Korrien koulutuksessa 21.9.2016

Olimme Järvenpäässä Pääkaupunkiseudun Kultaisten järjestämässä Korrien koulutuksessa. Nacholla alkoi juuri juoksut, mutta sain kuitenkin ottaa sen mukaan, kun teimme viimeisenä. Kuuntelin hieman alussa muiden koulutuksia. Tuli taas hyviä muistutuksia siihen, että Nachon kanssa voisi tehdä ihan perus häiriöharjoituksia ja kehään menoista palkkaamista sekä seuraamisen tekniikkaa, kuten käännöksiä harjoitella hieman enempi.  

Sitten kuuntelin Pekka Korrin ajatuksia tunnistusnoudosta. Hän sanoi, että ihmisen on vaikea ymmärtää sitä liikettä, koska meidän hajuaisti on niin surkea verrattuna koiraan. Koiralle ei tarvitse opettaa nenän käyttöä, se käyttää sitä aina ja jatkuvasti, enempi vaikeutta tulisi, jos koiralle yrittäisi opettaa, ettei jossain tilanteessa käytetä nenää (esimerkiksi sen opettaminen voisi olla todella haastavaa, että kotiin tulee vieraita, eikä koira saisi haistella niitä).

Koiran hyvän hajuaistin takia tulisi aina tarkkaan miettiä miten liikettä harjoittelee alussa. Esimerkiksi monet piilottavat kapulaa, mutta sitten he repivät ruohoa sen päälle tai kasaavat hiekkaa. Näistä tulee todella paljon hajua (jos ihminenkin haistaa revityn ruohon, niin miten paljon se koirasta haiseekaan), eikä koira tiedä sitten mitä hajua sen pitäisi etsiä. Jos kapulaa haluaa tällä tavalla piilotella, ainakaan ohjaaja ei saa levittää omaa hajuaan ympäristöön, koska aloittelevalle koiralle halutaan nimenomaan opetttaa, että etsi ohjaajan haju. Tämän takia kapula tulisi myös aina sijoittaa samaan paikkaan, varsinkin sitten kun ottaa muut kapulat mukaan. Koska jos koira haistaa maasta ohjaajan hajun ja tuo sen kapulan, joka siinä oli ja ohjaaja moittii sitä, se voi hämmentyä, koska luuli, että ohjaajan hajuun piti reagoida. Osaavan koiran kanssa näitä ei tietenkään tarvi murehtia, Pekka sanoi jopa käyttävänsä entisiä omia kapuloita myöhemmin väärinä kapuloina.

Hiekkakentällä moni kaapii hiekkaan kengällä kasan, johon kapula piilotetaan. Tällöin tulisi tehdä useampia samanlaisia potkittuja kasoja, jottei koira luule, että on tarkoitus reagoida kaavitun hiekan hajuun. Koska moni liike on hyvä palastella, kannattaa tässäkin opettaa koira ensin etsimään sitä ohjaajan hajua ja erikseen sitä, ettei kaikkiin kapuloihiin reagoida. Kyseisen koiran kanssa tehtiin niin, että se etsi ensin pari kertaa omaa kapulaa hiekkakasoista, sitten sille tehtiin normaali tunnaririvi ja ohjaaja kutsui sitä sen yli luokse. Ensin ihan läheltä ja sitten kauempaa. Tämän jälkeen vietiin oma tunnari kasan yli. Tässä vaiheessa jouduin lähtemään hakemaan omaa koiraani suoritusvuoroon, joten en tiedä mitä Pekka neuvoi etenemisestä, mutta kuulemma siinä edetään niin, että kasaa siirretään lähemmäs sitä mihin oma kapula on piilotettu.

Meidän eka vuoro oli Sipsin kanssa Riitta Jantunen-Korrilla. Otimme aiheeksi ruudun ja varsinkin sen eteenmenon. Kerroin, että aloitimme Sipsin kanssa tämän kosketusalustalla ja se tuntui menevän ihan hyvin, mutta sitten taisin edetä liian nopeasti ja liikkeestä tuli sille tosi epävarma. Kokeilimme kosketusalustan kanssa, siten että Riitta vei sen Sipsin näkemättä. Sipsi meni hienosti eteenpäin, mutta ei osunut ihan kosketusalustaan, eli ei tainnut edes nähdä sitä. Riitta sanoikin, että kosketusalusta voisi olla hieman isompi, jotta Sipsi näkisi sen sitten kun on edennyt esim. 12 metriä, eli että se olisi hieman pidemmällä.

Kosketusalustan lisäksi teimme sellaista treeniä, että aloitimme siitä loppupisteestä. Eli jätin Sipsin siihen, kutsuin sen aloituspisteeseen ja siitä lähetin sen takaisin eteen. Nämäkin treenit menivät tosi hyvin. Näitä voisi käyttää varsinkin uusissa paikoissa ja ekaa kertaa tehdessä, jotta Sipsille tulisi varmuus siitä suunnasta.

Juttelimme myös ylipäätään siitä, että onko koiralla ajatus, että se menee kohteelle vai on sillä ajatus suunnasta. Suuntaa voi opettaa esim. kohdistuskeppien avulla, mutta Riitan kokemuksen mukaan suunnan opettaminen on hitaampaa kuin kohdistuksen opettaminen, mutta se taas tuo varmuutta liikkeeseen pidemmän päälle. Sanoinkin, ettei meillä Sipsin kanssa ole enää muita tavoitteita, kuin jos saisi sen verran tämän onnistumaan, että saisi pisteet liikkeestä.

Riitta ehdotti myös kokeilemaan sellaista harjoitusta, jossa laitetaan esim. 5 metrin välein samanlaisia kertakäyttölautasia ja lähetetään aina vuorotellen jokaisen edestä siten, että vain oikealle suoraan edessä olevalle lautaselle päätymällä löytää namin.

Kerroin myös, että meidän ruutu on hieman kärsinyt tämän eteenmenon hankaluudesta johtuen. Katsoimme myös sitä ja Sipsi ei ensin meinannut mennä ruutuun vaan lähti eteenlähetyksellä uudestaan taakse. Muistutin sitä sitten "missä ruutu" ja katsoi hienosti ruudun ja meni sinne, mutta jäi hieman liian eteen, ei kuitenkaan ihan nauhan viereen. Riitta sanoikin, että ruudun paikkaa pitää vaan muistutella erikseen. Kokeilin käydä näyttämässä ja Sipsi meni heti paremmin taakse. Riitan mielestä Sipsille voisi sopia sellainen, että ensin kävisi näyttämässä eteenmenon, sitten kun se on siellä, käy palkkaamassa sen ja käy näyttämässä ruudun ja lähettää sitten sinne.

Kokeilimme vielä loppuun purkkipalkalla siten, että Sipsi näki että vein purkin eteenmenopaikan taakse puskaan ja sitten kun lähetin sen eteen, se juoksikin hyvin suoraan purkille. Tässä pitäisi vapautussanana käyttää sellaista, josta koira saa juosta suoraan, eikä sen tarvi pysähtyä (eli "saa ottaa" Sipsille kun menee hyvin eteen). Sitten, jos koiran pysäyttää, käy aina palkkaamassa sen tai lähettää ruutuun, siitä ei lähetetä enää taakse, ettei käy kuten aiemmalla kerralla, että luulee että takana on vielä jotain, eikä lähdekään ruutuun.

Nacho ja Sipsi

Nacho oli Pekka Korrilla. Kerroin ensin vähän yleisesti, että Nacho tykkää enempi nomesta, mutta on nyt jo enempi innostunut myös tokosta. Nacho olikin ihan innoissaan menossa tekemään. Pekka kyseli, että miten olen saanut sen aikaiseksi ja kerroin, että olen leikkinyt sen kanssa taisteluleikkejä. Pekka totesikin, että moni kyllä miettii mikä on koiran suosikki nami, mutta pitäisi miettiä paljon myös sitä, miten koira tykkää leikkiä tai millaisista kehuista se tykkää.

Sitten tehtiin ensin zetan vaihtoja. Kun kerroin, että vaihtojen erottelu on Nacholle hyvin vaikeaa, Pekka sanoi, että tämä on tosi vaikea liike myös maajoukkuetason koirille. Tätä pitää treenata paljon ja silti tämä monesti epäonnistuu kokeissakin. Pekka sanoi, että koirat usein katsovat ihmisen elekieltä, eivätkä niinkään kuuntele sanoja ja sen takia tämä on niin vaikea, kun periaatteessa liike tehdään ihmisen selän takana.

Kokeilimme ensin sellaisella harjoituksella, että heittelin Nacholle nameja ja kun se oli tulossa kohti, käänsin selän ja sanoin käskyn. Nacho teki hyvin vaihtelevasti oikein ja vääriä asentoja. Seisomista tein myös kohti sitä, koska se ei selän takana meinannut onnistua ollenkaan. Käsimerkillä teki sen hyvin, mutta ilman sitä ei, eli ei vaan osaa sitä käskyä vielä tarpeeksi hyvin! Sillä meni myös aika paljon keskittymisestä siihen, että metsästi nameja (tassut edellä) ja jäi sitten etsimään niitä.

Kokeilimme sitten toista harjoitusta, jossa jätin sen vaan seisomaan selän taakse ja annoin siitä käskyjä. Tässäkin se teki myös vääriä asentoja, mutta pystyi ehkä paremmin keskittymään, kun ei ollut niin paljon vauhtia ja namien metsästämistä. Tätä harjoitusta voisi tehdä vaikka kotona peilin edessä, koska vahvistuksen pitäisi tulla heti asennon vaihdosta, ei siitä, että on jo ollut asennossa hetken. Aloitusasentona oli aina seisominen, koska zetan vaihdot tulevat liikkeestä. Pekka sanoi, että tämä näytti sopivan Nacholle hyvin ja sitten kun osaa selän takana asennot vahvasti, sillä ei tule olemaan ongelmia tässä liikkeessä. Pekka myös kehui, miten hyvin Nacho koko ajan keskittyy ja yrittää parhaansa, vaikka harjoitus oli tosi vaikea! Ei ala rapsutella tai katsella muualle, vaan todella haluaa tehdä ja oppia tämän asian. Voi, miten se oli mukava kuulla. <3

Sitten kun aikaa vielä jäi, otin toiseksi ongelmaksi vauhtiliikkeet, eli ruudun ja kierron ja lähinnä sen, että tyytyisinkö vaan Nachon nykyiseen vauhtiin vai yrittäisinkö saada niihin sen Nachon "oikean vauhdin". Kokeilimme ruutua ja Nacho meni sinne vähän normaalia hitaammin, mutta kuitenkin laukalla. Pekka kysyi oliko tämä normaali suoritus ja sanoin, että kyllä se yleensä vähän kovempaa menee, mutta ei mitenkään täysiä. Siihen Pekka totesi, että tuomari ei tietenkään kokeessa tiedä minkälainen Nachon normaali suoritus on, mutta kun itse tiedän, niin voi olla hankala olla tyytyväinen tuollaiseen hitaaseen laukkaan.

Teimme sitten sellaisen harjoituksen, jossa lähetin Nachon kiertoon ja siitä ruutuun. Seuraavalla toistolla kiertoon, ruutuun, siellä pysäytys ja uudestaan kiertoon. Nacho ei tehnyt täysillä, mutta juoksenteli kuitenkin aika iloisen näköisenä, tosin hieman hämmentyneenä. Pekka sanoikin, että sillä on kysymysmerkki päänsä päällä. :D Mutta näitä harjoituksia voisi tehdä, että Nacho tottuu siihen, että näissä liikkeissä saa juosta ja mennä kovaa. Kyllähän se juoksemisesta tykkää.

Sitten toinen idea oli, että jättää Nacholle lelun ruutuun (ainiin Pekka myös sanoi, että sillä on hyvä paikka melko keskellä ruutua) ja menee kauas kentän toiselle puolelle tekemään jotain muutamia liikkeitä, esim. kaukot, seuraaminen, luoksetulo jne. ja sitten viimeisenä vapauttaa sen ruutuun ja saa sieltä palkan. Teimme sitten vielä lopuksi tämmöisen setin, eka kaukot (Pekka kehui miten hyvät etujalkakaukot Nacholla on!) ja sitten vähän seuraamista ja sitten vapautus ruutuun. Ilta alkoi jo hämärtää ja lähetin Nachon vähän vinosta, kun en itse enää nähnyt ruutua, mutta sinne se paineli iloisena ja KOVAA! Pekka sanoikin, että kyllä sille pitää vauhtia tuohon ruutuun saada.

Yksi idea vielä tuohon kovaa ruutuun menemiseen oli se, että siellä olisi Nachon lelu, joka olisi kiinni pitkässä narussa (10 m) ja treenikaveri alkaisi vedellä sitä, kun Nachon on n. 1-2 metrin päässä ruudusta. Sitten kun se nappaisisi lelun, se joutuisi vähän vielä taistella saadakseen sen, kun se noista taisteluleikeistä kuitenkin innostuu ja "aktiivinen" lelu voisi olla vielä kivempi kuin se paikallaoleva.

Nacho näyttelyssä

Lähdimme Nachon kanssa näyttelyyn, jotta saadaan valion arvoon oikeuttava näyttelytulos ja toki oli mukava hieman kuulla tuomarin kommenttia siitä. Kaveri oli oman koiran kanssa myös näyttelyssä, joten oli kiva kun oli seuraa.

Tuomari oli Laszlo Erdös ja näyttely oli Kouvolassa.  Nacho oli käyttöluokassa.

Arvostelu oli saksaksi, mutta tässä suomennettuna: Amerikkalaistyyppienn narttu, joka on liian kevytrakenteinen. Liian vähän otsapengertä. Erittäin hyvä temperamentti. Oikeat kulmaukset. Kaunis keinahteleva liikkuminen.

Laatuarvostelu: EH, kilpailuarvostelu 2 (luokassa oli kaksi koiraa)

Nacholla oli vauhti päällä, joten kulma meinasi mennä suoraksi

Hienosti juostaan!

Toinen oli hiukan erinäköinen.

Tätäkin olimme hieman jopa harjoitelleet

Kyllä on kaunis!

Pelkäsin itse, että Nacholla tulisi sanomista tuosta turkista, tai siis lähinnä sen puutteesta, mutta siitä ei ollut mitään mainintaa. Sillä on myös vähän laskeva selkälinja, joka on käsittääkseni myös pieni virhe. Niin ja sitten ne korvat... mutta mistään näistä ei tosiaan ollut mitään mainintaa. Mutta siis onhan se kyllä nätti koira, että ei valittamista arvostelusta.

Vielä yksi WT-koe tälle kesälle

Lähdimme Nachon kanssa vielä yhteen WT-kokeeseen, kun kultaistennoutajien Pohjoismaiden mestaruus ratkottiin Messilässä 14.8.2016. Ajattelin, että olisi hauska nähdä muita samanrotuisia (ja nimenomaan käyttölinjaisia) ja se olikin tosi hauskaa, kun en ikinä ole nähnyt niin paljon samannäköisiä koiria kerralla. Tapasimme myös paljon tuttuja. Harmittavasti maasto oli sellainen, ettei monilla rasteilla muiden suorituksia pystynyt seuraamaan kovin hyvin.


Oma kokeemme meni ihan kivasti, tuloksena ALO1 ja pisteitä 83. Olimme sijoitukselta neljäs, jääden vain yhden pisteen päähän kolmossijasta. Ja kolmanneksi paras kultainennoutaja! :) Tuomareina kokeessa toimivat  Miso Sipola, Mika Lappalainen, Erling Skotner NO, Lars Mertz DK ja Reima Ronkainen.

Alokasluokka alkoi vesirastilta. Tuomarina oli norjalainen Erling Skotner. Tehtävänä oli ihan simppeli ykkösmarkkeeraus pienen lammen toiselle puolelle. Nacho lähti nätisti hakemaan damia, mutta hieman harhaantui lopussa oikealla olevaan keppiin, totesi, että ei se tämä ole ja kääntyi oikeaan suuntaan, mutta aivan suoraan ei damia löytänyt. Välissä oli pieni saareke, jonka läpi Nacho meni ja ehkä siinä hieman harhaantui se suunta. Saatiin kuitenkin tästä 18 pistettä.

Seuraavaa rastia odotellessa (taustalla tätipuolia)

Seuraavana tehtävänä oli markkeeraus niitylle ja sitten 90 asteen kulmassa siitä ohjaus alueelle, jossa oli isohko kuoppa. Tuomarina oli tanskalainen Lars Mertz. Nacho meni suhtkoht kivasti markkeeraukselle, hieman meni pitkäksi, mutta aika äkkiä löysi. Sitten ohjaukseen lähti myös kivasti, mutta hitsit kun en tajunnut pysäyttää sitä, vaan annoin vaan lähihaku käskyn ja se jatkoi juoksemista ja meni sitten kuopasta ihan ohi. Pysäytin sen sitten ja ohjasin takaisin oikeaan suuntaan, mutta ei se ihan heti silti löytynyt. Ei nyt kuitenkaan ihan kauheaksi väännöksi mennyt ja saatiin dami talteen. Tästä pisteitä 17.

Nacho ja paaaljon Nachon näköisiä koiria.

Sitten oli tehtävänä pieni seuraamispätkä niityllä, sen jälkeen pysähdys ja markkeeraus hakkuuaukealle rinteeseen. Tuomarina oli Reima Ronkainen. Nacho seurasi suhtkoht kivasti, toki olisi voinut olla vähän tiiviimpi. Lopussa jäi selkeästi eteen istumaan, mutta eihän sitä siitä enää voinut siirtää. Katsoi hyvin markkeerauksen ja lähti nätisti sitä kohti, mutta yhdestä kohdasta ei päässyt menemään, vaan sai vähän osumaa oksista ja joutui vaihtamaan reittiä. Tämä ehkä hieman sekoitti sen hahmotusta joten meni vähän ohi damista. Viereisellä niityllä voittaluokan koirakko pillitti pysähdystä ja Nachokin sitten pysähtyi kiltisti. Ohjasin sitten siitä oikeaan suuntaan ja hetken etsittyään löysi damin. Vähän huono ote sillä oli ja lähelle tultuaan heitti damia hiukan ja taisi vielä sivullakin hieman pyöräyttää sitä. Tästä tuomari antoi moitteita. Ja tuomarin mielestä koira ei olisi saanut reagoida vieraan pillitykseen. Nacho-raukka, eihän se tuollaisia häiriöitä vielä osaa! Ja hänen mielestään olisi pitänyt nopeammin löytää damin, kun jäi niin hyvään paikkaan. Seuraamisen sanoi kuitenkin olleen hyvää. Saatiin tästä kuitenkin vaan 13 pistettä.

Seuraavalla rastilla katsottiin passiverkon takaa markkeeraus niitylle, jossa oli kyyhkymalleja jo valmiina. Sitten pieni siirtymä ja lähetys verkon vierestä. Tuomarina oli Mika Lappalainen. Tosi moni koira ihmetteli niitä muovikyyhkyjä ja juoksenteli ihan urakalla pellolla, mutta Nacho meni aika hyvin oikeaan kohtaan, muutamaa lähintä mallia ihmetteli ja sitten jo palauttikin damin. Tästä täydet pisteet, 20!

Viimeisenä tehtävänä oli markkeeraus niityltä metsän puolelle, sitten n. 20 metrin seurautus poispäin damista ja lähetys hakemaan sitä. Tuomarina oli Miso Sipola. Matka oli pitkä!! Vähän jo jännitti, kun moni sai tästä nollan, mutta luotin kuitenkin siihen, että Nacho sen damin sieltä etsii. En sitten tajunnutkaan, ettei se malta tuollaisessa tilanteessa seurata, vaan meinasi jo rynnätä "tässä" käskyllä noutoon, onneksi hypähti vaan pari metriä ja sitten hokasi, ettei saanutkaan vielä lähteä. "Seuraaminen" olikin sitten edessä, vieressä ja lähettyvillä pomppimista. Ei meinannut ollenkaan tajuta mitä tässä tehdään. Lähetyspisteelle päästyään lähti hienosti hakemaan, mutta ihan tarkkaan ei enää paikkaa muistanut. En kuitenkaan viitsinyt edes yrittää ohjata, kun siellä suhtkoht lähellä aluetta kuitenkin pyöri. Palautus ok. Tästä saatiin 15 pistettä ja tuomarilta kuittaus, että "tiedätte ainakin mitä treenata" ja vähän kuittaulua myös tutuilta siitä, että pitäisikö harrastaa vähän tokoa. ;)

Nacho sai kokeen jälkeen pallon.

Hyvä suoritus WT-kokeessa

Käytiin Nachon kanssa toisessa WT-kokeessamme ja tällä kertaa meni hyvin! :) Saatiin tuomisiksi ALO1! Tuomareina olivat Uusimäki Pekka, Mikkola Anu, Nevalainen Heikki ja Tenhunen Matti.

Ensimmäisellä rastilla oli tuomariharjoittelijana Petteri Hirvonen ja tehtävänä vesinouto. Näitähän me ollaan erityisesti treenattu, mutta silti vähän jännitti, että lähteekö Nacho kiertämään tai miettiikö veteen menon kanssa tai muuta semmoista. Mutta hyvin näki markkeerauksen, joka tuli siis pienen lammen taakse, hienosti hyppäsi rannasta veteen ja löysi hyvin damille. Hyvin lähti myös tuomaan takaisin ja palautti hienosti viereen ja ravisteli vasta käskystä! Jee! Tosin sitten se myös vähän ehti pomppia ennen kuin laitoin hihnaan ja tuomari sanoikin, että pitää muistaa, että arvostelu loppuu vasta, kun koira on takaisin hihnassa. Eli ei pomppimista ennen sitä! Pisteitä saatiin 19.

Samoin tuomari antoi treenivihjeen, ettei tämmöisissä selkeissä yksin tehtävissä markkeerauksissa kannata näyttää kädellä, se vaan häiritsee koiraa. Jotenkin olin ajatellut, että se varmistaisi sen, että Nacho tajuaa että vasta silloin saa lähteä, mutta siinä on tosiaan se riski, että se käden heilautus sitten häiritsee sitä markkeerausta.

Seuraavalla rastilla oli markkeeraus metsään ja sen jälkeen n. 5 metrin seurautus sivuttain ja sitten linja samaan paikkaan mihin markkeeraus oli tullut. Mehän treenataan lähinnä metsässä, joten Nacho meni tosi suoraan markkeeraukselle ja palautti hienosti. Seuraamissiirtymä ei sitten ollutkaan niin hieno, Nacho oli ihan menossa takaisin metsään ja seurasi varmaan 1,5 metrin päässä, jos sitä nyt seuraamiseksi edes voi kutsua. Tuli kuitenkin hyvin sivulle ja lähti hienosti linjalle ja löysi damin heti. Eli hyvin meni tämäkin ja tuomari sanoi, ettei rokota siitä seuraamisesta kauheasti. Pisteitä saatiin 18.

Oman vuoron odottelua

Kolmannella rastilla oli tuomarina Anu Mikkola ja tehtävänä walk-uppia ja häiriönä spanieli! Enpä tiennytkään, että sellaistakin voi tämmöisissä kokeissa olla. Näin alokasluokassa se oli kytkettynä ja kulki vaan siinä vähän meidän edellä. Mua tosin jännitti se seuraaminen niin paljon, etten kauheasti koko spanielia huomannut, eikä se Nachoakaan kiinnostanut, siellähän oli hei pyssymies ja damin heittäjä puskissa! Nacho seurasi yllättävänkin hyvin, katseli tarkkaan mitä tapahtuu, mutta pysyi kuitenkin hyvin vierellä. Markkeeraus tuli ihan puskiin, mutta eipä se Nachoa haitannut, löysi taaskin lähes suoraan sinne ja palauttikin hyvin suoraviivaisesti! Jee! Ainoa, että vierellä vähän mälläsi damia, eli se meidän vanha ongelma ilmeni nyt sitten tässä ja tuomarikin siitä vähän sanoi, että kannattaa yrittää opettaa pois. Pisteitä 18.

Neljännellä ja viimeisellä rastilla olikin sitten kaksi tehtävää. Ensin drivea, jossa kaksi heittoa ja koira sai hakea kumman vaan. Nacho haki sen kauimmaisen ja taisi paluumatkalla huomata sen toisen ja jäi sinne puskaan jotain härväämään. Yritin äkkiä pillittää sen pois ja onneksi se tuli, mutta en tiennyt vaihtoiko! Tuomari kuitenkin sanoi, että koska hän ei nähnyt, että se olisi vaihtanut, hän ei voi siitä rokottaa. (Tässä vaiheessa "pyssymies" huikkasi, että se ei oikeasti vaihtanut.) Sitten koira hihnaan ja siirryimme hieman eri kohtaan, josta ihan ykkösmarkkeeraus metsään, ehkä n. 45 asteen kulmassa siihen mihin se äskeinen dami oli jäänyt. Mutta hienosti Nacho meni suoraan markkeeraukselle, ei mitään  välittänyt siitä jääneestä damista. Sitten siirtyminen hieman sivummalle (seuraten), johon jäätiin passiin siksi aikaa kun seuraava koira teki driven. Nacho odotti ihan rauhassa, tosin siirtyi hieman vinottain katsomaan, kun siellä alkoi tapahtua. Ei kuitenkaan mitenkään huolettanut, että se karkaisi. Eli hyvin meni tämäkin! Tältä rastilta pisteet 18 ja 19.

Väliajoilla Nacho huilasi tosi nätisti, ennen vikaa rastia kävi ihan kunnolla nukkumaan puskaan. Olimme vasta toisiksi viimeisinä vuorossa, joten aika paljon odottelua tuli joka rastilla, mutta muuten tosi mukava koe oli kyllä! On niin kiva, kun se teki täysin omalla tasollaan ja löysi markkeeraukset niin nätisti. Olikin sitten iloinen yllätys, kun vielä sijoituttiin kolmansiksi ja saatiin kotiin viemisinä ruokapussi.

Nacho ja palkintopussi

Meillä on Nachon kanssa diili. Tosi hyvä suoritus, josta tuloksena ykköstulos, niin palkintona on hamppari! Näitä ollaankin nyt syöty sitten jo kaksi tällä viikolla. :)

Nacho ja hamppari

Nacho tokojoukkueessa

Ilmoitin Nachon Golden ringin joukkueeseen Suomen Noutajakoirajärjestön kokeeseen. Ei ehditty koetta varten oikein treenata, mutta kyllähän nuo alokasluokan liikkeet on sen verran helpot, että menevät tuollaisen parin viikon rankan reissunkin jälkeen ihan sujuvasti. ;)

Eli koe Tammelassa 3.7.2016, alokasluokka, tuomarina Susanna Berghäll (uusi tuomari, hänen eka koe).

Paikallamakuu 9,5
Seuraaminen 9,5
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 9,5
Noutoesineen pito 9,5
Kaukokäskyt 10
Hyppy 9,5
Kokonaisvaikutus 9,5

Yhteensä 192 p., kunniapalkinto, sijoitus 1. Joukkueen sijoitus 3.

Paikallamakuuta jännitin hieman, kun ei olla sitä aikoihin porukalla otettu. Nacho hieman vilkuilikin muita ja liikkeen alkaessa myös liikkuria. Meni kuitenkin ekalla käskyllä maahan, huh. Tosin oli sitten aikalailla vinossa. Onneksi tuomari otti tästä vaan puoli pistettä miinusta, eli saatiin sentään 9,5.

Seuraaminen oli ihan ok, ehkä muutama pieni kontaktin pudotus tuli, mutta nyt on jo kiva tehdä seuraamista, kun Nachokin tietää mikä on homman nimi. Tästä 9,5.

Liikkeestä maahanmeno oli hyvä. Vähän jännitin tätäkin, kun Nacho on välillä jäänyt puolittaiseen asentoon, mutta onneksi meni nyt hyvin, siitä siis 10.

Luoksetulo tuntui kivalta, tosi kovalla vauhdilla tuli, mutta hienosti jarrutti sivulle ja tuntui tulevan ihan hyvin. Ilmeisesti tuomari vähensi puoli pistettä vinoudesta, eli 9,5.

Noutoesineen pito meni myös tosi hyvin, en tiedä mistä lähti puoli pistettä, ei kait se nyt tässä liikkeessä vinoudesta voi lähteä?

Kaukokäskyt onnistuivat myös. Tein Nacholle alkuun jalkojen koskettamisen muistutuksena, se kun on nyt välillä tehnyt huonoja maahanmenoja liikuttaen etutassuja. Mutta tosi hyvin meni nyt ja itse vaihdoissa ei ollut ongelmaa, vaikka liikkuri seisoi takana. Eli niistä 10.

Hyppy sujui myös tosi hienosti, vaikka sitäkään ei olla harjoiteltu. Ilmeisesti puoli pistettä meni taas vinoudesta, koska siitä tuomari lopussa mainitsi, että perusasennot ovat hiukan vinoja. Eli siitä siis 9,5.

Nacho ottaa rennosti oman suorituksen jälkeen (kuva Eeva Jääskeläinen)

Kovin paljon Nachossa ei näkynyt reissun väsymys, mutta ehkä vähän kuitenkin, oli aika rauhallista se tekeminen. Kuitenkin hienoa, että jaksoi noinkin hyvin keskittyä. Olimme tällä tuloksella luokan ykkösiä.

Palkintopallilla (kuva Eeva Jääskeläinen)

Nacho ja palkinnot

Lisäksi meidän joukkue sijoittui pronssille ja Nacho sai vielä tämmöisen kiertopalkinnon kokeen parhaana kultaisenanoutajana. :) Eli kerrassaan hyvä päivä.

Kokeen paras kultainennoutaja

Nacho nome-B kokeessa

Ilmoitin Nachon sitten innoissani tämmöiseenkin, vaikka kauheasti emme ole riistoilla ehtineet treenata. En oikein (taaskaan) tiennyt mitä on tulossa, joten menimme vaan katsomaan ja kokeilemaan. Koe oli Hattulassa ja tuomarina oli Ossi Kähärä.

Kävelimme ensin koko porukka rantaan, jonne oli aikamoinen matka pääpaikalta. Reitti oli kuitenkin selkeästi merkitty metsään. Paitsi, että sitten kun lähdin hakemaan Nachoa (olimme vuorossa kolmantena), onnistuin eksymään! Vieras metsä ja polkuja ristiin rastiin, ei se ollutkaan niin hyvin merkitty. Yhdessä kohdassa merkki siis oli juuri kuusen toisella puolella, joten kävelin siitä sujuvasti ohi. Noh, jonkin aikaa harhailtua (ja toimitsijoille soitettua, että voiko joku tulla auttamaan eksynyttä), sattui joku tulemaan sieltä oikealta polulta, joten reitti löytyi.

Ehdimmekin ihan hyvin omalle vuorollemme. Nome-B:ssä kun kaikki suoritukset tehdään yhteen pötköön, niin kunkin koiran kohdalla aikaa vierähtää jonkin verran.

Nacho odottaa jännittyneenä omaa vuoroaan

Ensimmäisenä tehtävänä oli ihan perus ykkösmarkkeeraus. Hieman mäkinen kohta oli, mutta muuten tehtävä näytti ihan helpolta. Nacho menikin mielestäni ihan hyvin alueelle, mutta ei ottanut varista. En tiedä oliko se oikeasti oikealla kohdalla ja lähti etsimään dameja vai eikö se sitten ihan kuitenkaan löytänyt sitä heti. Etsi aikansa ja taisin joutua sitä kehottamaankin tuomaan, mutta kyllä se sitten lopulta sen variksen toi.

Sitten siirryttiin eteenpäin "pyssymiehen" perässä. Huoh. Todellakin siirryttiin, ei puhettakaan seuraamisesta. Tuntui, että Nacho on ihan pihalla koko hommasta! Meinasi todella mennä hermot, kun toistelin käskyä ja yksi vaan huitelee missä sattuu. Pöytäkirjassa on hieman turhan positiivisesti: "Voisi seurata tehtävien välissä paremmin."

Noh, pääsimme sitten seuraavaan kohtaan, jossa oli lyhyt ohjaus metsään. Lähetin Nachon ensin tosi huonosta paikkaa ja se lähti ihan väärään suuntaan. Kysyin saanko ottaa sen takaisin ja lähettää uusiksi ja sitten menikin aika nätisti oikealle kohdalle. Fasaanin otti hyvin ja toikin hyvin, mutta sylkäisi sen eteeni maahan. Taisi olla vähän ihmeissään siitä.

Jatkoimme taas eteenpäin ja hakutehtävään. Nacho oli kyllä tosi pihalla siitä, että mitä tehdään, mutta onneksi lähti kuitenkin etsimään ja löysikin hakualueelta lintuja. Yhden niistä taisi taas tiputtaa. Kun se oli tuonut kaksi, siirryimme järven suuntaan ja vesitehtävään.

Veneestä ammuttiin ja heitettiin kaksi lokkia. En ajatellut, että tämä olisi Nacholle hirveän vaikea, mutta kun lähetin sitä hakemaan, se ei lähtenytkään! Jäi vaan siihen veteen pyörimään ja härveltämään, taisi jopa ottaa jonkun kepin sieltä vedestä. Sitten kun useita kertoja olin sille sanonut, se lähti hakemaan niitä lokkeja. Toisen löysi ihan kivasti, tosin palautti rannan kautta, mutta toista ei meinannut millään löytää ja tuomari jo sanoi, että kutsu se pois. Sitten kun kutsuin sitä, se saikin juuri hajun ja sai myös sen toisen lokin tuotua.

Sen jälkeen tehtiin vielä lisää hakua ja välillä kyllä tuntui, että Nacholla meni lähinnä juoksenteluksi se ja se kävi pissallakin välissä. Sai se kuitenkin vielä pari tuotua ja sitten tuomari sanoikin, että se riittää jo. Pöytäkirjassa luki, että "Kattaa aluetta sopivasti sopivalla vauhdilla, löytää 4/6".

Viimeisenä tehtävänä olisi ollut motivoimaton linja jonkin matkaa vettä pitkin rantaan. Eihän me sellaista olla ikinä harjoiteltu! Joten ei Nacho ollenkaan tajunnut lähteä ja sanoinkin sitten aika nopeasti, että tämä on meille liian vaikea tehtävä, enkä edes yrittänyt sitä laittaa eteenpäin. Pyötäkirjassa lukikin näin: "Ohjautuu maalla hyvin, ei vielä vedessä."

Paikallistamiskyvystä on sanottu näin: "Näkee heitot, joutuu maatehtävässä hakemaan melko pitkään. Vesitehtävässä vesi elementtinä vaikeuttaa koiran tehtävää, eikä se suoriudu siitä." Yleisvaikutelmana on kirjattu näin: "Työhaluinen pirteä koira, joka on hieman ylivirittynyt. Puutteet paikallistamiskyvyssä vaikuttaa palkintosijaan." Tuloksena siis ALO3. Luulin kyllä, että tällä meidän suorituksella olisi tullut täysi hylkäys. :D

Uusia titteleitä!

22.5.2016 Helsingissä rallytokokisoissa, tuomarina Tiia Hämäläinen.

Sipsi voittajaluokassa. Virheitä kertyi, mutta tulos kuitenkin VOIHYV 79 pistettä. Ja siten myös RTK3! Sijoituimme tällä tuloksella toisiksi.

Sipsi palkintopallilla.

Nacho oli avoimessa luokassa. Taisi taas tulla vinoudesta pari virhepistettä, mutta tulos kuitenkin AVOHYV 98 pistettä ja sijoituimme siten ensimmäisiksi! :) Ja RTK2 Nacholle.

Nacho palkintopallilla.

RTK3 ja RTK2!

Pääkaupunkiseudun kultaisten kiitoskoulutus

Vedin yhdet Pääkaupunkiseudun kultaisten nometreenit viime syksynä, joten päästiin mukaan heidän järjestämään kiitoskoulutukseen edellisvuonna talkoilleille. Koulutus järjestettiin Hyvinkäällä. Se oli rastimuotoista ja kouluttajina toimivat Mervi Salo, Mari Koivisto ja Maarit Nikkanen.

Rasti 1:
-Tehtiin linjoja. Matka oli aika pitkä, mutta toisaalta maasto oli tosi selkeä. Vähän epäröin, että miten menee, mutta Nacho meni ihan hyvin. Kouluttaja peräänkuuluttikin luottamusta Nachoon ja tekemään pidempiä linjoja selkeisiin paikkoihin. Vaikeutta saa maastonvaihteluilla. Pysäytys sokkolinjalla aina ja vasta sitten etsimään.


Rasti 2 (Maarit):
-Tehtiin lähihakua metsässä. Markkeeraus ja sen jälkeen lähihaku toiseen paikkaan, opettaa luopumaan markkeerauksesta. Muistimarkkeeraus palkinnoksi hyvin menneestä lähihausta. Lähihaku pieneltä alueelta, jotta ei ala laajentamaan liikaa.

Nacho odottelee omaa vuoroaan

Rasti 3:
-Tehtiin kaksoismarkkeerauksia ja haku ohjaajan osoittamasta suunnasta. Nacho lähti ekalla hakemaan sitä toista. Tässä pitäisi olla tarkempi, jos tekee väärin, pysäyttää koira, eikä antaa tehdä väärin. Toiseen suuntaan tehtynä meni sitten hyvin sinne minne käskin. Kiinnitä huomiota palautukseen, ettei pure damia, eikä hypi sen perään. (Ohjeena kielto, mutta luulen, että Nacholle toimii paremmin, jos käskee sen istua rauhassa.) Kokeile linnuille miten sivulle tuominen sujuu!

Ensimmäistä kertaa WT-kokeessa 14.5.2016

Olimme Nachon kanssa ekaa kertaa WT (working test) kokeessa. En edes osannut jännittää, kun en oikein osannut ajatella, että millaisia tehtävät voivat olla ja mikä on Nachon osaamistaso.

Olimme aika alkupäässä, mutta se sopi hyvin, niin ei tarvinnut rasteilla kauheasti odotella omaa vuoroaan. Ensimmäisellä rastilla oli markkeeraus metsässä, aika mäkisessä kohdassa ja sitten linja samaan paikkaan. Nacho ei kovin hyvin tehnyt markkeerausta, mutta löysi kuitenkin damin hetken etsittyään, mutta linjaa ei olla tällä tavalla kauheasti treenattu, joten se lähti ihan väärään suuntaan. Pysähtyi kuitenkin hyvin pillistä ja lähti hienosti vasemmalle, kun näytin ja löysi sitten sen damin.

Seuraavalla rastilla oli drive-tehtävä. Ikinä en ollut tämmöisesti ennen edes kuullut. Mutta ei se mitään. Ensin katsottiin drive kolmen koiran kesken, siinä tuli useita heittoja. Sitten kaksi koiraa piiloon ja ensimmäinen sai hakea yhden damin. Sitten seuraava koira ja me oltiin sitten kolmantena. Nacho oli ehkä vähän jo unohtanut mihin heitot tulivat, eikä meinannut löytää mitään. Lähti harhailemaan sinne mihin ajohenkilöt olivat poistuneet. Tästä tuomari sanoikin, että jos poistuu alueelta, niin kannattaa nopeammin palauttaa se oikealle alueelle. Löysi sitten onneksi viimein damin sieltä.

Kolmannella rastilla oli kaksi markkeerausta aika isojen puskien taakse ja välissä vielä joki. Ensin tuli markkeeraus kauemmas ja Nacho ei kovin hyvin sitä hahmottanut, joten aikalailla etsimiseksi meni. Toinen markkeeraus tuli lähemmäs, mutta senkin Nacho kiersi ihan ihmeellistä reittiä ja etsimiseksi meni sekin. Sitä varmasti hankaloitti ojan/puron ylitys, kun jäi miettimään pitääkö hypätä vai uida. Mutta tästä moni otti nollan, joten hyvä, että Nacho kuitenkin selvisi ja löysi damit!

Viimeisellä rastilla oli walk-uppia ja vieressä pelto ja joki. Nacholla vähän keuli seuraaminen. Ensin tuli markkeeraus joen yli, Nacho meni aika kivasti uimaan, mutta vähän taas hukkasi paikan ja joutui etsimään. Ja sitten! Se ei millään tullut takaisin joen yli damin kanssa! Juoksi vaikka kuinka pitkään joen vartta, kun ei vaan päässyt muka takaisin. Yritin pillittää ja kutsua ja huutaa ja kyllähän se sitten viimein tuli. Mutta tämä meni ehdottomasti treenilistalle!

Sitten jatkui vielä walk-up, tuli linja pellolle. Siinä Nacho meni aika kivasti lähelle damia ja sai sen ylös, mutta tuomari kyllä sanoi lopussa, että olisi ollut hyvä pysäyttää se siihen. No, pääasia että sai damin talteen. Sitten vielä hieman seuruutusta ja markkeeraus niitylle suoraan eteen. Tässä Nacho juoksi ihan liian pitkäksi ja jouduin kutsumaan sitä takaisinpäin.

Markkeeraukset oli kyllä tänään niin tosi hankalia, että en olisi uskonut. Varmaan uusi tilanne ja paljon edellisten koirien hajuja ym. sotkivat Nachoa. Mutta kuitenkin kiva, että saatiin tulos, ALO2, pisteet 67, ja hyviä asioita treenilistalle. Tästä on hyvä jatkaa.

Nacho peltotehtävää odotellessa.

Finlandia Working Cup, Inkoo 10.4.2016

Osallistuttiin Nachon kanssa ekaa kertaa tämmöiseen epäviralliseen joukkuekisaan. Meidän joukkueessa oli Nachon alokasluokassa, Nachon sisko Parka (lainaohjaajalla) avoimessa luokassa ja Nachon äiti Riepu voittajaluokassa.


Joukkueet jaettiin neljään porukkaan ja eri porukat ohjattiin eri rasteille aloittamaan suoritukset. Me aloitimme rastilta, jossa tuli kaksi markkeerausta niitylle. Näistä Nachon tuli hakea viimeksi tullut ja Parkan olisi pitänyt hakea se toinen. Sen jälkeen Riepulle tuli ohjaus niityn yli metsikön puolelle, suoraan sen toisen markkeerauksen yli. Vähän jännitti, kun matkat olivat aika pitkiä.

Alussa tuli kolme laukausta. Ensin sitä ohjausta varten ja sitten kaksi markkeerauksia. Nacho meinasi jo kolmannella hieman hytkähtää, mutta ei kuitenkaan ollut mitenkään menossa. Lähti kivasti hakemaan omaa damiaan, mutta ei ihan suoraan muistanut missä se oli, vaan joutui vähän aikaa etsimään. En edes yrittänyt mitenkään auttaa sitä, kun oli kuitenkin suht lähellä koko ajan. Parkalla ei mennyt niin hyvin, se lähti etsimään sitä Nachon jo hakemaa, eikä totellut lainaohjaajan pysäytys- tai ohjauskäskyjä. Riepu sitten taas jäi kiinni siihen Parkalta "jääneeseen" (damin heittäjä siis haki sen pois) damiin, eikä millään suostunut menemään siitä pidemmälle.

Seuraavalla rastilla oli walk-uppia. Tämäkin vähän jännitti, mutta onneksi oltiin edellisenä päivänä treenattu juuri tätä ja Nacho oli saanut hakea markkeerauksia palkkana hyvästä seuraamisesta. Tehtävässä tuli ensin markkeeraus Nacholle, sitten kaksoismarkkeeraus, josta toinen Parkalle ja toinen Riepulle. Nacho joutui taas etsimään sitä damia, eli ei kovin hyvin markkeerannut, mutta löysi sen sitten kuitenkin. Nachon sai sen jälkeen kytkeä, kun Parka ja Riepu tekivät omia juttujaan.

Sitten oli metsärasti, jossa Nacholle tuli ykkös markkeeraus ja lyhyt linja, jonka se meni ihan nätisti ja löysi heti damin.

Viimeisenä rastina oli vesitehtävä. Markkeeraus tuli joen yli pieneen puskaan. Matka tuntui tässäkin aika pitkältä. Nacho meni kuitenkin ihan kivasti hakemaan damin, mutta sitten pudotti sen ja ravisti. Tuomari sanoi, että oikeassa kokeessa liike menisi nollille, mutta hän nyt antaa armoa, kun on epävirallinen kisa. Vesijuttuja meidän pitää kuitenkin vielä harjoitella paljon.

Nacholle kertyi pisteitä 85, eli ihan hyvin meni. :)

Nacho, Parka ja Riepu (kuva Leena Kangas-Järviluoma)