30. marraskuuta 2014

Katriina Tiiran luento 30.11.2014

Goldenring järjesti ennen vuosikokousta Tuusulassa luennon koiran käyttäytymisestä ja käytöksen periytymisestä. Luennon vetäjänä oli FT Katriina Tiira (biologi ja käyttäytymisekologi), joka tutkii näitä asioita Helsingin Yliopistolla Hannes Lohin tutkimusryhmässä.

Kirjoittelin jotain itseäni kiinnostavia muistiinpanoja ylös.

Taustaa koiraeläimestä
  • Tutkijat yksimielisiä, että periytynyt sudesta. Ajankohta epäselvä 15000-30000 vuotta sitten. Joka tapauksessa ennen maatalouden kehittymistä.
  • Koira on ainoa iso lihansyöjä joka on kesytetty.
  • Erilaisia teorioita kesyyntymisestä:
    • itsekseen kesyyntynyt
    • ihminen vaikuttanut aktiivisesti (perusteluja: ihminen ei olisi sietänyt omien leikkivien lasten lähistöllä puolivillejä koiraeläimiä ja keräily/metsästysaikana ei jäänyt kauheasti tähteitä)
  • Ensimmäiset rodut kehittyneet 3000-4000 vuotta sitten.
  • Viimeiset 200 vuotta intensiivistä rodunjalostusta.
Käyttäytyminen
  • Käyttäytymiseen vaikuttaa tilanne: hyödyt ja haitat, aiemmat kokemukset ja persoonallisuus (geenit 30-50% ja ympäristö).
  • Koiran luonteen arvioinnista ovat aiemmin vastanneet harrastajat ja/tai työkoirakouluttajat. Nämä heidän arviot ovat perustuneet kokemuksiin, ei tieteeseen.
  • Termistössä on osittain päällekäisiä asioita.
  • Helpommin ymmärrettävä termistö olisi tarpeen.
  • Vieteistä ja vaistoista ei ole 20 vuoteen puhuttu tieteessä
  • Osa termeistä on samanlaisia, esim. 4000 saksanpaimenkoiran luonnetestejä oli arvioitu, itseluottamus ja hermorakenne sama korrelaatiosuhde, kuten myös terävyys ja puolustushalu. (Hyvällä itseluottamuksella varustetulla koiralla oli hyvä hermorakenne ja terävä koiralla oli puolustushalua.)
Persoonallisuus
  • Persoonallisuus on pysyvää ja systemaattista vaihtelua käyttäytymisessä joka on nähtävissä ajasta ja paikasta riippumatta.
  • Eläinten ja ihmisten persoonallisuuden taustalla on sama neurobiologia.
  • Persoonallisuus = temperamentti + ympäristön vaikutus (elämänkokemus)
  • Persoonallisuus vaikuttaa koiralla sairastavuuteen, esim. iho-ongelmat ovat yleisiä aroilla koirilla!
  • Koiran persoonallisuus MH-kuvauksen perusteella (aineisto 15000 koiraa)
    • Pelokas - rohkea
    • Ei-sosiaalinen - sosiaalinen
    • Haluton leikkimään - leikkisä
    • Haluton saalistamaan - saalistushalukas
    • Aggressiivinen - Ei-aggressiivinen
    • Pelokas - rohkea akseli korreloi kolmen seuraavan akselin kanssa. Eli rohkea koira oli usein myös sosiaalinen, leikkisä ja saalistushalukas. Aggressiivisuus ei korreloinut muiden kanssa.
  • Koirien koulutettavuudessa on paljon eroja rotujen välillä. Monet ihmisen kanssa työskennelleet rodut (kuten bordercollie ja kultainennoutaja) kiinnostunut ihmisen osoittaessa maahan enemmän kuin itsenäiset rodut (kuten ajokoira). Tämä näkyy jo pennuilla, jotka eivät ole vielä voineet oppia ihmisen osoittavan maahan pudonnutta namia.
  • Uusimpien tutkimusten mukaan koirilla on paljon korostuneempi hierarkia kuin susilla, jotka toimivat perheenä.
  • Persoonallisuus on pysyvää, eli yli 1-vuotias koira ei yleensä enää muutu.
Käyttäytymisen mittaaminen
  • Käyttäytymistä voidaan tutkia kokeellta tai testillä tai omistajalle suunnatulla kyselyllä.
  • Testeihin osallistuu pieni osa koirista, mutta niitä on helppo vertailla, mikäli olosuhteet ovat samanlaiset. Toisaalta se on aina yhden päivän tulos, johon voi vaikuttaa monet asiat (esim. laumanjäsenen poismeno)
  • Kyselyllä saadaan kokonaisvaltainen kuva, mutta omistaja ei välttämättä osaa tulkita koiran käyttäytymistä oikein.
  • Kun käytetään erilaisia kokeita tai testejä, pitäisi miettiä mitä niistä halutaan saada irti. Esimerkiksi noutajien taipumuskokeessa on suuri merkitys koulutuksella. Jos haluttaisiin mitata vain koiran taipumuksia, voitaisiin tehdä pääkomponenttianalyysi, jossa esim. riistaviettiä mitattaisiin asteikolla 1-5, jossa 1 olisi pelkää riistaa, ei koske jne. ja 5, tarttuu heti riistaan, omii riistan jne.
Käyttäytymisen periytyvyys
  • Todisteita koirarodut. Bordercollieta ei opeteta paimentamaan, eikä kultaista noutamaan, vaan ne käyttäytyvät luonnostaan eri tavalla.
  • Hopeaketut Novosibirskissä. Ketuista valittiin 10 % jotka olivat kaikista vähiten aggressiivisia ihmistä kohtaan. Kun näitä jalostettiin, 3. sukupolven jälkeen aggressiivisuus hävisi, 4. sukupolven jälkeen ketut alkoivat heiluttaa häntää ja 6. sukupolvi nuoli ihmisen kättä. (Lisäksi turkki muuttui pilkukkaaksi, ketuille tuli luppakorvat jne.) Tutkimuksesta löytyy lisää tietoa netistä.
  • Science lehdessä artikkeli uudesta tutkimuksesta, jossa todettu, että koirilla on huomattavasti korostuneempi hierarkia kuin susilla (jotka toimivat perhelaumassa)
  • Vastaavasti, jos jalostetaan pelkkää ulkonäköä, voi luonne muuttua epätoivottuun suuntaan. 
Periytymisarvo
  • Periytymisarvo eli heritabiliteetti arvioidaan asteikolla:
    • heikko < 0,1
    • kohtalainen 0,2 - 0,4
    • hyvä > 0,4 
    • Periytymisarvo kertoo miten suuri osa yksilöiden välisistä eroista tietyssä populaatiossa johtuu perinnöllisistä eroista.
  • Arkuudella ja rohkeudella on suuri periytymisarvo.
  • Aggressiivisuudella on erittäin suuri periytymisarvo. Kultaisillanoutajilla on todettu 0,77 periytymisarvo. Tämä ei tarkoita, että kultaisetnoutajat olisivat yleisesti aggressiivisia, vaan rodusta on huomattu, että pieni osa populaatiosta, käyttäytyy poikkeuksellisella tavalla, eli hyvin aggressiivisesti.
  • Jos arvo on alhainen, se ei tarkoita sitä, etteikö populaatiossa olisi kyseistä toimintaa. Esimerkiksi labradoreilla ystävällisyyden periytymisarvo 0,15, eli populaatiossa ei ole geneettistä vaihtelua, vaan suurin osa on ystävällisiä.
  • Metsästysinnokkuus fläteillä 0,49
  • Eräs paikalla ollut kysyi, että onko vinkumista tutkittu. Tiira vastasi, että arvoi sillä olevan vahva perinnöllinen komponentti. (Tunsin tämän kysyjän ja tiedän, että heillä on kultsujen lisäksi tollereita. Nyt kun olemme paljon treenanneet tolleriporukoissa, niin ymmärrän miksi hän sitä kysyi. Yhtään vinkumatonta tolleria en tiedä.)
  • Pelokkuus, rohkeus, aktiivisuus, ääniarkuus, sosiaalisuus, aggressiivisuus toisia koiria ja ihmisiä kohtaan, näillä on iso perinnöllinen komponentti.
Käyttäytymisen kehittyminen
  • Koiran kehitykseen jo kohdussa voi vaikuttaa tietyt asiat, kuten emon kokema stressi tai urosalkioiden läheisyys kohdussa (enempi testosteronia)
  • Emon hoidolla on iso vaikutus (tutkittu hiirillä)
    • hyvä hoito - korkeampi stressikynnys, rohkeampia, dominoivia
    • huono hoito - arempia, stressiherkkiä, vähemmän dominanssia, vähemmän sosiaalisia
    • vaikutukset ovat solutasolla, eli vaikuttavat myös periytyvästi
  • 0-12 pv syntymän jälkeen:
    • pieni käsittely lisää itsevarmuutta, uteliaisuutta, Bio Sensor ohjelmat
  • 2-3 vko syntymän jälkeen
    • pennut alkavat leikkiä, murista, sudenpennut lähtevät tämän ikäisinä ulos pesästä
  • 3-12 vko syntymän jälkeen
    • pentu muodostaa sosiaalisia kiinnikkeitä (lauma)
    • Viikin pieneläinklinikan tutkimuksen mukaan 8 viikkoisina luovutetuilla on vähiten ongelmakäyttäytymistä. Jos luovutetaan vanhempiana, pitäisi kasvattajan sosiaalistaa pentuja.
  • Hyvin nuorena tehdyt pentutestit ennustivat aika huonosti sitä millainen koira oli aikuisena.
  • Yli 1-vuotiaan koiran luonne ei enää muutu, lukuunottamatta ääniarkuutta.
  • Epigenetiikka: Hiirillä on tehty tutkimus, jossa hiiret altistettiin pelolle ja samaan aikaan niille annettiin tietty haju. Seuraavalle sukupolvelle tätä hajua ei annettu. Kun hajua annettiin tästä seuraavalla sukupolvelle, hiiret pelkäsivät sitä. Muutos on tapahtunut geenitasolla ja välittynyt siten sukusolujen kautta myös seuraaville sukupolville.
Ääniarkuus, arkuus
  • Ääniarka koira pelkää yleensä ukkosta, ilotulitusta ja laukauksia
    • Ei yleensä näy vielä pentuna
    • Yleisyysarvio 20-80%
    • Hyvin harva tapaus on lähtöisin pelästymisestä tai traumasta
    • Korkea periytyvyysaste (labradoreilla 0,56)
    • Eri äänitajuuksia ei ole tutkittu, joten ei tiedetä voiko taustalla olla äänen kokeminen kipuaistimuksena tai voiko kuulon alentuma vaikuttaa
  • Arkuuden peritymisasete 0,46
    • Voi johtua sosiaalistamisen puutteesta tai huonoista kokemuksista
    • Koira voi olla arka ihmisiä kohtaan, uusia tilanteita kohtaan tai toisia koiria kohtaan
    • Yleensä ilmenee uusissa tilanteissa
  • Ääniarkuus tai arkuus uusia asioita kohtaan voi altistaa erilaisille sairauksille, kuten ihosairaudet
ADHD
  • Ihmisillä korkea periytyvyyaste (0,6-0,9)
  • Metsästys- ja työkoirarodut alttiita, koska niillä painotettaan "viettiä" ja lisääntynyttä kiinnostusta ympäristöä kohtaan
  • Huono keskittymiskyky varsinkin pitkäkestoisia tehtäviä kohtaan ja korkea impulsiivisuus
  • Ruotsin armeija todennut, että yliaktiivisilla koirilla on suurempi todennäköisyys läpäistä heidän käyttämä käyttöönottotesti
  • Herkkiä uusille asioille
  • Ei voida kouluttaa rangaistuksilla. Positiivisilla keinoilla koulutus etenee, mutta pitkäkestoiset suoritukset eivät onnistu ilman jatkuvaa palkkaamista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti