Eilen treenattiin taas parin kaverin kanssa (kiitos facebookin tokotreeniryhmän olen löytänyt lähistöltä muita aktiivisesti tokoa treenaavia tosi mukavia tyyppejä!).
Ensin tunnaria sillä tavalla, että toinen vie vain sen mun yhden oman kapulan. Muutaman kerran Sipsi nuuhki ihan hyvin sitä ja toi sen. Sitten välillä se meni johonkin ihan muualle, ekalla kerralla kävi pissalla. (Ainiin koiran voisi pissattaa ennen treenejä.) Yhdellä kerralla taisi ihan vaan nähdä kapulan. Vikalla kerralla sentään teki hyvin töitä. Eli tähän vielä paljon treeniä ja sitten hämäyskapuloita ja joku muu vie sen oman piiloon taakse / lähistölle.
Seuraamisessa tehtiin sillä tavalla, että minä en saanut tuijottaa koiraa (ja käsiäkin piti heiluttaa vapaasti), vaan kävelin vaan eteenpäin ja Sipsi sai tehdä töitä. Ja johan taas parani hommat! Mikä kumma siinä on, että en luota siihen, että se tekisi töitä vaan tuijotan sitä ja sen takia saan siihen kaikkia ongelmia, joita ei ehkä muuten olisi. Tätä siis ei nyt treenata kotona, vaan ainoastaan jossain missä on peili (tai ikkuna, kuten Citymarketin pihalla...) tai sitten kavereiden kanssa.
Tehtiin me vähän ruutuakin, hakeutuu jo kivasti ruudun takaosaan alustan läheisyyteen ja hyppynoutoa, joka sujui nyt paremmin, kun otin estettä vähän matalammaksi (miten hieno idea tämäkin, enkä varmasti olisi tullut itse ajatelleeksi!). Paikallaolot meni nyt paremmin ja vein taas nameja piiloon, josta Sipsi sai käydä ne hakemassa liikkeiden jälkeen. Olisikohan se nyt jo vähän skarpimpi vai oliko vaan rauhallisempi paikka? Kyllä siellä jotain poikia taas pyöräili sen takana ja dalmatialaispentu meni suht läheltä ohi, mutta se ei kyllä niihin kiinnittänyt mitään huomiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti