Pääkaupunkiseudun kultaisten kiitoskoulutus

Vedin yhdet Pääkaupunkiseudun kultaisten nometreenit viime syksynä, joten päästiin mukaan heidän järjestämään kiitoskoulutukseen edellisvuonna talkoilleille. Koulutus järjestettiin Hyvinkäällä. Se oli rastimuotoista ja kouluttajina toimivat Mervi Salo, Mari Koivisto ja Maarit Nikkanen.

Rasti 1:
-Tehtiin linjoja. Matka oli aika pitkä, mutta toisaalta maasto oli tosi selkeä. Vähän epäröin, että miten menee, mutta Nacho meni ihan hyvin. Kouluttaja peräänkuuluttikin luottamusta Nachoon ja tekemään pidempiä linjoja selkeisiin paikkoihin. Vaikeutta saa maastonvaihteluilla. Pysäytys sokkolinjalla aina ja vasta sitten etsimään.


Rasti 2 (Maarit):
-Tehtiin lähihakua metsässä. Markkeeraus ja sen jälkeen lähihaku toiseen paikkaan, opettaa luopumaan markkeerauksesta. Muistimarkkeeraus palkinnoksi hyvin menneestä lähihausta. Lähihaku pieneltä alueelta, jotta ei ala laajentamaan liikaa.

Nacho odottelee omaa vuoroaan

Rasti 3:
-Tehtiin kaksoismarkkeerauksia ja haku ohjaajan osoittamasta suunnasta. Nacho lähti ekalla hakemaan sitä toista. Tässä pitäisi olla tarkempi, jos tekee väärin, pysäyttää koira, eikä antaa tehdä väärin. Toiseen suuntaan tehtynä meni sitten hyvin sinne minne käskin. Kiinnitä huomiota palautukseen, ettei pure damia, eikä hypi sen perään. (Ohjeena kielto, mutta luulen, että Nacholle toimii paremmin, jos käskee sen istua rauhassa.) Kokeile linnuille miten sivulle tuominen sujuu!

Nomekoulutus Klaukkalassa 18.1.2016

Olipa mukava, kun oli omalla kylällä koulutus, ettei tarvinnut kauas lähteä. Sääkin oli ihan ok, varmaan noin -10 astetta. Kouluttajana meidän ryhmällä oli Maarit Nikkanen.

Ensimmäinen tehtävä: seuraamista rivissä damia heitellen. Seuraamisen käännöksiä, sivulle kävelyä, taakse kävelyä. Nachon seuraaminen on edistynyt, mutta välillä jää edelleen damiin kiinni, eikä malta kääntyä poispäin siitä.

Toinen tehtävä: rivistä markkeerauksen haku. Muiden vuorolla seuraamista. Hyvä oma haku, hieman mälläsi lopussa. Muiden vuorolla välillä vaikea luopua damista ja seurata.

Oman haku sujuu hyvin (kuva Esa Ränkman)

"Mihinkään en oo muiden vuorolla menossa." (kuva Esa Ränkman)

Siirryttäessä seuraavalle tehtäväpaikalle koira jätettiiin odottamaan ja pillitettiin se luokse, selkä selin koiraan. Nacho ei tullut. Tätä pitää harjoitella lisää.

Kolmas tehtävä: Kelloharjoitus, jossa puolikaareen (voi tehdä myös koko kellon) dameja lumeen pystyyn ja koira hakee sen mitä näytetään. Lisähäiriötä pidemmällä matkalla tai damien välimatkalla.

Neljäs tehtävä: Markkeeraus ojan yli. Vaikeutta etäisyydellä ojasta tai esim. vinosta linjasta. Tehtiin myös linja samaan paikkaan, koiran paikkaa vaihdettiin. Nämä sujuivat Nacholta hyvin.

Viides tehtävä: Linja (dami vietiin koiran nähden) siten, että ennen lähetystä häiriömarkkeeraus ja palautettaessa häiriömarkkeeraus. Vaikeutta markkeerausten suunnalla. Nämä sujuivat Nacholta hyvin, heitin hieman vinoon häiriödamit.

Seuraavalle paikalle siirryttäessä jätettiin dami taakse ja lähetettiin koira taakse. Nacho ei osaa kääntyä käden suuntaan, mutta sitä voi harjoitella vierittämällä pallon koiran ohi ja näyttämällä siihen suuntaan käsimerkkiä. (Myös dami ja vaikka koira hieman vinossa auttavat lähtemään halutin käden suuntaan.)

Kuudes tehtävä: Markkeeraus pöpelikön taakse. Eka meni Nacholta hyvin, mutta sitten otin liikaa välimatkaa ja se ei löytänyt damia ja lähti etsimään ties minne (valkoinen dami). Ei tullut kutsusta, vaan löysi sitten damin. Kouluttajan mielestä pitäisi totella paremmin, eikä jäädä metsästämään, jos on kutsuttu pois. Tehtiin samaan paikkaan vielä linja ja se oli myös vaikea Nacholle, tosin tässä tuli takaisin, kun kutsuin. Kun menin tarpeeksi paljon lähemmäs, sain sen menemään oikeaan kohtaan. Ekalla kerralla en tajunnut pillittää lähihakua, kun oli damin kohdalla, joten meni varmaan sen takia ohi.

Paluumatkalla tehtiin vielä pysähtymistreeniä. Rivistä yksi kerrallaan jätti koiran pillillä, Nacho ei varmaan olisi pelkällä pillillä jäänyt, joten näytin myös käsimerkkiä. Kouluttajan mielestä koiran pitäisi oppia myös pillimerkit, ilman käsimerkkejä. Sitten toinen pysähtymistreeni tehtiin niin, että jätetiin dami koiran taakse, kutsuttiin koira luo, pysäytettiin matkalla ja lähetettiin taakse. Tämä sujui Nacholta hyvin, pysähtyi tosi nätisti. Kuunteluoppilas sanoi tämän suorituksen jälkeen, että Nacho työskentelee elegantisti. :D

Suomen Noutajajärjestön leirillä 6.-10.7.

Lähdimme kesälomailemaan leirille Pieksämäen Partaharjuun. Otin mukaan Sipsin ja Nachon ja koska Nacholla oli juoksut, Sipsi sai osallistua kaikkiin tokokoulutuksiin ja Nachon kanssa teimme vaan nomea. Meidän ohjelma oli seuraavanlainen:

-maanantai: toko kaukokäskyt
-tiistai: toko seuraaminen (loppupäivän katselin tokokoetta)
-keskiviikko: (aamupäivän katselin BH-koetta) toko ruutu ja merkki sekä jumppaa
-torstai: nome ja illalla vielä toko ohjattu nouto ja merkin kierto
-perjantai: nome

TOKO

Tokoa oli vetämässä Piritta "Pipa" Pärssinen. Ensimmäinen koulutus oli kaukokäskykoulutus ja se oli maanantai-iltapäivänä, joten lähdin aamulla reissuun. Ehdin melko hyvin ajoissa paikalle ja sitten vaan treenaamaan Sipsin kanssa.

Kaukokäskyt

Sipsin into kaukokäskyjä kohtaan ei ole kovin suuri, joten sitä voisi lisätä palkitsemalla välillä heti vihjesanasta (kaket). Näin sitä saisi keskittymään heti alusta lähtien. Pohjalle voi tehdä jonkun toisen liikkeen laskemaan virettä (jotta oppisi sanasta nostamaan sitä itse). Välillä voi käskeä jotain yllättävää, kuten vaikka peruuttamaan, kun muuten tekee ihan kokeenomaisesti. Tämäkin lisää sitä, että pitää oikeasti kuunnella (ja peruuttaminen suuntaa taaksepäin).

Koska Sipsi on niin herkkä kaikille häiriöille kaukokäskyissä, voisi treeneissä lisätä jonkun pienen häiriön juuri kun on antamassa käskyä. Tekniikka on Sipsillä sinänsä jo kunnossa, joten sitä ei tarvi hioa niin paljon, vaan tehdä enempi näitä keskittymistreenejä. Joskus voisi tehdä ylläripalkan, jonkun oikein superpalkan, vaikka se tekisi matalammassa vireessä, kunhan valitsee tarpeeksi hyvän vaihdon. Virettä voi myös nostattaa innostamalla ennen kaukoja.

Kaukoja ja niihin tarvittavia lihaksia voi treenata myös tekemällä takajalat portailla tai peruuttamalla rinteessä.

Seuraaminen

Emme kauheasti pystyneet treenaamaan seuraamista, koska tiistaina oli myös mejäkokeita ja heidän aloitus oli tokokentän laidalla ja siinä ammutaan laukaus koirille. Yksi laukaus olisi vielä menetellyt, mutta koska ryhmiä oli monta, niin laukauksiakin oli monta. Sipsi oli sen verran hermostunut ja peloissaan näistä, että oli turha yrittää sen kanssa hinkata mitään.

Tehtiin pieni pätkä seuraamista ja sitten lähinnä kerroin meidän ongelmista. Pipa neuvoi, että tekisi vaan pitkiä pätkiä ilman palkkaa ja lopussa tosi hyvä palkka. Jotta Sipsi oppisi, että pitää vaan tehdä pitkään, kyllä se palkka sieltä tulee.

Lopputiistai menikin sitten tokokoetta katsellessa. Vähän harmillisesti sää ei oikein suosinut.

Ruutu

Sipsi jäi pyörimään ruudun etuosaan. Sille pitäisi taas ottaa kuuri takapalkalla siten että välillä saa ihan jousta ruudun läpi.

Yleisesti ruudusta ja muiden kohdalla tulleita vinkkejä.: Noutajalle kannattaa ruutuunmeno pitää "harvinaisena herkkuna". Eli tehdä vain yksittäisiä toistoja, koska noutaja ei, jotta liikkeestä ei tule tylsä. Noutaja ei kuitenkaan ikinä ole niin nopea kuin joku paimenkoira tai jaksa samalla tavalla toistoja. Varsinkin alkuvaiheessa palkan tulisi aina tulla ruutuun, jottei koira ala sen takia menemään väärään paikkaan.

Sitten kun koira jo paremmin osaa ruudun, palkka voi olla ruudun takana ja koiran voi pysäyttää välissä. Jos haetaan vauhtia ruutuun, ei voida välittää siitä, jos paikka ei ole täysin oikea. Yksi tapa saada vauhtia on juosta koiran kanssa kilpaa ruutuun ja napata siellä oleva palkka, jos koira ei juokse tarpeeksi kovaa (tässä kannattaa ottaa vähän etumatkaa). Ruutua koira saa tarjota itse (toisin kuin hyppyä!).



Jumppa



Kierto-ohjattu

Nachon torstain nomekoulutus (josta selitys alla) loppui juuri sen verran ajoissa, että ehdin kentän laidalle ennen kuin Pipan koulutus alkoi. Koska osallistujia ei näyttänyt olevan jonoksi asti, päätin osallistua vielä siihen Sipsin kanssa, olihan se kököttänyt autossa koko päivän.

Pipa sanoi, että tärkeintä tuossa liikkeessä on se, että koiralla on todella vahva kiertäminen. Vasta sen jälkeen voi lisätä häiriöitä, kuten hyppyesteet ja kapulat. Sipsin kanssa kokeillessa kävi ilmi, että sille ei vielä ollut kiertäminen tarpeeksi selvä. Sitä pitää nyt harjoitella erikseen ja vasta sitten lisätä muut osat.

NOME

Nomessa oli koulutukset järjestetty siten, että aina kaksi päivää oltiin samassa ryhmässä. Meidän ryhmän vetäjä oli Eeva-Liisa Kauppila. Ryhmässä oli Nachon lisäksi kaksi kultaistanoutajaa ja kaksi labbista (nämä kummatkin olivat pariskunnilla) sekä yksi tolleri. Ensimmäisen päivän treenasimme ihan tokokentän läheisyydessä ja toisena päivänä rannassa, koska toivoin, että tekisimme vesijuttuja, kun välillä Nachon veteenmeno on ollut haastavaa.

Torstain nome

Ensimmäisenä teimme ihan vaan perus markkeerauksen ja sen hakemisen, jotta kouluttaja näki, missä vaiheessa kukakin on. Nacholla ei ollut tässä mitään ongelmaa.

Muistipaikat
Sektorit

Perjantain nome

Teimme vesihommia. Ranta oli hyvin matala, joten varsinaista uimista ei kauhean paljon tullut, vaan lähinnä se oli kahlaamista (Nachon tapauksessa pomppimista). Varsinkin ekat noudot Nacho teki todella vauhdikkaasti, ei mitään empimistä veteen menossa. Sitten siirryimme "niemen" toiselle puolelle ja myös sieltä markkeeraukset veteen olivat hyviä. Linja onnistui myös aika läheltä vesirajaa lähetettynä, mutta sitten kun siirryimme kauemmas maalle, Nacholla meni pasmat sekaisin (kuten myös monilla muilla ryhmän koirilla), eikä osannut enää mennä sinne, vaikka oli samassa paikassa monta kertaa käynyt.

Yhden kerran teimme myös maalle markkeerauksen ja vaikka se tuli polun toiselle puolelle, Nacho selvitti sen hyvin, vaikka kiersikin vähän takakautta. Osalla koirista se tehtävä oli todella vaikea. Tässä tehtävässä toinen koira siis teki linjan veteen ja toinen markkeerauksen metsään, näissä Nacho jo odotti ihan nätisti kun toinen teki. Kouluttaja sanoi, että kannattaa vesijuttuja tehdessä tehdä kuitenkin myös jotain juttuja metsän suuntaan, ettei koira ajattele, että metsässä tehdään vain hakua.

Viimeisellä kerralla Nacho oli niin väsynyt, että se hörppäsi vettä matkalla damille ja tosi väsyneesti haki. Kouluttaja sanoikin sitten, että sen kanssa kannattaa lopettaa siihen, vaikka viimeinen linja (sieltä maan puolelta) oli tosi vaikea sille ja jouduin mennä lähettämään sen lähelle vesirajaa. Sen jälkeen veimme vielä muistipaikkaan dameja, mutta sitten vain juttelimme, eikä koirat päässeet niitä enää hakemaan. Nacho alkoi nukkumaan ihan tyytyväisenä, eikä haikaillut enää niiden perään.

Kouluttaja sanoi, että Nachon seuraamisen kanssa pitää olla tarkkana ja pitää kriteereistä kiinni. Jos sen ei ikinä anna edistää, se oppii kyllä pysymään sivulla ja se on huomattavasti helpompaa tehdä nyt kuin viisi vuotiaan koiran kanssa. Ja joka kerta vaan ottaa sen ajan mikä sen kanssa menee tehdä se kunnolla. Jos joku hoputtaa, niin sanoo, että ottaa sitten vaikka yhden noudon vähemmän, jos se on ajasta kiinni.

Mainitsin tässä vaiheessa jotain Uudenmaan Ohjuksesta ja sitten kouluttaja sanoikin, että hän oli juuri se tuomari siinä seuraamisrastilla! Ja sanoi, että Nachon seuraaminen on kyllä paljon kehittynyt siitä keväästä. Ja ollaanhan me sitä yritetty treenatakin. Aluksi kannattaa tehdä helpommissa maastoissa, joissa seuraaminen vieressä on helppoa ja vasta myöhemmin jossain pöheiköissä, joissa siinä vierellä pysyminen on muutenkin vaikeampaa.

Sitten kysyin, että mitä alokasluokkaan mennessä koiran pitää osata. Kouluttaja sanoi, että perustottelevaisuus pitäisi olla kunnossa, luoksetulo, pysähtyminen, paikalla pysyminen ja damin palautus. Seuraaminen myös, sitä voi jo alokasluokassa olla ja jonkin näköistä ohjattavuutta pitäisi olla. Alokasluokassa voi tulla jo lyhyt linja, yleensä siinä kuulemma ammutaan, mutta joku ryhmäläisistä sanoi, että aina näin ei välttämättä ole.

Sokkolinjojen opetteluun kouluttaja sanoi, että nämä meidän tekemät muistipaikka harjoitukset ovat hyviä. Kun koira on monta kertaa lähetetty johonkin tiettyyn paikkaan niin, että siellä on aina ollut dami, voi joku kerta kokeilla lähettää sen sinne sokkona. Sitten kun näitä vaan tekee tarpeeksi koiralle tulee mielikuva, että kun sen lähettää suoraan eteenpäin, siellä on aina dami.

Nacho Uudenmaan Ohjuksessa

Olimme tänään Nachon kanssa ensimmäistä kertaa nomekokeessa, joskin epävirallisessa sellaisessa. En osannut jännittää yhtään, kun en oikein tiennyt mitä siellä tapahtuu. Kyseessä oli siis Uudenmaan Ohjus nuorille koirille Järvenpäässä.

Starttasimme numerolla 1 ja ensimmäisellä rastilla oli kaksi ykkösmarkkeerausta. Nacho katsoi kummatkin hyvin ja haki ensimmäisen tosi suoraviivaisesti ja toisenkin löysi lähes heti. Ajattelin siinä vähän, että jaa, tämäpä oli helppo homma. Mutta sitten kun moni muu tuli sieltä rastilta, he eivät olleet saaneet toista markkeerausta ollenkaan ylös tai joutuivat myös ohjaamaan koiraa. Eli ilmeisesti siinä kuitenkin oli haasteita, Nacho vaan sattui olemaan siinä niin hyvä. Pisteitä saimme 10 + 10.

Seuraavalla rastilla oli ohjaus siten, että koiran kanssa yhdessä vietiin dummy ja heitettiin se ojan yli. Nacho ei (yllättävää kyllä) edelleenkään osaa kunnolla seurata, vaan se oli sellaista aikamoista rynnimistä ja jouduin pidättämään hihnalla, että pysyi edes suht hyvin paikoillaan (koirat siis olivat tässä tehtävässä hihnassa, koska nuorista koirista kyse). Itse tehtävä meni hyvin, Nacho meni aika suoraan dummylle ja palautti myös hyvin, aivan pienen kaarroksen teki sivulle tuodessaan ja tästä tuomari hieman huomautti, että eteenpalautus olisi parempi (mutta en aio sitä niin opettaa, vaan pitää vaan harjoitella myös tuollaisessa häiriötilanteessa pitkältä matkalta kovassa vauhdissa tuomaan suoraan oikeaan kohtaan sivulle). Pisteitä saimme noudosta 9 ja yhteistyöstä 5.

Viimeistä rastia saatiinkin sitten hieman kauemmin odotella, koska se oli hakuruutu ja siinä meni eniten aikaa. Vähän mietin etukäteen, että niinköhän Nacho yrittää lähteä dummy suussa etsimään lisää, mutta tosi hienosti toi aina heti hakemansa dummyn ja kivasti etsi ja löysi aika nopeasti. Tämä tehtiin parityöskentelynä, eli koirat hakivat vuorotellen. Tuomari kehui myös Nachon palautusta ja muutenkin käyttäytymistä lähellä, odotti hienosti lupaa lähetykseen ja oli rauhallinen palatuksissa. Pisteitä 10 ja noudoista 6 (2 p/haettu dummy, eli maksimipisteet).

Yleisvaikutelmasta saimme myös 10 pistettä. Ja erityisen ilahduttava oli kommentti "tällä parilla on edessään hieno tulevaisuus noutajien metsästyskokeissa". Tuli pari kyyneltäkin tirautettua kotimatkalla, kun tuntui niin hyvältä. Välillä kun on tuntunut, ettei meidän treenaus näy missään, kun ongelmia on vielä ihan riittävästi (varsinkin se seuraaminen!). Me kun kuitenkin oikeasti ollaan treenattu!

Ja oli tosi kiva, kun saatiin vielä tuomarin valitsema erikoismaininta päivän parhaista markkeerauksista! Saatiin pieni ruokasäkkikin palkinnoksi. Tuo vaan ei oo niin kauheasti omaa ansiota, vaan enempi Nachon taitavuutta, kun taas tuo hyvä yleisvaikutelma on myös sitä yhteistyötä ja treenin tulosta. Palkintojen jaon jälkeen ykkösrastin dummyjen heittäjä tuli vielä sanomaan, että Nachon valinta parhaaksi markkeeraajaksi oli ihan selvä. He olivat jopa Nachon jälkeen ajatelleet, että nyt taisi tulla liian helppo rasti, kun ensimmäinen koira suoriutui niin helposti. :D

Edit. Myöhemmin kyllä tuli mieleen, että onhan siinä varmaan itselläkin vaikutusta, kun on sitä palloa tullut heiteltyä ja se aina lentää vähän minne sattuu, niin Nacho on joutunut opettelemaan tarkaksi markkeeraajaksi, ettei tarvi koko metsää etsiä pallot löytääkseen.

Nacho odottelee omaan vuoroaan

Kotona palkintopussin kanssa.

Arvostelulomake.

Nacho taas nomeilee

Tällä kertaa olemme Nachon kanssa PSK:n järjestämässä nome kuukausikoulutuksessa. Kouluttajana oli Laura Lindgren. Koulutus oli Vantaan Petikossa. Aiheena oli yhteistyö ja kontakti.

Alussa tehtiin pieni pätkä ohjaajan mukana kävelyä. Tarkoitus oli vaan katsoa, että mitä koira tekee, kun ohjaaja pysähtyy. Nacho otti välillä kontaktia, kun on sitä paljon harjoiteltu, mutta välillä se vaan käveli ja ihmetteli toisia koiria ja pellon hajuja.

Sitten harjoiteltiin markkeerauksia ja miten hyvin koira palauttaa, vaikka takana on paljon toisia koiria. Monilla olikin tässä tosi paljon vaikeuksia ja koirat lähtivät leikittämään toisia yms. Nachokin teki pienen kunniakierroksen, mutta muuten tuli taas hyvin luo kutsusta.

Kouluttaja neuvoi, että tähän voi käyttää vauhtinoutoa (tuttu tokosta), eli heti kun koira on saanut damin, näyttää sille lelua ja se saa pudottaa damin. Tai antaa koiralle heti toisen damin, kun se on tuonut ensimmäisen. Kokeilin tätä Nachon kanssa ja sillä oli kyllä tosi vaikea päästää siitä damista irti, mutta saan tällä tavalla varmaan tuon tuomisen parantumaan paljon. Kun heti alkoi näkymään sitä, että sen damin kanssa olisi kiva (varsinkin tuollaisella pellolla) juoksennella itsekseen.

Sitten tehtiin vielä sellainen harjoitus, että koirat olivat piirissä selät toisiinsa ja vietiin ulkorinkiin damit. Sitten vuorotellen koirat hakivat ne. Minulla ei ole vielä damiliiviä, joten olin jättänyt toisen damin sinne pellon laitaan. No, kun Nacho ei heti löytänyt sitä oikeaa, niin otti sitten sen toisen. Sitten lähti tuomaan sitä ja matkalla huomasikin sen toisen, johon sitten vaihtoi. Noh, ehkä ei niin vakavaa tässä vaiheessa, mutta eihän sitä tuohon vaihtamiseen missään nimessä kannata opettaa, joten ohjaaja opettelee laittamaan damit johonkin järkevämpään paikkaan.

Nacho odottelee omaa vuoroaan.

Nacho aloitti taipparitreenit

Olin ilmoittautunut vain kuunteluoppilaaksi, kun ajattelin, että Nacho on liian pieni. Se kuitenkin oli tosi rauhallinen ja katseli rauhassa kun muut tekivät (syötin nameja sille vähän väliä), joten kouluttaja, Jukka Vepsäläinen, sanoi, että kokeillaan vaan tehdä senkin kanssa.

Ensin vietiin dami kävellen ja jätettiin se ja tultiin lähettämään koira alkupaikalta. Nacho haki sen kuin vanha tekijä. Damia jätettäessä oli huomattava, että kääntyy pois sen luota koiraan päin, ettei se tässä vaiheessa ryntää ottamaan sitä. Toistettiin tämä ja sekin meni ihan hyvin.

Seuraavalla kierroksella dami heitettiin näkyvälle paikalle ja koira lähetettiin hakemaan sitä. Taas toistettiin kaksi kertaa ja ne menivät kumpikin ihan hyvin. Nacholla oli selvä visio miten tämä homma toimii.

Viimeisellä kierroksella dami heitettiin metsään, siten, että Nacho ei ihan nähnyt, mihin kohti se meni. Vähän joutui etsimään sitä, mutta löysi sitten kuitenkin hyvin. Ilmeisesti näissä olisi kuitenkin hyvä käyttää jotain selkeitä maastomerkkejä (esim. heitto kiven tai puun viereen), jotta koira lähinnä etsii paikan katsellaan ja vain vähän joutuu käyttämään nenää etsimisessä.

Ja olisi hyvä, että olisi erikseen se heittäjä, että saa sitä välimatkaa jo heti vähän enempi ja pystyy itse keskittymään koiran lähettämiseen.