Viime viikon hyvän treeniputken jälkeen olenkin sitten vaan ollut muita ohjaamassa ja tehnyt Sipsin (ja Emman) kanssa vaan pikku juttuja kotona.
Viikonloppuna kävin Keuruulla auttamassa erästä perhettä kun heidän toisella koiralla oli vähän huonoja tapoja lenkillä. Vetämistä ja toisille koirille haukkumista. Lisäksi molemmat koirat haukkuivat aika reippaasti ovikelloa. Ihan mukavia koiria kumpikin kuitenkin oli, eikä mitään suuria ongelmia ollut. Vähän ehkä vaan sellaista väsymystä omistajilla, eikä ihan tarkkoja suunnitelmia, miten koirille uutta parempaa käytöstä opettaa. Kun annoin ohjeita, niin tosi hyvin olivat saaneet siellä sitten treenaamisen vauhtiin ja olivat hyvin kiitollisia meidän käynnistä. Emma ja Max toimivat häiriökoirina lenkillä ja ihan nätisti kumpikin oli, kun vaan annoin Ramille tarpeeksi tarkat ohjeet niiden kanssa (aluksi kun Emma olisi halunnut minun luo ja sitä haukkui).
Maanantaina sitten en päässyt Sipsin kanssa treeneihin, kun penturyhmän ohjaaja oli sairastunut. Vedin siis ensin oman kisaavien ryhmän, jossa harjoittelimme noutoa ja sitten vielä penturyhmän. Omassa ryhmässäni on kultsu, joka ei nouda. Sillä on jotenkin tosi paljon samanlaisia eleitä kuin Sipsillä ja voin kuvitella, että Sipsi olisi ihan samanlainen kuin se, jos se olisi oma eka koirani. Aika monet Emman kanssa tehdyt virheet olen kuitenkin sen kanssa välttänyt. Ja hyvä, että aloin sitä noutoa harjoitella sen kanssa jo suht nuorena, nyt kun se on sille tosi mieleinen liike.
Penturyhmässä oli huvittava tolleri, jolla oli todella kimeä ääni. Kun se oikein pääsi haukkumisen vauhtiin, niin korvat meni lukkoon! En ole sellaista ääntä ikinä kuullut noutajalta. Sitten siellä oli ihana musta labbisuros, joka oli niin touhukas ja höseltävä. Siitäkin saisi älyttömän hienon harrastuskoiran, mutta ehkä tuollainen pentukurssi ei ole sille paras paikka. Se oli kiinnostunut aika paljon kaikesta muusta kuin ohjaajasta. Sellaisen koiran kanssa pitäisi treenata intensiivisesti ja sitten levätä, nyt se vaan hösäsi kaikkea omaa ja oppi, ettei ohjaajasta kannata kauheasti välittää. Mutta ehkä siitäkin hyvä tulee, kun se vähän kasvaa ja jos omistaja otti neuvoni tosissaan.
Sipsin kanssa olen vähän harjoitellut jääviä kotona. Eniten toki maahanmenoa ja seisomista, mutta vähän jo myös istumista. Se osaa ne yllättävän hyvin ja erottelee myös, vaikka ihan hirveästihän niitä ei ole treenattu. Vaihdoin "seis" käskyn "odota" käskyyn. Jotenkin tuntui, että istuminen ja seisominen menee sekaisin, kun kummassakin on s-kirjain. Nyt pysähtyi tosi nätisti. "Seis" pysyy meillä luoksetulossa pysähtymiskäskynä ja sitä olen lenkeillä satunnaisesti treenannut. Sekin sujuu aika kivasti, jopa pidemmällä matkalla.
Kaukokäskyjä olen myös muutaman kerran tehnyt. Istu-maahan vaihdoissa pitäisi ottaa jo pidempää matkaa, koska tekee ne lyhyeltä matkalta jo hyvin, mutta matkaa pidennettäessä ei nouse. Maahanmeno onnistuu pidemmältä matkaltakin. Seisomaan nousut olen tehnyt vielä lyhyeltä matkalta, mutta niissäkin alkaa edistystä tapahtua. Emmalla on kaukokäskyissä edelleen se ongelma, että välillä seisomaan noustessa, liikkuu pari askelta. Takapalkalla tekee paremmin, mutta kun se pitäisi jo sujua ilmankin. Noh, ehkä en jaksa siitä enää stressata sen kanssa, kun en muutenkaan ole vielä päättänyt, onko se jo täysin eläkkeellä, vai yritetäänkö vielä VOI1:stä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti