Oltiin eilen Pääkaupunkiseudun Kultaisten järjestämässä kuukausikoulutuksessa, jonka aiheena oli tunnari. Kouluttajana oli Raija Kauppinen.
Raija näytti aluksi omalla koirallaan miten on harjoitellut. Koira ensin haki kapulaa piilosta kauempana häiriökapuloista, sitten hieman lähempänä ja viimein niin, että oli lehtien alla piilossa muiden kapuloiden keskellä. Hän sanoi, että varsinkin noutajilla on tapana vaan napata joku suuhunsa, eivätkä aina jaksa keskittyä siihen etsimisosuuteen.
Sitten teimme omien koirien kanssa treenejä. Sipsi selvästi hahmottaa tunnarin etsimisen piilosta. Tehtiin muutama harjoitus tätä ja sitten laitettiin kapula piiloon muiden kapuloiden keskelle. Tässä vaiheessa Sipsi toi kaksi kertaa väärän kapulan, joten siirrettiin oikea kapula hieman kauemmas muista.
Välissä toinen koulutuksessa ollut koirakko teki omalla koirallaan ja otin sitten Sipsin uudestaan. Nyt tein kolme onnistunutta hakua, niin että viimeisen kerran oma oli ihan lähellä muita (mutta ei kuitenkaan niiden keskellä). Parilla viimeisellä kerralla Sipsi kävi haistelemassa häiriökapuloita, mutta palasi etsimään omaa. Joten nyt vahvistan tuota mielikuvaa, että se oma pitää etsiä nenää käyttäen, vaikka niitä häiriökapuloita olisi lähistöllä. Tässä olen varmaan edennyt liian nopeasti, kun alkoi hakemaan sitten vaan jotain sekalaista kapulaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti