Sipsi ei ole treenannut

Ja tässä on syy siihen. Kammottava elämänmuutos! Pieni riiviö tuli kiusaksi.

Hei olen Nacho.

Sipsi ei arvosta.

Ei todellakaan arvosta!

Tunkee samaan sänkyynkin mokoma!

Mutta ehkä se siitä. Nachon elämää voi aluksi seurata sen omassa pentublogissa: http://kultainennacho.blogspot.fi/

Vuoden 2013 yhteenveto

Tehdäänpäs taas tämmöinen yhteenveto missä koulutuksissa ja kokeissa ollaan käyty tämän vuoden aikana.

Koulutukset:

6.1. nuorten koirien rinki: Christa Enqvist-Pukkila ja Nina Manner -seuraaminen, jäävät
9.3. nuorten koirien rinki: Samuli Juntto ja Maija Kultamaa -temppurata, seuraaminen, tunnari, luoksetulo
1.4. Heidi Pesonen, Espoo -kaukokäskyt, ruutu
6.4. Raija Kauppinen, Helsinki -ohjattu nouto
7.4. Pia Miettinen, Helsinki -tunnari, hyppynouto
24.5. Liisa Tikka, Helsinki -kaukojumppa
8.6. Riitta Jantunen-Korri (ja Pekka Korri), Espoo -luoksetulo, seuraaminen, kaukokäskyt, ruutu
8.9. nuorten koirien rinki: Pernilla Tallberg ja Sanna Viitanen -kisatreenit, ohjattu
12.10. nuorten koirien rinki: Nina Manner -tunnari, kaukot, seuraaminen
19.-20.10. GR tokotiimi: Christa Enqvist-Pukkila, Lahti -kaukot, ohjattu, seuraaminen, luoksetulo, ruutu


Kokeet: 

12.1. kokeenomainen treeni voi

• ruutu ei vielä onnistunut, luoksetuloa ei otettu, eikä kaukoja, vire ihan kiva

16.2. kokeenomainen treeni voi

• luoksetulossa vielä käsiapu, kaukoja ei osaa

9.5. kokeenomainen treeni voi

• luoksetulo ja kaukot huonot

22.5. nuorten koirien ystävyystoko (Helsingin piirin kanssa) voi, tuomarit Pirkko Bellaoui ja Pernilla Tallberg

•  luoksetulo ja kaukot ongelmallisia, zeta ekaa kertaa kokeenomaisesti meni yllättävän hyvin

29.5. kokeenomainen treeni voi

• ruutu ei onnistunut, luoksetulossa ei kunnon pysähdystä

29.6. AVO1 195,33 p. -> TK2, SM-koe, Pieksämäki, sijoitus 2/111!

• pieniä virheitä, mutta mielettömän hyvä fiilis silti

27.7. VOI1  261,5 p. sijoitus 2. Hyvinkää, Ossi Harjula

• alkujen maahanmenot ei toimineet ekalla käskyllä ja muitakin pieniä virheitä oli siellä täällä

10.8. VOI2 235 p. Ikaalinen, Juha Kurtti

• luoksetulo ei vielä kovin hyvä, kaukokäskyissä tuli liikaa eteenpäin ja siitä 0.

7.9. VOI2 253,5 p. Espoo, Harri Laisi

• ruutua etsiessä ajautui ulos kehästä, eli siitä 0, kaukoissa tuli kaksoiskäskyjä. 

11.10. kokeenomainen treeni EVL

• seuraaminen huonoa, luoksetulon stoppi huono, kaukoja ei tehty

Kaukokäskyt

Ihme on tapahtunut ja Sipsi on alkanut tekemään kaukokäskyjä paremmin! Ei sekoita enää liikkeitä ja kotona tekee jo tosi hyviä toistoja. Toki välillä vielä tulee virheitä, mutta huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. Vielä viime viikonloppuna sanoin treenikavereille, että taidan luovuttaa kaukojen suhteen ja hyväksyä vaan sen, ettei se tee niitä kunnolla ja edetä sillä pienellä edistämisellä. Ja nyt sitten tällä viikolla se on tajunnut homman ihan eri tavalla!

Maasta seisomaan ja takaisin maahan

Istumasta seisomaan ja takaisin istumaan

Toki tässä on vielä takapalkka vahvasti apuna ja enempi onnistumisia tehty vasta kotona, mutta silti näyttää jo positiivisemmalta. Kokeiltiin eilen myös treenihallilla ja hyviä vaihtoja tuli sielläkin. Nyt vielä vähän varmuutta ja sitten takapalkkaa häivyttämään ja etäisyyttä lisäämään.

Treenikuulumisia

Mitäs me ollaankaan viime aikoina treenattu ja missä edistytty (ja missä ei).

*Paikallaolot: Nyt on mennyt makuuseen hyvin, tosin harmittavan vähän liikkuri-häiriöitä saatu siihen. Myös makuulta on nyt paremmin noussut istumaan. Istumisessa on pysynyt.

*Seuraaminen: Kotona tekee nätit sivuasennot ja ne harvat kerrat kun olen kentällä ottanut, niin edistäminen on vähentynyt ainakin omasta mielestäni. Pitäisi taas ottaa videolle.

*Ruutu: Hakeutuu tosi kivasti kosketusalustalle. Hyvä vauhti, jos ja kun tajuaa ruudun, mutta vielä hankaluuksia hahmottaa se merkiltä. Merkki ok.

*Ohjattu nouto: Välillä vaikeuksia löytää oikealle kapulalle, jos on yhtään häiriöitä (esim. ruutu tai hallissa taustalla paljon rompetta). Pysähtyy hyvin, jos on menossa keskikapulalle, mutta siitä korjauksia en vielä ole ottanut.

*Tunnari: Joissain tosi vaikeissa on tuonut vääriä, kun ei ole millään löytänyt omaa, mutta muuten ihan hyvin sujunut. Joskus vähän hösää, mutta kokeenomaisissa ei ole nostellut vääriä.

*Kaukot: Niin. Sitten ne kaukot.... Noh jos aloitetaan positiivisesti, niin istumasta maahan ja istumasta seisomaan sujuu edelleen hyvin. Ihan jotain tosi harvoja poikkeuksia lukuunottamatta tekee ne aina hienosti.
Mutta sitten ne ongelmat:
-maasta seisomaan: lähellä ottaa hyvin etujalat alleen, mutta jos otan etäisyyttä, nousee edelleen helposti liian pitkäksi.
-maasta istumaan: nousee ehkä aavistuksen paremmin välillä, mutta edelleen monesti jää vajaaseen asentoon. Olen yrittänyt olla palkkaamatta, ettei vaani palkkaa, mutta kyllähän se palkka aina jossain mukana on. Ja jos olen muita tehnyt takapalkalla, niin se voi kuvitella, että se on siellä vaikka ei olisikaan.
-seisomasta maahan ja istumaan: sekoittaa näitä liikkeitä tosi paljon! Tekee välillä hyviä, mutta väärällä käskyllä. Johtuu varmaan siitä, ettei ole sitä käsimerkkiä. Välillä tekee hyviä vaihtoja, mutta usein myös huonoja. Kotona läheltä toki parempi, mutta kun ei aina suju sielläkään ja jossain vaiheessa siitä pitäisi kuitenkin edetä johonkin.

Vielä yksi koulutusvinkki hyvin ihmisystävällisille koirille

Tämä tuli myös esille Christan koulutuksessa, mutta ei varsinaisesti liity Sipsiin. Kyseessä on siis erittäin ihmisystävällisten koirien kanssa treenaaminen. Tämmöiset koirat kun kokevat usein tarpeelliseksi moikata kaikkia ihmisiä hallille tai kentälle tullessaan.

Christa sanoi, että hän tekee tämmöisen pennun kanssa niin, että alusta pitäen pentu ei saa tervehtiä treeniin tullessaan vieraita ihmisiä. Aluksi harjoitellaan vain ohjaajan kanssa ja sitten kun koira saa loppulelun, se saa juoksennella sen kanssa ja siinä vaiheessa voi myös tervehtiä vieraat.

Christa myös sanoi, että koiralle on hyvin stressaavaa, jos se kokee, että sen pitäisi tervehtiä kaikki ja olla kaikille ystävällinen. Vähän sama kuin itse menisi Cittariin sillä asenteella, että pakko saada kaikki muut asiakkaat pitämään itsestään. Koiralle on parempi opettaa, ettei sen tarvitse välittää kaikista muista ihmisistä, vaan riittää, että keskittyy ohjaajan kanssa tekemiseen.

Pennun kanssa pitää toki harjoitella häiriöitä pikku hiljaa, mutta vanhemmalle koiralle voi tehdä selväksi, ettei se saa mennä vieraiden luo treeneissä, vaikka miten haluaisi. Jos koira lähtee toisten luo, se haetaan pannasta takaisin ja moititaan sitä. Toiset ihmiset ovat täysin välinpitämättömiä sitä kohtaan. Toistetaan niin monta kertaa kunnes koira tajuaa, ettei auta, vieraiden luo ei ole kannattavaa lähteä. Tämä tehdään hyvin rauhallisesti, eikä koiralta välissä vaadita kontaktia. Sitä ei myöskään palkata, eikä mitenkään innosteta, vaan rauhallisesti vain näytetään, ettei se voi mennä vieraiden luo.

Sipsin kanssa tämä ei ikinä ole ollut mikään ongelma, koska se ei kovin innostunut ole vieraista ollut ikinä. Toki se pentuna saattoi joitakin moikata, mutta on vaan tyytyväinen, kun ei ei enää tarvitse. Mutta eihän sitä tiedä, jos vaikka tämä asia on jossain vaiheessa tärkeä ottaa huomioon, joten sen takia sen tähän muistiin kirjoitin...

Christa Enqvist-Pukkilan koulutus kultaisillenoutajille 19.10.-20.10.2013

Viikonloppuna oli kaksi päiväinen koulutus Lahdessa, jossa ensimmäisenä päivänä Goldenringin tokotiimin koulutus ja seuraavana päivänä muillekin kultaisillenoutajille avoin koulutus. Lauantaina oli lisäksi Goldenringin tokotiimin uusien jäsenien hakutilaisuus.

Lauantaina oli ensin hakutilaisuus ja oli mukava nähdä miten paljon hyviä kultaisianoutajia haki ryhmään. Sen jälkeen alkoi Christa Enqvist-Pukkilan koulutus, jossa teimme kaksi 15 min kierrosta.

Sipsin lauantain eka kierros

Aloitettiin Sipsin pahimmalla ongelmalla, eli kaukokäskyillä. Maasta istumisen näytin niin, että mulla oli nami kädessä ja Sipsi teki tutun jumittamisen. Tähän Christa neuvoi palkkaamaan vain sosiaalisella palkalla! Eli isot kehut ja vapautus jos tekee hyvin. Ja vasta sitten namin voi kaivaa jostain taskusta esille.

Muissa ongelmallisissa vaihdoissa (eli maasta seisomaan, seisomasta maahan ja seisomasta istumaan) voisi sen sijaan käyttää takapalkkaa. Ja maasta seisomisessa sama tuttu käsimerkki, mutta "peru" sana näytti toimivan hyvin ja Sipsi siirsi etutassuja taaksepäin. Seisomasta istumaan ja maahan tekee paremmin ilman käsimerkkiä, kun joutuu kunnolla keskittymään siihen mitä sanon.

Jos Sipsi tekee väärän liikkeen, sen voi sanoa sille ("höpöhöpö" tms.) ja sitten auttaa koiraa tekemään oikein. Tästä kehut, mutta sitten toistetaan liike, mahdollisesti vähän lähempää, ja jos tällä kertaa tekee oikein, siitä palkka. Varsinkin takapalkalla Sipsi alkaa monesti kääntyillä sitä kohti tai näyttää siltä, että on ryntäämässä sinne. Teki tämän myös tuolloin ja silloin toistetaan liikkeitä, kunnes on (Christan sanoin) "auki ohjaajalle".

Sipsi huilaamassa kierrosten välillä

Lauantain toinen kierros

Seuraavalla kierroksella tehtiin ohjattua noutoa. Halusin siihen vähän vinkkejä miten edetä, vaikka siinä ei varsinaisesti mitään suurta ongelmaa ole ollut. Ensin näytin Christalle miten olen tehnyt, niin että vien kapulat ja sitten vien Sipsin merkille. Sipsi lähti vähän liikaa sivulle, eikä meinannut tajuta kapuloita, kun olivat oikeilla paikoillaan. Tässä olisikin nyt hyvä siirtää kapulat sinne oikeille paikoille ja ottaa keskikapula mukaan treeneihin. Eri puolia voi tehdä vuorotellen tai vain yhtä kerrallaan.

Koiralla pitäisi olla tosi hyvä luotto siihen, että aina kun kääntyy sinne kapuloiden suuntaan, se kapula löytyy sieltä. Alussa voi itse mennä sen kapulan suuntaan tai käydä näyttämässä sitä, jos koira on epävarma. Sitten kun koira alkaa olla tosi varma voi käyttää hyväksi luonnon esteitä, kuten pidempää ruohoa tai lumihankea. Vaikka kapulaa ei heti näkyisi, oikeaan suuntaan juoksemalla se löytyy kyllä.

Kerran Sipsi meinasi mennä keskikapulalle ja pysäytin sen ennen kuin otti kapulaa, vein takaisin merkille, kävin näyttämässä sitä mikä piti hakea ja se toi sen hyvin. Eli jos näyttää yhtään olevan epävarma suunnasta, niin kapulaa voi käydä näyttämässä. Merkkiä sitten voi vahvistaa erillisillä harjoituksilla. Ainakin nyt Sipsi kyllä meni sinnekin ihan kivasti.

Muita vinkkejä lauantailta

• Christan kuusi perusasiaa olivat ne sivuasento, istu, maahan, seiso, nouto ja fokus. Olen aiemmin kirjoittanut nämä samat "talon rakentamisen perusasiat" blogiin, mutta silloin tuo viimeisin oli kontakti. Nyt Christa kuitenkin puhui fokuksesta myös muiden treeniongelmien kohdalla ja hän tarkoittaa sillä ehkä enempi kuin vain sitä kontaktia. Eli myös sitä, että koira oikeasti keskittyy siihen tehtävään. Sillä pitää olla hyvä motivaatio ja sen pitää osata se asia todella hyvin. Eli siihen liittyy myös erilaiset häiriöharjoitukset, joiden avulla se koira saadaan keskittymään siihen siltä pyydettyyn asiaan. 

• Kiertämistä voi käyttää monissa eri harjoituksissa hyväksi. Sitähän on Sipsin kanssa alunperin käytetty luoksetulossa, mutta Christa mainitsi, että sillä voi harjoitella myös perusasentoa, kun koiran voi lähettää välillä kiertämään. Myös noudossa se on hyvä, samoin zetan eri asentoja voi tehdä sen avulla ja luoksetulon stoppeja tietenkin. Eli kaikki liikkeet missä koira pitää saada vähän ottamaan etäisyyttä on helppo harjoitella sen avulla.

• Uusia asioita opettaessa kannattaa miettiä palkkauksen suuntaa. Sitten kun koira osaa asian sillä ei ole niin väliä, mutta esimerkiksi luoksetulon stoppeja opettaessa kannattaa yrittää saada koira ajattelemaan taaksepäin. 

• Luoksetulossa kannattaa panostaa myös viimeisen pätkän vauhtiin. Koiran voi jättää maahan ja sitten pyytää sitä "tule" käskyllä ja palkata välittömästi, kun tulee hyvällä vauhdilla. Kyseinen pätkä on aika lyhyt ja koirat monesti himmailee sen, kun siinä pitää kuitenkin tulla vaan sivulle. Mutta jos tekee tarpeeksi näitä vauhtitreenejä, koiralla on ajatus siitä, että siinäkin pitää tulla kovaa.

• Kun koira tekee virheen, puhu koiralle! Sitten kun olet hiljaa, koira tietää, että se tekee koko ajan oikein. Näin koiran ei tarvitse esim. miettiä tuleeko se ohjaaja luokse korjaamaan väärin tehtyä juttua vai palkitsemaan. Jos ohjaaja tulee hiljaa luo, hän on tyytyväinen, mutta jos ei ole, niin silloin hän kyllä kertoo sen. 

• Treeneissa koiran osaamistason tulisi olla todella korkea, koska kokeessa kaikki liikkeet eivät ikinä mene täydellisesti. Näin on mahdollisuus saada vielä ihan hyvä suoritus, vaikka osa liikkeistä ei olisikaan sitä koiran parasta osaamista.

• Noutajista Christa sanoi sen verran, että niille on todella tärkeää, että kokonaisuus ja palaset ovat tasapainossa. Noutajat eivät ole yleensä kovin hyviä yhdistelemään palasia, vaan niiden tulisi tietää, miten liike menee kokonaisuudessaan. 

Päivän päätteeksi ajelin kotiin melko mielenkiintoisessa säässä. Ensin paistoi aurinko tosi kirkkaasti, mutta tie oli märkä, joten vettä lensi tuulilasiin niin ettei meinannut nähdä mitään ja hieman myöhemmin tuli oikein kunnon lumi/raekuuro. Seuraavana aamuna takaisin Lahteen toiseen Christan koulutuspäivään osallistumaan. Teimme taas kaksi 15 minuutin treenipätkää ja lopuksi vielä paikallamakuut ja hieman häiriötreenejä.

 

Lauantaina kotimatkalla näytti tältä.

Sipsin sunnuntain eka kierros

Ekalla kierroksella otin seuraamista. Teimme ensin pätkän seuraamista ja Christa kommentoi sitä. Hän sanoi, että Sipsin asento on hieman liian kaukana ja välillä hieman vino. Juoksuosuudessa se taas jätätti ja ei ollut yhtään mukana koko hommassa.

Saimme ohjeeksi korjata ja vahvistaa sivuasentoa. Jostain syystä Sipsi ei nyt yhtään korjannut seuraamisen aikana sivuasentoihin, vaikka aiemmin on sen osannut. Se ei myöskään nyt tullut kovin hyvin sivulle, vaikka olen sitä mielestäni kuitenkin viime aikoina vahvistanut (tosin lähinnä kotona ikkunan ja peilin edessä).

Kyselin, että miten erotan sen, ettei se lähde liian aikaisin liikkeelle siitä, että sen pitäis hakea itse oikea kohta sivuasentoon. Tähän sain neuvoksi sen, että sillä olisi erikseen sivuasento-käsky (esim. "tässä", millä se hakeutui hyvin sivuasentoon) ja erikseen seuraamiseen. Seuraamiskäskyllä otetaan kontakti, mutta ei hötkyillä eteenpäin ennen ohjaajaa (tähän heilumis- ja hytkymisharjoituksia).

Eli nyt aluksi taas hyviä sivulletuloja ja sitten muutamien askeleiden seuraamista. Juoksun pitäisi parantua myös näillä harjoituksilla, mutta jos ei tiivisty, niin sitten erikseen parin askeleen juoksuja.

Alla olevat kuvat on ottanut Tiina Palmu.

Christa neuvoo miten koiraa autetaan tulemaan heti oikeaan paikkaan.

Sipsi keskittyy

"Hei matte, mihin sä menit?"

Tähän varpaat, ei yhtään edemmäs!

"Saisko sitä namia jo?"

Sipsi odottaa maassa, kun ohjaaja pohtii oppimaansa.

Hyvin tehty, hieno tyttö!

Sunnuntain toinen kierros

Tokalla kierroksella teimme ensin luoksetuloa ja sitten vielä vähän ruutua. Aloitimme sillä luoksetulolla ja kerroin, että lyhyeltä matkalta se jo sujuu, mutta pidempi matka tuottaa ongelmia. Christa pyysi aluksi näyttämään sen. Jätin Sipsin lyhyelle matkalla ja siitä pysäytys oli ihan kiva. Sitten näytin miten olen tehnyt pidemmältä matkalta takapalkalla. Tässäkin Sipsi pysähtyi hyvin, mutta oli toki jo heti ryntäämässä palkalla.

Sipsin vauhdikas lähtö luoksetuloon lyhyeltä matkalta. (kuva Rami Vuorenmaa)

Christa neuvoi, että tämän takapalkan voisi laittaa valmiiksi laukulle ja sen jälkeen tehdä muita liikkeitä koiran kanssa ja sitten luoksetulon pysäytys, josta vapautus laukulle, jos koira tekee hyvin. Jos stoppi on huono, se pitää selkeästi kertoa koiralle ja viedä se siihen mihin sen piti pysähtyä. Sen jälkeen uusi luoksetulo, jossa autetaan koiraa pysähtymään hyvin (vartalo- ja käsiavulla).

Christa neuvoo mitä kannattaisi tehdä. (Kuva Rami Vuorenmaa)

Sipsikin odottaa josko vielä tehtäisiin jotain kivaa. (kuva Tiina Palmu)

Christa jutteli luoksetulon yhteydessä siitä, miten pysähdyksen kriteereistä täytyy pitää kiinni, koska muuten koira alkaa helposti tehdä huonomman pysähdyksen. Edestäpäin ei välttämättä näe miten hyvä pysähdys on ollut, mutta yleensä se kuitenkin näkyy koiran asenteesta. Tästä sitten totesin, että meillä on tuota kriteereistä kiinnipitämis ongelmaa ollut myös ruudussa, jossa Sipsi jää helposti ihan ruudun etunauhoille, koska en ole vaatinut sitä menemään kunnolla ruutuun.

Otettiin sitten tätäkin vielä, kun aikaa jäi. Näytin ensin miten Sipsi tekee ja se teki juuri niin, että jäi ihan eteen. Uudella käskyllä yritti hakea paikkaa, mutta haki sitä lähinnä eri suunnista ruudun edestä. Vasta useamman käskyn jälkeen tajusi mennä taakse.

Tähän pitäisi nyt ottaa kunnon kuuri kosketusalustalla. (Vähintään 50 toistoa ennen etenemistä.) Kuurin jälkeen voi tehdä välillä alustalla, sitten ilman ja lopuksi viimeinen toisto alustan kanssa. Näissä kannattaa vaikka itse merkitä joku raja ruudun ulkopuolelle, jotta ei hyväksy sitä, jos koira on liian edessä. Alussa voi olla myös ihan ruudun lähellä, jotta koira todennäköisemmin menee ruudussa tarpeeksi taakse.



Sipsi ruudussa alustan päällä (kuva Rami Vuorenmaa)

Sipsi ruudussa (kuva Tiina Palmu)

Lopuksi teimme vielä paikallaolot. Sipsi teki oikein hyvin, kehuin kerran istumisessa. Sen jälkeen teimme vielä sellaisen häiriöharjoituksen, että kaikki olivat piirissä koirien kanssa ja sitten tehtiin kaukokäskyjä. Ihmiset siis kävelivät piirin toiselle puolelle, vieraan koiran viereen tai taakse ja antoivat sieltä käskyjä. Harjoitus oli aika vaikea ja kun ne Sipsin kaukokäskyt on mitä on, tein vain helppoja vaihtoja. Muutaman kerran teki jotain muuta, mutta yritti kyllä tosi hyvin keskittyä ja kuunnella.

Muita vinkkejä sunnuntailta

• Häiriötreenit auttavat koiraa pitämään fokuksen siinä tehtävässä asiassa. Mitä enempi häiriöitä on, sitä enempi koiran on keskityttävä kuuntelemaan mitä se ohjaaja oikein sanoo. Esimerkiksi noutokapula ja merkki vierekkäin ja koira lähetetään jommalle kummalle. Koiran on kuunneltava kumpi sen pitää tehdä, eikä itse valittava mieleistä.
• Treenien suunnittelu on todella tärkeää. Pitää miettiä mitä haluaa ja miten sen saisi. Jos lähtee kentälle vain treenailemaan mitä sattuu, ei toden näköisesti edisty kovin hyvin. Hyvin suunnitellut treenit oman koiran mukaan, vievät asioita eteenpäin.

• Koiralle pitäisi saada luotua tunne, että sen on tärkeää suorittaa tehtävä heti oikein. Jos esimerkiksi seuraamisessa koira seuraa pitkän pätkän huonosti ja loppuasentoon tullessaan tekee hyvin ja se palkataan, koira ajattelee, että kaikki sitä ennen tehtykin on mennyt oikein. Tai jos koiralle sanotaan maahan, se ei mene ja sanotaan uudestaan maahan. Silloin koira oppii, ettei ole niin tärkeää suorittaa tehtävää heti, koska uusi yritys tulee kuitenkin.

• Noutovinkkejä:
• Koiralla pitäisi olla hyvä ja turvallinen tunne pitää kapulaa rauhassa. Sen takia on hyvä opettaa, ettei koira aina anna kapulaa heti ohjaajan sivulla. Sen voi lähettää kiertämään tai ottaa seuruuta ja koiralle voi opettaa "jes" tms. sanalla, että se saa irroittaa kapulasta ja saa siitä kunnon palkan. Jos koira odottaa kovasti luovutusta, se voi alkaa pitää kapulaa löysästi.
• Noutokapulasta irrottamisen tulisi mennä niin, että koira istuu sivulla rauhallisesti pitäen kapulaa ja ohjaaja voi pitää kapulasta kiinni, mutta vasta kun sanoo "irti", koira päästää kapulasta ja jättää kapulan. Ohjaaja siis voi pitää kapulaa hetken samassa kohdassa myös irrotuksen jälkeen ja koira siirtää päänsä sivuun siitä.
• Jos koiralla ei ole hyvä ote kapulasta, ohjaaja voi kävellä koiran kanssa ja jos koira pitää hyvin, "jes" ja palkka (koira saa pudottaa kapulan).
• Jos koira pureskelee yhtään kapulaa, se otetaan heti pois ja kerrotaan koiralle, ettei kapulaa saa purra.
• Hyvä häiriötreeni noutoon on se, että nouto alkaa normaalisti, mutta kun koira on hakemassa, ohjaaja siirtyykin toisaalle ja joku muu siirtyy siihen paikkaan, jossa ohjaaja oli. Koiran tulee etsiä oma ohjaajansa.

Nuorten koirien koulutus Porvoossa 12.10.2013

Eilen oli taas Uudenmaan nuorten koirien tokoringin koulutus. Tällä kertaa meitä kouluttamassa oli Nina Manner. Koiran kanssa koulutukseen osallistui 5 rinkiläistä, joten aikaa oli mukavasti käytettävissä.

Otimme Sipsin kanssa ensimmäiseksi käsittelyyn tunnarin. Sehän on nyt tehnyt tuollaista "suu auki" nuuhkimista, mutta tietenkään se ei nyt viitsinyt näyttää tätä koko ongelmaa. Saatiin kuitenkin hyviä vinkkejä miten tuota voi lähteä korjaamaan ja miten saadaan lisähaasteita tähän liikkeeseen.

Tässä näitä vinkkejä:
-Paljon yhden kapulan piilotusta ja hyvin vaikeitakin, että joutuu kunnolla haistelemaan ja käyttämään nenää.
-Kapuloiden piilotusta, niin että oma ja pari vierasta lehtien alla, osa näkyvissä. (Lehtiin ei saa koskea käsin.)
-Rauhoittuminen alkuun, joko niin että koiralle namipalkka ennen lähetystä, kun liikkuri sanoo käsky, tai niin, että muutama nami maahan ohjaajan eteen, josta koira saa kerätä ne ennen kuin lähtee kapuloille.
-Huomattavasti vaikeampia treenejä ja häiriötreenejä, esim. muutama kapula päällekäin, jossa oma alimmaisena, pallo tai muu lelu kapuloiden keskellä, oma kumallaan olevan merkkikartion sisällä, ihminen häiriönä kapuloiden vierellä / keskellä, iso määrä kapuloita jne.

=> Tärkeintä olisi siis nyt rauhallisuus lähtöön ja nuuhkimisen vahvistaminen!

Kun ensimmäinen kierros oli ohi, pidimme pienen ruokatauon, jonka jälkeen otimme paikallaolot. Sipsi istui nätisti, tosin tepsutti hieman kun palasin viereen. Paikallamakuussa meni maahan mennessä erittäin leveään asentoon ja siirsi sitä hieman kapeammaksi jossain vaiheessa. Jos haluaisi, niin sen voisi opettaa menemään kapeampaan asentoon opettamalla esim. isolla kosketusalustalla pitämään molempia etujalkoja siinä. Mutta enpä nyt tiedä onko tämä niin iso ongelma, että jaksaisin siihen kauheasti aikaa käyttää.

Seuraavalla kierroksella teimme kaukokäskyjä. Niistä ensimmäisenä maasta istuminen, jossa Sipsi nousee edelleen aika vajaaseen asentoon. Nyt se tietenkin nousi sitten aika hyvin, kun piti näyttää se ongelma. Mutta koska se osaa korjata toisella käskyllä, sitä voisi käyttää hyväksi ja korjata, jos ei nouse kunnolla ja siitä kehut, mutta palkka vain kun nousee kerralla oikein. (Jos ei ensimmäisellä käskyllä nouse hyvin, matka vähän lyhyemmäksi ja uusi yritys.) Palkkaus ylhäältä, niin että Sipsi on "orava"-asennossa.

Maasta seisomaan pitäisi opettaa vetäisemään etujalkoja alle. Tämän voisi tehdä niin, että laittaa Sipsin etujalat haralleen ja kun se korjaa ne alleen, palkkaa tästä. Jotta siitä seiso-käskystä tulisikin se etujalkojen korjaus alleen.

Seisomasta maahan. Tässä pitäisi ehkä vielä palata käyttämään kosketusalustaa välillä, jotta tekisi liikkeen kunnolla. Alusta voi olla välillä valmiina kentällä ja sitten voi mennä sen luo tekemään kaukokäskyt. Tässä Sipsi teki paremmin ilman käsimerkkiä. Jostain syystä unohdettiin tehdä seisomasta istumaan -vaihdot.

Viimeisellä kierroksella otimme seuraamista. Olimme harjoitelleet aiemmin kääntymisiä ilman koiraa, siten että käännöksissä otetaan aina pieni apuaskel vasemmalla jalallla. Ilman koiraa sujui hyvin, mutta Sipsin kanssa ei oikein vielä sujunut.

Pahin ongelma on kuitenkin se hössötys ja rauhallisempaa tekemistä voisi saada rauhallisella palkkauksella. Teimme niin, että heitin muutaman namin vasemmalle maahan ja kun Sipsi pitää hyvin kontaktia, se saa mennä hakemaan namit. Jos lähtee edistämään, heti pysähdys. Lisäksi Sipsillä oli vaikeuksia, kun tulimme lähelle seiniä tai muita esteitä, joten niitäkin pitää harjoitella.

EVL:ää harjoittelemassa

Kävimme viime tiistaina HSKH:n järjestämässä harkkatokossa treenaamassa EVL-liikkeitä vähän kokeenomaisemmin.

Odotellaan omaa vuoroamme

Ekana liikkeenä tunnari. Aika sopivaan vireeseen sain Sipsin, mutta juostessaan kapuloille onnistui kuitenkin tönäisemään juuri sen oman kauemmas ja sen takia siihen tuli sähläystä, kun ei meinannut löytää sitä omaa. Onneksi kuitenkin tajusi varmistaa sen kauempana olevan ja ottikin sitten heti sen (tosin pudotti kerran matkalla). Ja loppuluovutus pitää saada kauniimmaksi.

Seuraavana metallihyppynouto. Nyt näytti ihan sujuvalta lukuunottamatta loppuasentoa. On vähän liian edessä ja väistää kun otan kapulaa.

Sitten luoksetulo. Alun maahanmeno hyvä. Mutta. Ei pysähtynyt. Toisella käskyllä varmistin käsimerkillä. Plääh, ei mitään kehitystä tässä.

Seuraavana tehtiin ohjatun noudon alku. Eli lähetin vain merkille. Meni aika hitaasti ja jäi vähän vinoon, mutta tajusi kuitenkin mitä oltiin tekemässä vaikka ei olla oikein harjoiteltu kokeenomaisesti. Palkkasin tästä.

Seuraaminen sitten taas. Huoh. Siinä on niin paljon kaikkea vikaa etten tiedä mistä aloittaisin.

Seuraamisen jälkeen zeta. Noh, eihän se seuraaminen yhtäkkiä sitten tähän liikkeeseen ollut paremmaksi muuttunut, mutta asennot teki ihan nopsasti ja varmasti. Kävelen itse hitaammin tässä, joten sillä on varmaan seuraamiseen vaikutusta, mutta toisaalta en tiedä onko Sipsillä sitten vaikeampi seurata tuossa nopeudessa.

Viimeisenä tein kaukojen alun. Ekasta istumisesta palkka, vaikka ei täydelliseen istumiseen noussutkaan.

Paikallamakuut olisivat olleet yksilöliikkeiden jälkeen, mutta en ehtinyt jäädä odottamaan niitä.

Välien kävelyt oli nyt aika kivannäköiset ja palkkaaminen myös ihan ok. Hyppää mua vasten, mutta menee kuitenkin kivasti alaskin ja voin myös taputella siellä. Lopussa on ryntäämässä ulos kehästä ja seuraamisessa kerran katsoi palkalle päin, kun lähestyttiin sitä. Muuten ei ottanut nyt häiriötä repusta. Toisaalta ei esim. luoksetulossa ollut yhtään suuntaamassa sinne repulle, vaikka treeneissä tekee hienot jarrutukset kun on takapalkka tiedossa. Pitää harjoitella sitä vielä enempi kokeenomaisena.

Sipsi sairastelee, treenailee ja käy hoidoissa

Eipä ole hetkeen tullut päivitettyä mitään, joten laitetaas nyt meidän viime viikkojen kuulumisia.

Tuossa syyskuun puolessa välissä Sipsi satutti anturansa metsälenkillä. Siitä lähti pieni pala irti ja kovasti vuoti verta ja oli kipeäkin muutaman päivän. Siinä tuli sitten pieni treenitaukokin, kun eihän siinä uskaltanut oikein mitään tehdä ennen kuin parani kunnolla.

Sipsin anturasta puuttuu palanen

Sitten kun saatin se paranneltua päästiin normaaliin treenitahtiin. Maanantaisin UMN:n treenit Malminkartanossa, tiistaisin jaksamisen mukaan treenit Klaukkalassa tollereiden kanssa, keskiviikkoisin Lauttasaaren koirakerhon treenit ja torstaina taas Klaukkalassa. Sitten vielä kotona tehdyt jutut tuohon lisäksi, niin välillä kyllä tuntuu siltä, ettei muuta ehdi tehdä kuin tokoilla. :D

Nyt lokakuusta alkaen on hallitreenit lauantaisin ja UMN:n treenit siirtyvät halliin. Lauttasaaren tokoilut menevät kohta talvitauolle ja täytyy katsoa miten noihin Klaukkalan treeneihin jaksaa osallistua. Sipsi siis kyllä jaksaisi, mutta ohjaajalla on välillä hankaluuksia keksiä hauskoja treenejä ja jaksaa lähteä pimeään ja kylmään treenaamaan.

Hallissa kelpaa odotella

Lisäksi ollaan käyty tässä välissä myös yksissä nometreeneissä harjoittelemassa markkeerauksia. Sipsihän ei ole ollut mitenkään erityisen innostunut noutamisesta, vaikka olen sille nuoresta lähtien yrittänyt aina välillä riistaa esitellä. Nyt tämän tokon myötä se on kuitenkin innostunut noudosta liikkeenä ja hakee myös dameja (kapuloiden lisäksi), kunhan saa hyvän palkan moisesta. Tuolla treeneissä se ei tosin aluksi meinannut tuoda vierasta damia, mutta sitten kun vähän harjoiteltiin sillä, haki ihan kivasti. Eihän se mitään markkeerauksia osaa tehdä, kun ei olla ikinä sellaista harjoiteltu, mutta kun ymmärsi mitä pitää tehdä, yritti kuitenkin parhaansa.

Sipsi palauttaa damia

Sinänsä nämä metsässä tapahtuvat treenit ovat kyllä hyvää vaihtelua ja kun itsekin kävin katsomassa Goldenringin nomemestaruutta, niin innostuin hieman lisää lajista. Ei siitä Sipsin lajia ikinä tule, mutta ehkä mulla joskus on sellainen koira, josta siihen on.

Olen kyllä välillä miettinyt, että yrittäisinkö Sipsille opettaa edes taipparit. Mutta sehän ei ole ikinä varikseen suostunut koskemaan ja vaikka siinä on ihan pientä edistystä nyt tapahtunut, kun tajusin alkaa naksuttimella sitä opettamaan, niin nyt sitten Sipsille on pari kertaa ammuttu ja se on ollut tosi peloissaan tästä. En usko, että mun kouluttajan taidot riittää ylittämään nämä kaksi haastetta!

Damin voin tuoda, mutta varista en hae!

Mutta palatakseni viime aikojen puuhailuihin, niin Sipsi on käynyt treenien lisäksi myös hierojalla ja fysioterapeutilla. Vähän sillä on jumitusta hauislihasten tienoilla ja lantionseudulla. Ja erityisesti vasemmalla puolella, eli tämä ahkera tokon treenaus näkyy nyt sitten pienenä toispuoleisuutena. Fyssarilta saatiin ohjeet jumpata ja käännellä rankaa, jotta saadaan keskivartalon lihaksia vahvistettua. Sen pitäisi myös tukea syviä lihaksia, jotta Sipsi voi kompensoida tuota yksipuoleista tekemistä. Toki voisi myös opettaa sille seuraamisen oikealla puolella jonain hupijuttuja.

Ja lisäksi Sipsillä on atopian kanssa edelleen tasapainon hakemista. On edelleen syönyt vaan hevosta ja silti rapsuttelee ajoittain. Nyt eilen huomasin, että taas oli päässyt punkki puremaan niskaan / selkään ja siihen kohtaan oli muodostunut hotspot.

Hotspot niskassa.

Onneksi punkit kohta painuvat talviunille ja toivottavasti Sipsin iho pysyy muutenkin hyvässä kunnossa. Nyt lokakuussa on tulossa muutamia tokojuttuja, toivottavasti päästään osallistumaan kaikkiin, eikä tule mitään enempää sairasteluja.

Sipsi haistelee syystuulia

Emma ja Sipsi syksyisessä metsässä

Nuorten koirien tokotreenit Hyvinkäällä 8.9.2013

Tänään oli nuorten koirien ringin treenit. Eihän tuo Sipsi kyllä enää niin kovin nuori ole, mutta saadaan kuitenkin vielä ensi kevääseen asti nauttia näistä koulutuksista. Tänään Hyvinkäällä oli aivan loistava sää, aurinko paistoi koko päivän, niin että t-paidassa tarkeni vallan hyvin.

Keväällä rinkiin valittiin uusia koirakoita, joten meitä oli nyt paikalla 11. Ryhmä jaettiin kahtia. Toisella puolella kenttää oli "kehä", jossa Pernilla Tallberg piti kokeenomaiset treenit ja toisella puolella Sanna Viitanen käsitteli yksittäisiä ongelmaliikkeitä. Homma meni tosi sujuvasti ja varsinkin noista kokeenomaisista treeneistä tuntui olevan hyötyä, Sipsi alkoi pitää huomattavasti paremmin kontaktia kehään mennessä ja siellä ollessa, kun sai välillä kehässäkin palkkaa.

Me siis olimme aluksi siinä Pernillan ryhmässä. Tehtiin ensin paikallamakuu. Sipsi oli ekana ja meni hyvin maahan, vaikka ei taas pitänyt kontaktia, kun Pernilla tuli kohdalle. Istumaan nousi hieman vajaaksi.

Sitten ekassa setissä tulimme vain kehään ja ensimmäisen siirtymän jälkeen palkattiin heti koira. Tämä meni ihan kivasti. Sitten seuraavassa setissä tehtiin muutama liike ja vasta sitten palkattiin koira. Tein metallinoudon ja seuraamista. Metallinoutoon Sipsi varasti, eikä reagoinut, vaikka huusin nimeltä. Kokeessa ehkä olisin yrittänyt saada sen pysäytettyä, mutta nyt annoin mennä, kun en halunnut eilisen jälkeen enempää ongelmia tähän (kun ei siis silloin lähtenyt ekalla käskyllä). Seuraamisesta palkkasin pienen matkan jälkeen suoraan liikkeestä.

Tässä vaiheessa otettiin uudestaan paikallaoloja, kun osa porukasta tuli myöhässä. Tehtiin ensin paikallaistuminen, jossa Sipsi taas valui maahan! En mennyt piiloon, mutta olin aika kaukana ja vaikka komensin Sipsiä, se ei noussut kauempaa. Kävin nostamassa sen ja lopun aikaa kyllä istui hyvin. Paikallamakuussa hytkähti edellisten sanoessa maahan (olimme tässä keskellä), mutta meni nätisti omalla. Nousi myös ihan hyvin istumaan, mutta edelleen vähän vajaaseen asentoon.

Sitten tehtiin vielä yksi setti, jossa otin pidemmän seuraamispätkän ja uudestaan sen metallin. Seuraaminen oli ihan mukavan tuntuista ja nyt metallikin meni täysin oikein, palkkasin suoraan hausta.

Tämän jälkeen Pernilla puhui siitä, miten koiralle olisi hyvä opettaa tuota kehässä kehuilla palkkaamista. Siten, että ensin vaan kehutaan, ja sitten vasta kaivetaan se "oikea" palkka esille. Hän sanoi, että Sipsi osasi tämän tosi hyvin ja pyysi meitä näyttämään muille miten me tehdään! Joten tehtiin sitten vielä lyhyt setti, jossa otettiin liikkeestä maahanmeno (halusin varman liikkeen) ja pieni pätkä seuraamista. Ja palkkasin siis tuossa välissä antamalla Sipsin hypätä minua vasten ja kehumalla sitä. Ja sitten lopussa vapauttamalla sen ja kehumalla ja sitten antamalla muutaman namin. Sai aika paljon jännitystä treeniin, kun kaikki seisoi kehän laidalla katsomassa, miten me tehdään. :D

Tämä kehäharjoittelu oli tosi hyvää treeniä Sipsillekin, vaikka muka ollaan usein tehty. Noh, huomasin nyt kuitenkin, että se alkoi aivan eri asenteella mennä sinne kehään ja katsomaan minua, kun oli saanut parit palkat suoraan siellä. Eli nyt pitäisi ottaa sitä purkkia taas enempi sinne kokeenomaisiin treeneihin mukaan, ettei se olisi aina siellä laukulla odottamassa.

Ruokatauon jälkeen tehtiin sitten Sanna Viitasen opissa merkkiä ja ohjattua noutoa.

Sipsi odottelemassa omaa vuoroaan

Ensin merkkiä. Sipsi osasi jo aika hyvin mennä, mutta naksuttimen kanssa voisi vielä hakea sitä suoraa asentoa. Itse voi siirtyä välillä eri suuntiin ja koiran pitää hakea suoraa linjaa merkin takana. Sitten kun niitä on tehnyt, niin välillä voi ottaa Sipsin pidemmältä "lennosta" merkille ja jos ei heti mene suoraan, niin korjauksesta kehut, mutta ei palkkaa. Sitten uusi yritys ja jos menee nyt suoraan, niin siitä palkka.

Sitten kun tehdään ohjattua noutoa tai ruutua, niin Sipsin voi aluksi vaan viedä merkille, ettei se liikkeen ennakoimisen takia jää vinoon.

Ohjatussa kannattaa tehdä vielä tosi paljon vahvistusta niistä suunnista. Vie vaikka vaan sen toisen puolen kapulan ja lähettää sille, ei eri puolia samassa treenissä vielä tässä vaiheessa. Sitten kohta voi pyytää treenikaveria viemään, mutta käydä ekoilla kerroilla vaikka itse näyttämässä. Ja tässä vaiheessa kapulat voi olla lähempänä merkin linjaa, jotta tulee kunnon kaarros. Tässä kun on ideana, että koira alusta lähtien oppii kääntymään kunnolla reunimmaisten suuntaan.

Ruutua tehdessä kannattaa myös paljon auttaa, kun lähettää merkiltä. Näissä ohjaajasta poispäin suuntautuvissa liikkeissä kannattaa auttaa alussa sen verran, että koira aina löytää sen minne sen pitäisi mennä, ettei sille tule epävarmuutta.

Paremman fiiliksen VOI2

Käytiin tänään vielä yhden kerran VOI-luokassa, kun olin jo ilmoittautunut tuonne. Ja olikin ihan hauska käydä, kun koe oli Pääkaupunkiseudun kultaisten järjestämä ja oli paljon tuttuja kisaamassa.

VOI Espoo 7.9.2013, tuomarina Harri Laisi.

Paikallamakuu 10
Seuraaminen 8
Istuminen liikkeestä 9,5
Luoksetulo 8
Ruutu 0
Hyppynouto 10
Metallinouto 8
Tunnistusnouto 10
Kaukokäskyt 7
Kokonaisvaikutus 7

Yhteensä 253,5 p. 2. tulos ja sijoitus 2/4.

Sipsi teki yleisesti ottaen kivalla vireellä ja oli innokas. Joten nyt oli paljon parempi fiilis, vaikka tuo ruutu menikin nollille. Tuomarikin sanoi, että se on ainakin innokas.

Paikallamakuussa Sipsi meni hyvin ekalla maahan ja nousi hyvin, joskin siinäkin istumaannousussa jää hieman vajaaksi. Videolta näkyy, että hieman tuossa alussa nuuhkaisi maata ja aika paljon katselee ympärilleen. (Vesikoira on se joka vinkuu, vinkui lähes koko ajan, en tiedä aiheuttiko se levottomuutta myös Sipsille.)

Olimme heti paikallamakuun jälkeen vuorossa. Kävin nopeasti antamassa Sipsille pari namia ja sitten takaisin kehään. Ekana liikkeenä oli tunnari. Sipsi juoksi vauhdilla kapuloille, mutta nuuhki kuitenkin hyvin ja toi ihan suht nätisti oman kapulan, muutaman pyöräytyksen teki lähellä.

Siitä sitten liikkeestä istuminen. Katsoin auringon varjosta, ettei tehnyt mitään liikettä, joten katsoin varmuuden vuoksi, että meni istumaan, siitä puolikas vähennystä.

Ruutu oli seuraavana ja pyysin Sipsiä katsomaan ruutuun, mutta se vilkaisi vissiin vaan sivusuuntaan, jossa oli luoksetulon merkit ja hyppyeste. Ja sinnehän se sitten lähti. Ensin merkille ja uudella käskyllä hyppyesteelle ja ehti kiertää sen ennen kuin ehdin reagoida. Siitä sitten vielä yhdellä käskyllä löysi ruudun ja meni nätisti maahan ja loppu ihan ok, seuraamiseen juoksi taas hieman eteen. Mutta nollillehan se meni, kun ulos kehästä harhautui.

Seuraavana seuraaminen. Oli tosi pahan tuntuista paikoittain. Sipsi otti häiriötä tuomarista ja ilmeisesti kehän laidalla odottavasti palkasta. Siihen suuntaan mennessä vilkuili tosi paljon sinne suuntaan ja tuskin se nyt yleisöä ihmetteli. Tämä näkyi varsinkin hitaassa käynnissä. Metsään päin mentäessä oli parempi. Lisäksi siinä oli paikoittain edistämistä ja väljyyttä. Peruutusaskelia ollaan harjoiteltu uudella sanalla, mutta se ei näköjään vielä toiminut. Sanoin lopussa vielä yhden ylimääräisen seuraamiskäskyn. Joten tästä suorituksesta 8 on vähän ylipisteitä. Onneksi se ei tuntunut ihan niin pahalta kokonaisuutena kuin miltä videolta näyttää. :D

Tässä videolla siis ensin liikkeestä istuminen, sitten ruutu ja seuraaminen.

Sitten hyppynouto. Se meni ihan kivasti, tosin tuo loppu, kun otan noutokapulan Sipsiltä on taas aika ruma.

Sipsi lähdössä hyppynoutoon.

Sitten luoksetulossa meni nätisti maahan (jes!). Mutta kun käännyin niin Sipsi nousikin seisomaan! Ihan uusi virhe. Pysähdykset ovat tosi paljon parantuneet, mutta kyllähän se saisi vielä enempi jarruttaa pysähdykseen. Tosin käytin itse väärää käskyä (tule), kun hämmennyin siitä sen seisomaannoususta. Joten lähti ehkä senkin takia niin kovaa vauhtia tulemaan (tule käskyllä otan aina sivulle).

Kaukokäskyissä Sipsiä kiusasi ampiainen tai kärpänen tai joku. Meni onneksi jätettäessä hienosti maahan, mutta ei noussut ekalla seisomaan. Meni siitä kuitenkin melko nätisti istumaan ja siitä hyvin maahan. Nousi maasta myös aika suoraksi istumaan, mutta sitten taas katseli pörriäistä, eikä noussut ekalla seisomaan. Siitä maahan meni sitten taas melko hyvin, ihan hieman tulee eteenpäin. Mun "taakse" -käskyn käsimerkki on muuten liian pitkä! Siihen pitää kiinnittää huomiota. Olen näihin ihan tyytyväinen, koska pystyi pörriäisestä huolimatta tekemään aika nätit vaihdot!

Viimeisenä oli metallinouto, jossa ei jostain syystä lähtenyt ekalla käskyllä noutamaan. Muuten se olikin sitten ihan nätti. Siitä ei ole videota.

Kokonaisvaikutukseen vaikutti se, että ruudussa meni pois kehästä, sen takia kuulemma vain seiska.

Palkintojenjaossa. Treenikaveri Salla koiransa Jasun kanssa mukavasti ykkösinä.

Sipsi lomailee

Kultaisen viikonlopun päätteeksi suuntasimme 11.8. Ikaalisten kylpylään. Saimme huoneen mukavasti ekasta kerroksesta, josta pääsi takapihalta tosi kivasti koirien kanssa pissatuksille ja lenkeille. Tosin koirat olivat aika väsyneitä, kun Pepsikin oli löytänyt tokoryhmäläisten koirista leikkikaverin ja Sipsi oli koko pitkän päivän katsonut muiden tokoilua (ja murissut kaikille lähelle tulleille). Koirat saivatkin sitten nukkua sen aikaa, kun me löhöilimme porekylvyissä niin illalla kuin aamullakin.

Sitten suuntasimme kohti Turkua. Pysähdyimme välillä toki ihailemaan suomalaisia peltomaisemia ja koirat saivat juoksennella energioitaan pois. Turussa parkkeerasimme lähelle Turun linnaa ja kävimme kiertelemässä siellä linnan ympäristössä. Koirat saivat turkkinsa kerättyä täyteen jotain siemeniä, jotka joutui nyppimään yksitellen pois. Tässä vaiheessa Sipsin lyhyestä turkista oli kyllä iloa.

Siemeniä turkissa

Ehdimme vielä ennen laivan lähtöä kävellä Turussa joen rannalla. Kävimme myös ajelemassa Förilläkin tois puol jokkee. Koirat suhtautuivat ihan rauhallisesti kaupungilla kävelyyn ja myös lautalla matkustamiseen, vaikka ovatkin normaalisti maalaiskoiria.

Tuollako pitäis joki ylittää?

Sittten suuntasimme laivalle. Koirat olivat hytissä heti kuin kotonaan. Ongelmaksi muodostui pissapaikka. Kannella oleva hiekkalaatikko oli pieni ja haisi todella pahalta. Materiaali oli jotain kukkien ruukussa käytettävää soraa, eikä Sipsi suostunut ollenkaan menemään sinne. Noh, pissasivat sitten kannelle ja siinä kyllä haisi sen verran, että oli tainnut muutkin koirat pissata sinne.

Sipsi katselee maisemia laivan kannella

Seuraavana aamuna lähdettiin sitten ajelemaan Ruotsin rannikkoa etelään. Pysähdyttiin aina välillä ulkoiluttamaan koiria ja niillä olikin hauskaa, kun oli koko ajan leikkikaveri mukana.

Leikkihetki metsässä

Sylikoiria

Järvellä vilvoittelemassa

Illaksi pystytettiin teltta leirintäalueelle.Säät ei ihan koko aikaa suosineet, välillä tuli vettä, mutta onneksi välillä myös paistoi aurinko. Viereen tuli vanha pariskunta hienolla autolla.

Leirintäalueella naapuriauton ihmettelyä

 

Seuraavana aamuna jatkoimme ajomatkaa Öölannin saarelle. Siellä oli hienoja maisemia ja pysähdyimme kävelemään muun muassa ihan eteläkärjessä. Siellä tuuli niin, että tukka ei meinannut pysyä päässä.

Tuulee niin että korvat lentää.

Juomatauko ja Suvilla lennokas kampaus.

Vaihtelevasta säästä oli se hyvä puoli, että näimme useita hienoja sateenkaaria.

Yöksi pysähdyimme taas leirintäalueelle ja jatkoimme yhä kohti etelää seuraavana päivänä. Lähestyessämme Skånea alkoi maisemakin muuttua ja löysimme useita hienoja hiekkarantoja, joihin koiratkin saivat tulla. Tosin ne olisi pitänyt pitää kytkettynä, mutta kun lähistöllä ei muita ollut, annoimme niiden juosta vapaana.

Painiminen oli hauskinta!

Sipsi katsoo kun Pepsi juoksentelee isäntänsä kanssa kamalan pitkälle.

Sitten Sipsi kaivoi kuopan hiekkaan, jossa oli mukavaa oleskella.

Yöksi löysimme hienon leirintäalueen rannalta. Tosin tuuli oli varsinkin aamulla melkoinen.

Koiratkin olivat ihan väsyneitä päivän leikkien jälkeen.

Välillä kävimme toki myös eri kaupungeissa, varsinkin pikkukaupungeissa, jotka osoittautuivat erittäin kauniiksi. Osassa otimme koiratkin kävelylle ja ne saivat istua terasseilla kanssamme. Ehkä ei tullut niin paljon shoppailtua tai kierreltyä museoissa kuin ilman koiria, mutta toisaalta tulipahan kierreltyä puistoissa ja etsittyä hienoja luontokohteita.

Koirat poseeraavat kukkaistutuksen ja patsaan edessä jossain puistossa.

Viimeisenä iltana suunnattiinkin sitten kohti pohjoista ja Tukholmaa. Illalla pystytimme teltan taas leirintäalueelle ja aamulla oli kurja herätys, kun taas satoi. Koirat saivat leikkiä ulkona ja itse istuskelin sateensuojassa katselemassa niiden touhuja. Sitten loppumatkan satoikin lähes koko ajan, joten ei kauheasti harmittanut suunnata kohti laivaa ja Suomea. Laivamatka meni jälleen hyvin, päädyimme taas useiden japanilaisturisteiden kameraan, heitä kun tuntui ihmetyttävän koiramatkustajat.

Koiria ei paljon sade haittaa. Omistaja pysyy onneksi melko kuivana.

Vähän vaan märkä Sipsi, ei onneksi satanut rankasti.

Viimeisenä päivän ehdittiin vielä katsastaa yksi linna matkan varrella. Eivätkö koirat poseeraakin erityisen ylpeästi näin hienoissa puitteissa?

Sipsi sairastaa

Sipsillähän tuli nyt keväällä ensin hotspot häntään ja sitten kun se näytti jo paranevan, sillä tuli muutama muukin takapäähän. Tässä vaiheessa vein sen eläinlääkärille ja hoidettiin niitä antibiooteilla ja eläinlääkäri puhui lähinnä bakteeriperäisestä ihotulehduksesta. Sitten kun sillä ei pitkähkön antibioottikuurin jälkeen iho palautunut normaaliksi, vaan edelleen se oli paikoin tummunut, kävimme uudestaan eläinlääkärillä. Tässä vaiheessa hän vielä määräsi meidät jatkamaan lääkeshampoopesuja.

Kun näistä ei tuntunut olevan hirveästi apua ja Sipsin ihossa oli edelleen näitä mustia läiskiä ja se kutisi satunnaisesti, varasin taas ajan eläinlääkärille. Aiemmin käyttämämme eläinlääkäri oli lomalla, joten menimme toiselle lääkärille. Tämä uusi eläinlääkäri oli heti sitä mieltä, että Sipsillä on atopia. Sillä on kuulemma erittäin tyypilliset oireet. Otimme myös allergiatestit ja niissä selvisi, että sillä on jotain sisätila-allergioita, eli joillekin pöly- ja varastopunkeille tai homeitiöille se on allerginen.

Ruoka-aineallergiat ei noissa testeissä selviä, mutta olemme varmuuden vuoksi olleet jo muutamia viikkoja hevos-tattariruokavaliolla. Lisäksi nyt pestään Malaseb-shampoolla kerran viikossa tai useammin, jos kutisee. Siedätyshoitoa voisi aloittaa, jos ensin ottaa laajemmat allergiatestit ja sen perusteella se on mahdollista. Mutta en oikein nyt itse tiedä onko se paras vaihtoehto vai ei. Olemme nyt ainakin jonkin aikaa vielä tällä ruokavaliolla ja shampoohoidoilla ja täytyy katsoa miten Sipsin olotila kehittyy.

Alla vielä vähän kuvia Sipsin ihosta.

Sipsin hotspot poskessa. Tämähän alkoi punkinpuremasta, mutta tulehtui ja levisi sittemmin.

Kainalossa olevia mustia läiskiä.

Sipsin kainalot / rinta.

Sipsin maha