) osannut kunnolla. Heti kun tuli joku pieni häiriö, kuten omat kädet eri asennossa, Sipsi ei osannut tulla kunnolla sivulle. Samoin asento jäi edelleen helposti vinoksi. Eli TAAS KERRAN palaamme harjoittelemaan näitä ihan perusjuttuja. Onneksi sentään huojumiset ym. valelähdöt eivät hämänneet sitä, että jotain sentään olemme oppineet.
Liikkumisessa tuli sitten se ongelma, että koira ei tee työtä, vaan ohjaaja! Eli ohjaajan pitäisi katsoa eteenpäin ja kävellä reippaasti (onneksi en ole ikinä ennen saanut moista ohjetta, jotta olisin voinut tälle jotain tehdä...). Varsinkin juoksussa Sipsi jää helposti jälkeen ja itse sitten hidastan vauhtia. Kokeilimme laittaa Sipsin hihnaan ja itse juoksen hihna kireällä kunnes se alkaa juosta paremmin, josta palkka. En oikein tiedä toimiko tämä kovin hyvin, Sipsi vaan juoksi mukana, kun oli pakko, mutta ei se kyllä näyttänyt yhtään enempi töitä tekevän.
|
Sipsi odottelee omaa vuoroaan. |
Sunnuntai
Aamun alkajaisiksi oli taas pieni luento. Kirjoitin jotain muistiinpanoja, mutta en löydä niitä enää mistään.
Sipsin treenit
Kentällä aloitettiin
paikallaoloilla. Sipsi nuuhki hieman maata paikallamakuussa juuri kun lähdin kävelemään poispäin siitä, täytyy seurata ettei nyt tule tuosta ongelmaa, koska se teki sen myöhemminkin uudestaan.
|
Pitkä paikallamakuurivi. |
Tiltun kanssa tehtiin ohjattua noutoa. Sipsillä on kova halu mennä kapuloille, joten merkkiä pitäisi vahvistaa häiriöissä. Eli kapulat alussa oikeilla paikoilla ja sitten myös lähempänä merkkiä ja silti pitää käskystä valita se merkki.
Merkin lisäksi hakusessa on suunnat! Näitä voisimme vahvistaa kosketusalustoilla!! (Miksi en ikinä ole tätä ajatellut??) Aloitus merkiltä ja sen suunnan alustalle, kumpaan käsken. Toisella puolella voi myös olla kapula häiriönä.
Katan kanssa ei ollut vuoroa, mutta kun meiltä oli osa porukasta pois, niin teimme sitten ylimääräisellä ajalla vähän kehääntuloja ja paikallamakuun häiriöitä. Sipsillä oli nyt paljon parempi kontakti, mutta kun muut käskee sitä maahan, niin se menee vielä liian helposti lankaan. Näitä pitää harjoitella lisää!
Viimeisenä tehtiin
Tesun kanssa
hyppynoutoa ja hieman ehdittiin katsoa myös
kaukoja. Hyppynoudossa näytin ensin meidän ongelman ja Tesu kehotti kieltämään Sipsiä heti, kun se lähtee noutoon hyppäämättä. Tehtiin pari toistoa näin ja sen jälkeen Sipsi lähti joka kerta tosi hienosti hyppyyn! Ja palautukset kaikki hienosti hypyn kautta. Tuli kyllä taas mieleen, että jos vaan ohjaaja osaisi... Näiden lisäksi juteltiin, että jos joutuu kieltämään menemästä suoraan kapulalle, niin sitten vaan se hyppy ja sanotaan, että noin piti tehdä ja rauhassa haetaan koira pois (ei saa antaa missään nimessä jatkaa noutoon tai ottaa takaisin hyppyä, koska kokee ne palkitsevina). Sitten uusi yritys. Sipsi on niin ihana, kun se vastaa niin hienosti tämmöisiin juttuihin.
Niissä kaukokäskyissä näytin miten Sipsi tekee ja ongelmahan on (edelleen) se, että ne takajalat ei pysy paikoillaan. Voitaisiin kokeilla, että joku pitää niitä tai laittaa vaikka riisipussit niiden päälle, että hahmottaisi niitä paremmin. Ja ainakin pitää olla tosi tarkka kriteereistä, että koira voi tietää, mitä siltä halutaan.