Voittajassa ekaa kertaa

Käytiin nyt siellä ensimmäisessä voittaja-luokan kokeessa. Tuntui, että tehtiin kamalasti virheitä, mutta onneksi olivatkin sitten lopulta melko pieniä virheitä.

VOI Hyvinkää 27.7.2013, tuomarina Ossi Harjula.

Paikallamakuu 8
Seuraaminen 9
Istuminen liikkeestä 7,5
Luoksetulo 6
Ruutu 9
Hyppynouto 8
Metallinouto 9
Tunnistusnouto 8
Kaukokäskyt 9
Kokonaisvaikutus 9

Yhteensä 261,5 p. 1. tulos ja sijoitus 2/6.

Kuuma päivä oli ja edellisenä päivänä Sipsin kanssa puuhattu aika paljon, joten se vaikutti aika väsyneeltä jo ennen koetta. Paikallamakuussa oli mielestäni ihan hyvin kuulolla, mutta sitten ei kuitenkaan mennyt ekalla käskyllä maahan, vaan ihmeelliseen puoli-istuntaan. Onneksi meni kuitenkin tokalla käskyllä. Istumaan nousi hyvin ja ilmeisesti se on siellä ihan hyvin makoillut, kun enempää pisteitä ei lähtenyt, eikä tuomari muuta sanonut, kuin että ekalla käskyllä olisi pitänyt kuunnella. ;)

Yksilöliikkeet alkoivat hyppynoudolla. Lähti ihan kivasti, mutta ei meinannut "jaksaa" nostaa kapulaa (meiän treenikapulat ei oo tuollaisia paksuja!) ja pudotti sen matkalla. Sipsin lempiliike! :O

Sitten seuraavana liikkeenä ruutu. Pyysin sitä katsomaan missä ruutu on ja Sipsi katseli eka johonkin muualle, mutta kysyin sitten uudelleen ja sitten katsoi sinnepäin. Lähtikin ihan hyvin, ei tosin mitenkään erityisen vauhdikkaasti, mutta sitten jäi vähän ruudun eteen. Meni kuitenkin toisella käskyllä sisään ja siitä ihan ok pysähdys ja maahanmeno. Loppu meni ihan hyvin.

Sitten seuraaminen. Ei tuntunut olevan koko aikaa ihan kunnolla mukana. Varsinkin oikealle käännöksessä ei ollut yhtään mukana. Askeleita täytyy myös vielä harjoitella. Ja häiriöitä! Kun mentiin lähelle merkkejä, alkoi katsella niiden suuntaan. Mutta paikoittain ihan kivaakin ja ei sillä tavalla enää huolettanut, etteikö se jaksaisi noinkin pitkää pätkää olla mukana.

Seuraavana oli luoksetulo. Sipsi ei mennyt liikkeen alussa maahan! :O Jouduin kolme kertaa sanomaan käskyn alussa ja sitten stoppi vielä venyi ihan älyttömästi! Argh, kamala liike. En tajua miten saatiin tuosta 6. Luulin, että olisi tullut 0.

Sitten oli liikkeestä istuminen. Sipsi ei seurannut! Tai siis tulihan se mukana, mutta jossain metrin päässä. Sanoin sille uudestaan seuraa, mutta ei mitään. Noh, sanoin sitten istu ja se onneksi sentään istui. Tuomarikin ihmetteli, että miten se ei nyt seurannut, kun aiemmin meni ihan hyvin.

Tunnistusnouto oli seuraavana ja sanoin Sipsille, että rauhoittuisi vähän. Menikin ihan rauhallisesti kapuloille, mutta osui ekana omalle ja nappasi sen mukaan, mutta sitten iski epävarmuus ja pudotti sen ja sitten jotain hösäsi ja sitten vasta otti sen uudestaan ja tuodessa vielä vähän pyöräytti sitä, sekä samoin vieressä.

Metallinoutoon meni ihan kivasti hakemaan, mutta palautti ravilla! Mikä ihmeen juttu sekin oli, ikinä ei oo treeneissä niin tehnyt. Kait se oli vaan sitten kuumuudesta ja väsymyksestä johtuvaa.

Viimeisenä sitten ne kaukokäskyt, joita olen niin pelännyt. Ja taaskaan Sipsi ei mennyt ekalla maahan! Argh. Sanoin sitten tosi painokkaasti toisen käskyn ja sitten meni. Ja kaikki vaihdot teki täydellisesti! :O Aivan uskomattoman hienosti. Joko joku on niitä salaa sille opettanut tai sitten se on hautonut niitä päässään, koska treeneissäkään ei ole ikinä niin hienosti tehnyt.

Kokonaisvaikutuksesta tuomari ei sanonut mitään, mutta palkintojen jakoon tullessa sanoi, että SM-kisoissa oli hänen ryhmässään vain yksi koira, joka seurasi todella hyvin ja se oli Sipsi. :D Sitten sanoi vielä, että taisi teillä muutenkin mennä hyvin, kun tulitte toisiksi. Hauska, että muisti meidät sieltä ja erityisen hauska, että hänelle oli jäänyt Sipsin seuraaminen mieleen! Mun niin kammoama liike!

Huhhuh, nyt ollaan Sipsin kanssa pistetty paremmaksi se mihin Emman kanssa ikinä pääsin. Ja Sipsi on vasta juuri täyttänyt 3 v. Onpa hauskaa. :) Ehkä sitä on tässä itsekin vähän kehittynyt kouluttajana ja ohjaajana, kun Sipsin olen saanut paremmin koulutettua.

Palkintojen jaossa, olin niin iloinen kun saatiinkin yllättäen ykköstulos. :D

Kohti voittajaa

Olen nyt ilmoittanut Sipsin pariin voittajaluokan kokeeseen, joten onhan sitä sitten toki myös täytynyt enempi treenailla. Tällä hetkellä vaan tuntuu, että kaikki hajoaa käsiin, mutta ehkä tästä vielä jotain kasaan saadaan ja jos nyt ei sitä ykköstä vielä näistä kokeista, niin onhan tuossa syksyllä vielä paljon kokeita tulossa.

Viime aikoina meillä on treeneissä ollut erityisen ongelmallisia nämä:

•  Liikkeestä istuminen, ei meinaa millään mennä istumaan, jos on vähänkin korkeammassa vireessä. Jää seisomaan. Kaksoiskäskyllä sitten kyllä menee. 

• Ruutuun tuppaa jäämään tosi etuosaan, joten pelkona on, että menee maahan ulos ruudusta. Lisäksi ottaa kovasti häiriötä muista merkeistä ym. 

• Tunnarissa on nyt yllättäen alkanut kisavireessä nostelemaan vääriä. On myös pari kertaa nyt juossut ihan pokkana kapuloiden yli johonkin kauemmas. On kyllä sitten itse löytänyt kapulat, mutta en tiedä miten tuohon pitäisi reagoida. 

• Luoksetulo on se meidän ikuisuusprojekti. Seisomisessa valuu ja voittajassahan se seisominen pitäisi tehdä siellä tosi kaukana! 

• Kaukokäskyt on vaan liian huonossa jamassa edelleen! Nyt ongelmana on taas se maasta seisomaan nousu liian pitkänä, jolloin ei mene siitä pitkästä seisomisesta taakse maahan, eikä tarpeeksi taakse istumaan. Maasta istumaan nousussa edelleen on huono asento. 

• Seuraamisessa tuppaa kisavireessä taas edistämään ja lisäksi on nyt alkanut pärskimään, varsinkin askelissa.

SM-tokoilua 29.6.2013

Haettiin sitten Sipsin kanssa vielä se viimeinen ykkönen avosta ja tehtiinkin homma melko tyylillä!

Toko AVO, Pieksämäki, 29.6.2013, tuomareina Taru Torpström, Ossi Harjula ja Anne Nokelainen.

Paikallamakuu 10
Seuraaminen 10
Maahanmeno liikkeestä 10
Luoksetulo 9
Seisominen liikkeestä 9,5
Nouto 10
Kaukokäskyt 10
Hyppy 10
Kokonaisvaikutus 9,33 (10, 10 ja paikallamakuutuomarilta 8)

Yhteensä 195,33 p. 1. tulos, TK2 ja sijoitus 2. (111 koirasta!)! :D

Olimme edellisen yön teltassa (kummasti kolme koiraa mahtui mun kanssa yhden hengen teltassa nukkumaan) leirintäalueella ja siten ihan ajoissa paikalla. Päivä oli kuuma aamusta alkaen, mutta saatiin sentään kultaistennoutajien joukkueen teltta suht varjoisaan paikkaan. Alempien luokkien kehät tosin olivat vähän toisella puolella, joten ravattiin sitten edes takaisin. Sipsi oli ihan rauhallinen ja odotteli omaa vuoroaan nätisti sivummalla varjossa. Laitoin sen vaan joidenkin sheltti-ihmisten häkkien viereen ja siinä se nuokkui ihan huoletta, vaikka vieressä oli vieraita ihmisiä ja koiria.

Ensimmäisessä kehässä oli seuraaminen, liikkeestä maahanmeno ja nouto, tuomarina oli Ossi Harjula. Ollaan seuraamisen täyskäännöstä ja juoksua nyt treenattu ja ne tuntuivat ihan kivoilta! Ainoastaan hieman meinasi jäädä kyydistä parissa kohdassa. Maahanmeno oli ihan hyvä. Noudon teki erinomaisen vauhdikkaasti, mutta paluussa vähän hämääntyi tuomarista, kun hän lähti kävelemään meidän eteen, joten siinä tuli pientä hidastamista ja tuomarin vilkuilua. Mutta silti näistä kaikista mukavat kympit. Tuomari sanoi kuulemma kehästä lähtiessämme liikkurille, että "eka hyvä". :D

Toisessa kehässä tuomaroi Taru Torpström ja liikkeet olivat luoksetulo, liikkeestä seisomaan jäääminen, kaukokäskyt ja hyppy. Jännitin vähän enempi tätä kehää, luoksetulo ja kaukot kun ei ole meidän vahvuuksia. Mietin etukäteen, että annonko vaan suullisen käskyn vai näytänkö myös käsimerkin. Tuomarilla oli aika tiukka linja pitkäksi menneistä pysähdyksistä.

Päädyin näyttämään pienen käsimerkin suullisen lisäksi ja Sipsi pysähtyi erinomaisesti omaan tasoonsa nähden! Tuomari ei tainnut käsimerkkiä huomata, kun saimme 9. Liikkeestä seisomisessa Sipsi ei ollut ihan skarppina seuraamisessa, mutta en ole nähnyt itse suoritusta videolta (sain videon ja siinä Sipsi tosiaan vilkuilee monta kertaa eteenpäin). Siitä kuitenkin 9,5, joten ei se mitään kovin pahaa virhettä voinut tehdä. Sitten kaukokäskyt, joissa Sipsi teki asennot hyvin, tosin ei noussut istumaan kovin suoraksi, saatiin kuitenkin siitä 10. Hypyssä Sipsi teki muuten hyvin, mutta ennakoi kutsumista takaisinpäin, tuomari ei kuitenkaan tästä rokottanut, vaan saatiin siitäkin 10. Ja tuomari kommentoi vielä, että "Ossi oli oikeassa, olette hyviä". :D (Tässä välissä oli siis pieni tauko tuomareilla.)

Paikallamakuut olivat vasta alokasluokan paikallamakuiden jälkeen iltapäivällä. Sipsi oli jo aika nuutunut ja vähän pelkäsin, että jaksaako se keskittyä, varsinkin kun tuli pieniä tulospaineita hyvien numeroiden jälkeen. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja Sipsi oli taas ihan innoissaan tekemässä hommia. Teki hyvät nousut ja laskut ja paikallamakuussa ei vissiin mitään ihmeitä. Saatiin siitä 10. En tiedä miksi saatiin kokonaisvaikutuksesta vaan 8 tältä tuomarilta.

Sitten odoteltiinkin loppupäivä, että minkälaisia suorituksia muut tekee, että päästäänkö palkinnoille. Pitkään oltiin ykkösinä ja oli kyllä hauska nähdä oma nimensä listan kärjessä. Yksi bortsu kuitenkin sitten kiilasi ohi, mutta hieno se on kakkospallikin näin isoissa kisoissa! Oli tosi mahtavaa mennä palkintojen jakoon, kun joukkuekaverit kannustivat! Tuomarikin sanoi, että ollaan yleisön suosikkeja. Tänä vuonna ei muita noutajia näkynytkään palkinnoilla yksilösuorituksissa. Yhdessä sijoittuneessa joukkueessa oli sentään pari labbista.

Tästä linkistä Sipsin SM-tokovideoon. Onhan siinä vielä muutama virhe, mutta olen erityisen iloinen tuosta seuraamisesta! Siinä on kyllä tultu pitkä matka. Vaikka toki tuo on tosi lyhyt pätkä (kun koiria oli niin hirveän paljon), niin kyllä siitä silti näkee edistyksen. Ja toki kokonaisuutena tämä on ihan Sipsin parasta tekemistä.

Palkintopallilla hymyssä suin

Hieno tyttö Sipsi!

Nyt on iloiset ilmeet!

Sipsi kotona pokaalin kanssa

Korrien koulutus 8.6.2013 ja Sipsi-paran ihotulehdus

Tänään oli Lauttasaaren koirakerhon järjestämä Korrien koulutus. Olin kovasti odottanut koulutusta, mutta Sipsi on tässä viikolla kutissut mielestäni enempi ja vaikka se hännän hotspot oli jo parantunut, niin sille oli tullut muutama pienempi hotspot muualle. Joten varasin sille eläinlääkäriajan ja ainoa sopiva aika oli tänään klo 11. Mutta onneksi tuo koulutus oli Röylän tuvalla Espoossa, johon on meiltä vaan n. 20 min matka, joten ehdittiin välissä käydä eläinlääkärillä Klaukkalassa ja sitten jatkaa koulutusta.

Sipsin eka kierros

Aloitettiin sitten Sipsin kanssa yksilöliikkeillä, että ehdittiin tehdä ennen eläinlääkärille lähtöä. Olimme tällä kertaa Riitta Jantunen-Korrin ryhmässä (jossa oli kolme muuta meidän lisäksi). Tehtiin luoksetulon pysäytyksiä, kaukokäskyjen istumaan nousua ja vähän vielä seuraamista, kun aikaa jäi.

Luoksetulon pysäytystä kokeiltiin ensin ihan kokeenomaisesti ja siinä Sipsi ei meinannut ollenkaan pysähtyä, vaikka sitä ei ole enää pitkiin aikoihin tehnyt. Ehkä se teki niin, koska juuri olin sanonut, että se ei ole ongelma, vaan hidas pysähtyminen... Noh kokeiltiin sitten niin, että pysäytän Sipsin heittämällä lihapullan. Pysähtyi hyvin, mutta Riitta sanoi, että koira kyllä oppii lukemaan ihmisen eleitä sen verran hyvin, että saattaa huomata milloin aikoo heittää ja milloin ei.

Teimme sitten seuraavan toiston niin, että Riitta heitti Sipsille lihapullan samalla hetkellä kun itse huusin pysäytyskäskyn. Tämä toimi oikein hyvin ja tätä voisi nyt kokeilla, kuitenkin niin, ettei Sipsi ala kauheasti katselemaan avustajia. Eli toinen mitä voisi tehdä, olisi takapalkkakuppi, johon avustaja laittaa lisää nameja. Tällä tavalla avustajasta ei tule liian huomiota herättävä. Takapalkka toimii Sipsille ihan hyvin ja tässä voisi tehdä niin, että välillä pysäytyksen jälkeen saa juosta takapalkalle ja välillä tulee läpijuoksu, josta siitä saa juosta takaisin kupille. Näissä on toki ongelmana se, ettei Sipsi kauhean pitkään jaksa, mutta muutamia hyviä toistoja per treeni. Sitten lisänä voisi nyt ottaa kuurin ihan perinteistä taaksepäin kävelyä ja siitä teräviä pysäytyksiä lähellä. Eli vähän paluuta sinne alkutreeneihin muistuttelemaan tätä pysäytystä.

Seuraavaksi otimme kaukokäskyjen istumaan nousuja. Näissä on ongelmana ollut se, että Sipsi ei nouse kunnon istuma-asentoon vaan jää vajaaksi. Olen varmaan sitä palkannut huonoista asennoista (kunhan nousee) ja lisäksi olen heitellyt sille koppeja, joita se sitten jää tällä tavalla odottamaan.

Eli nyt tähänkin voisi kokeilla takapalkkaa, jonka Sipsi saa vasta kun nousee kunnon asentoon. Aluksi voi antaa toisen käskyn ja vapauttaa siitä palkalle, mutta kun näitä on vähän tehty, odotetaan josko se itse korjaisi siihen parempaan istumisasentoon ja siitä superkehut ja palkka. Ja muutenkin siis rauhalliset kehut ensin ja vasta sitten vapautus taakse. Toinen mitä voisi kokeilla on lauta etujalkojan taakse, jonka yli sen pitää nostaa etutassut. Tehtiin niitä muutama toisto ja Sipsi teki ihan kivasti. Voitaisiin ottaa kuuri näitäkin.

Sitten tehtiin vielä pieni seuraamispätkä. Riitan mielestä seuraaminen näytti kokonaisuudelta ihan hyvältä, mutta täyskäännös ja juoksu olivat vähän heikommat, niissä Sipsi jäi vähän jälkeen, eli ei ollut ihan niin skarppina. Juoksua voisi kokeilla saada paremmaksi niin, että aina juoksuosuuden jälkeen, kun hidastaa käyntiin ja Sipsi tiivistää paikkansa, palkkaisi sen heti siitä. Toinen mitä voisi tehdä on oikealle iso ympyrä juosten, jolloin se joutuu koko ajan hakemaan paikkaa, ettei "putoa kyydistä".

Täyskäännöstä voitaisiin harjoitella niin, että jäädään pyörimään ylimääräistä ympyrää täyskäännöksen jälkeen. Tässä koiraa pitää toki aluksi auttaa. Sitten kun koira pyörii tiiviisti mukana, kunnon palkka. (Omaa huimausta varottava.)

Sipsi eläinlääkärissä

Sitten käytiin Sipsin kanssa siellä eläinlääkärissä. Sillä todettiin bakteereita ihonäytteissä, joten joutui antibioottikuurille. Tosi nätisti oli eläinlääkärin pöydällä hoidettavana, ei välittänyt mitään, kun hoitaja ajeli mahasta karvat. Hoitaja kehui kovasti, miten tämmöisiä potilaita on mukava hoitaa.

Sipsin maha

Pekka Korrin luento

Sitten palattiin takaisin sopivasti kuuntelemaan Pekka Korrin luento kilpailukoiran koulutuksesta.

Pekka puhui aluksi siitä, miten hänen mielestään on tärkeää, että koiralle ei ole eroa treeni- ja kilpailutilanteella, vaan kumpikin tilanne on yhtälailla tottelevaisuutta. Hän kertoi esimerkkejä siitä, miten jollain koirilla on hyvin erilainen tunnetila koetilanteessa kuin treeneissä. Treeneissä iloinen koira voikin olla lähes apaattinen kilpailutilanteessa tai rauhallisesti suorittava koira voi alkaa vinkumaan kokeessa. Tällöin koiralla on ajatus siitä, että nämä kaksi tilannetta ovat erilaisia.

Miten sitten päästäisiin siihen, että koira näkisi kummatkin tilanteet yhtälailla tottiksena? Treeneissä tehtäviä juttuja ei voi viedä kisoihin, mutta kisoista voi asioita tuoda treeneihin.

Koiralle olisi hyvä opettaa eri liikkeet temppuina ja sen lisäksi harjoitella ohjelmatreeniä. Ohjelmatreenit tarkoittavat siis kokeenomaisia treenejä, joita voi tehdä esim. 1-2 kertaa viikossa. Näissä pitää uskaltaa kokeilla liikkeitä, jotta näkee millä tasolla ne ovat. Kaikkien liikkeiden ei tulekaan olla moitteettomia ennen kuin niitä tuodaa ohjelmatreeneihin. Ohjelmatreeneihin voi yrittää itse lisätä jännitystä esim. pyytämällä kavereita katsomaan ja ajattelemalla itse etukäteen jännittävänsä. Kun näitä ohjelmatreenejä on harjoitellut ja tietää miten koira toimii niissä, se vähentää myös oikean kilpailutilanteen jännitystä.

Sitten Pekka puhui koiran motivoinnista. Eri lajit ovat erilaisia motivoinnin kannalta. On näitä koiralle luonnollisia lajeja kuten ajokoiralle jänismetsästys ja bordercollielle paimennus. Näissä koiraa ei erikseen tarvi motivoida. Sitten on nämä ihmisen keksimät lajit, kuten toko ja agility, jossa koiralle pitää erikseen kertoa, että se on kivaa.

Hyvin motivoinut koira jaksaa tehdä toistoja, se keskittyy paremmin, on nopeampi ja näyttävämpi ja kestää paremmin häiriöitä, myös ohjaajan jännitystä.

Mitä motivointikeinoja sitten on? Pekka jakoi ne kolmeen osaan, kehu, ruoka ja lelu. Hänen mielestään kehu on näistä ehdottomasti vaikein ja tärkein. Kehua on kahta laatua, opetettu, joka tulee siis siitä, että koiraa kehutaan ja sen jälkeen annetaan sille nami tai lelu, jolloin koira oppii, että kehusta seuraa hyviä asioita. Ja sitten johtajuuteen perustuva kehu, eli siihen suhteeseen koiran kanssa. Kun koira on oppinut, että ohjaaja tekee aloitteita arjessa ja asettaa koiralle rajat, se haluaa luontaisesti ohjaajan hyväksyntää. Näitä molempia voi käyttää hyväksi ja onkin mahdoton sanoa, miten koira nämä itse mielessään jaottelee.

-Ruoan hyvä puoli motivoijana on se, että sen avulla voi tehdä paljon toistoja. Voi esim. seurauttaa koiraa ja antaa sille namin ja jatkaa samantien. Ruoalla voi rauhoittaa koiraa tai villitä, riippuen minkä laatuista ruokaa koiralle antaa ja miten sen antaa. Ruoan ongelma motivoijana on se, että koira saattaa oppia, että tottis = ruoka. Tämä taas on liian erilainen kuin kisatilanne, jossa koiraa ei kehässä voi palkita ruoalla.

-Lelun kanssa motivoidessa koiraa tulisi miettiä miten oma koira tykkäää leikkiä. Moni koira voisi innostua enempi pehmolelusta kuin ohjaajan tarjoamasta patukasta. Koiralle voi silloin tällöin tarjota erilaisia leluja ja katsoa minkä se itse valitsisi niistä leikkimiseen. Pekka kertoi esimerkin omasta koirastaan, joka tykkäsi juosta pitkiä lenkkejä lelun saatuaan. Tämä oli sille kaikkein paras palkinto, joten sopivassa tilanteessa se sai tehdä sen.

-Kehu on siitä hyvä motivoija, että sitä voi käyttää myös kisatilanteessa. Ja koska se on vaikein keino, sitä pitäisi myös harjoitella eniten. Kilpailutreeneistä puhutaan usein palkkaamattomuustreeneinä, mutta niistä voisi puhua kehuilla palkkaamistreeneinä.

Koiran kilpailemiseen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi koiran kunto (huono kuntoinen koira ei jaksa pitkää kisapäivää), terveydentila, sosiaalistaminen (koiran ei pitäisi pelätä esim. halleja tai muita kisapaikkoja) ja suhde ohjaajaan. Jos johtajuus ei ole kunnossa, voi koiran kanssa tulla tappelutilanteita, eli koira esimerkiksi karkaa. Kaiken toiminnan tulisi tapahtua ohjaajan aloitteesta ja koiran tulisi luottaa ohjaajaan. Luottamusta rakentaa se, että ohjaaja ei vaadi koiralta asioita, jotka ovat sille liian vaikeita, eikä vie sitä tilanteisiin, jotka tuntuvat koirasta vaarallisilta. Koira voi siten luottaa, että jos ohjaaja pyytää siltä jotain, se pystyy sen toteuttamaan tai jos se jätetäään paikallamakuuseen vieraiden koirien kanssa, sen ei tarvi pelätä näitä, koska ohjaaja ei jättäisi sitä muuten.

Koiran itseluottamus on myös tärkeää saada vahvistettua. Koiran tulisi saada onnistumisia, joista se näkee, että se on onnistuja! Vaikeustason tulee olla sopiva, mutta koiralla tulee kuitenkin olla haasteita joista se oppii uusia asioita. Alokastasoiselle koiralle voi opettaa EVL-liikkeitä ja kun koira osaa jo kaikki EVL-liikkeet, sille voi tehdä temppuratoja ym. vaativampia asioita.

Sitten lopuksi vielä puhuttiin vähän lisää noista ohjelmatreeneistä. Eli jos koiralle on luotu mielikuva, että kun se tekee oikein se saa namin ja jos se tekee väärin se ei saa namia. Silloin kokeessa koiralle tulee ristiriitainen tilanne, kun oikein tehdessä se ei saakaan namia. Eli ohjelmatreenit ovat tärkeitä, jotta koira oppii, että vaikka se ei saakaan namia, se tekee silti oikein.

Ohjelmatreeneissä voi myös harjoitella liikkeiden lisäksi muita kokeen osa-alueita, kuten yhdessä kävelyä, tuomarin selostuksen aikaista odottamista jne. Jokaisesta osa-alueesta voi välillä palkata ja jokainen tulisikin opettaa erikseen, jotta koiralla on hyvä odotus koko kisatilanteesta.

Sipsin toinen kierros

Tämän jälkeen otettiin kokeenomainen treeni oman suunnitelman mukaan. Suunnittelin Sipsille ensiksi hypyn, sitten noudon ja näiden vähän innostavampien liikkeiden jälkeen liikkeestä seisomisen ja viimeiseksi seuraamisen, josta loppupalkka heti juoksuosuuden jälkeen.

Hyppy meni muuten ihan hyvin, mutta takaisinhyppyä ennakoi hiukan, koska jäin itse arpomaan, että pitikö mun nyt sanoa "hyppy" vai "tule". Sen lisäksi hieman kolautti esteeseen. Mutta tuo on sen verran pieni ongelma, jota ei hyppynoudossa sitten taas niin helposti tule, etten jaksa nyt panostaa siihen kauheasti.

Nouto meni ihan kivasti, samoin liikkeestä seisominen, ei meinannut yhtään kääntyä, kun kävelin taakse. Seuraaminen oli myös aika kivaa, juoksussa taas jätätti, mutta korjasi heti parin ekan käyntiaskeleen jälkeen ja siitä loppupalkka. Kun tätä nyt tekee muutaman kerran, niin sen pitäisi alkaa ennakoida, että juoksun jälkeen voi tulla huippupalkka, kannattaa tsempata myös juoksuun.

Yleisesti ottanen Riitta kehui Sipsin tekemistä huolimatta tuosta sen ihotilanteesta ja kuumasta säästä. Pieniä viilauksia toki on, mutta yleisesti ottaen se tekee mukavassa mielentilassa ja hyvin töitä mulle. Joku sellainen juttu voisi olla hyvä miettiä, millä sen saa vielä vähän enemmän tsemppaamaan, jos on just pitkä (ja kuuma) päivä takana ja vielä pitäisi jaksaa. Varsinkin sitten noita ylempiä luokkia ajatellen. Olisiko se sitten vaikka joku pieni temppu tai vasten hyppiminen tms. Sellainen sana tai juttu minkä voisi kokeessakin tehdä.

Kuuma päivä

Sipsin kolmas kierros

Koska aikaa jäi vielä, tehtiin vielä yksi kierros, jossa otimme vielä liikkeistä ruudun. Sipsillähän on ollut sen kanssa viime aikoina vähän ongelmia. Varsinkin häiriöille on tosi herkkä. Kokeilimme aluksi tehdä suht kokeenomaisesti, mutta Sipsi meni lähellä oleville luoksetulon merkeille. Meni tosin sitten ohjauksesta ruutuunkin.

Tässä voisi kokeilla palauttaa kosketusalustaa ruutuun ja tehdä tekniikkaharjoittelua lähellä ruutua ja myös kauempaa (että muistaa mennä sinne takaosaan). Sitten näyttöruutuja niin, että häiriötolppia on lähellä, jotta oppisi menemään niistä huolimatta suoraan. Ja aina kun tekee näyttöruudun sanoo koiralle samalla sen valmistelevan sanan, jotta oppii sillä katsomaan ruutua. Otetaan tämä sitten kesällä taas enempi ohjelmistoon.

Tehtiin vielä loppuun vähän kaukokäskyjä (voittajan) ja niissä tosiaan voi olla ihan hyvä tehdä noita erilaisia jumppia, joita ollaan harjoiteltukin ja sitten sitä peruuttamisen kautta taakse ajatusta. Maasta seisomaan voisi opettaa sen ottamaan ne askeleet taakse ihan erillisellä sanalla, jos ei automaattisesti niitä tee. Sipsi oli tosin jo aika väsynyt, joten ei oikein jaksanut enää sen takia keskittyä.

Huh kun on rankkaa

Kokeenomaisia treenejä

Viime keskiviikkona 29.5. käytiin Lauttasaaressa möllitokon jälkitunnelmissa tekemässä voittaja-luokka kokeenomaisesti. Tai no luoksetulon tein avomaisesti, samoin kuin liikkeestä seisomaan jäämisen istumisen tilalta.

Oli aika kuuma ja tuli muutama tunti odottelua. Sipsi oli rauhallinen ja kokeeseen menossa innokas. Paikallamakuussa kuunteli hyvin käskyn, kun otin sitä ennen kontaktin ja oli ihan intona kun tulin takaisin. Ollaan taas tehty purkin piilotusta, ettei ala uinumaan siellä maatessa.

Järjestystä en enää tarkkaan muista, mutta yleisesti ottaen meni ihan kivasti. Seuraamisessa jäi taas juoksussa, mutta muuten tuntui ihan hyvältä. Liikkeestä seisomisessa ei kääntynyt, ihan vähän vaan liikutti jalkoja. Luoksetulossa ei pysähtynyt ekalla käskyllä, joten uusi käsky ja käsimerkki vielä kaupan päälle, niin sitten pysähtyi.

Ruutu oli luoksetulon jälkeen ja Sipsi tähyili täysin toiseen suuntaan, jossa oli meidän kamppeet. Ja sinnehän se oli lähdössäkin. Kutsuin kerran alusta takaisin ja lähetin uusiksi, mutta ei mitään käsitystä ruudusta. Sitten lähti sinne luoksetulon merkille ja vaikka liikkurina toiminut Saana meni näyttämään ruudun, niin ei mitään! Okei joo ei olla hetkeen tehty, mutta kumma kun se oli niin totaalisesti kadottanut ajatuksen siitä. Menin sitten sen verran lähelle että löysi ruudun.

Tunnarissa ei mitään ongelmaa ja noudotkin meni ihan kivasti. Se loppuasento nyt ei vieläkään ole täydellinen ja heiluttaa päätä kun otan kapulan pois, mutta muuten ihan hyvät.

Tehtiin sitten eilen 1.6. vähän noita huonosti menneitä kertauksena. Juoksua vahvistin palkkaamalla siitä ja ruutua tein niin, että ne omat kamat oli siellä lähellä häiriönä. Ja sehän se on Sipsille niin vaikeaa, meni ensin tavaroille, mutta osasi sieltä sitten kuitenkin korjata ruutuun. Tehtiin vähän muutamasta eri suunnasta paria eri ruutua ja kyllähän se sitten muistui taas mieleen.

Sitten vielä liikkuroituna seuraaminen (jossa juoksuosuus mistä palkkasin), luoksetulo (pysäytin suullisella ja käsimerkillä ja pysähtyi hyvin), ruutu (jonne juoksi hienosti vaikka luoksetulo oli siitä aika läheltä) ja nouto, josta palkkasin vauhdista.

Emma 10 v.

Emmalla oli eilen synttärit, jotka tosin unohdin totaalisesti. Tänään ollaan sitten syöty vähän enempi herkkuja ja Emma on saanut rapsutuksia kaikilta lemppari-ihmisiltään.

Emma valkonaama

"Ootkohan sä unohtanut jotain..."

Emma ja Sipsi jokin aika sitten aamulenkillä

Kaukojumppa-koulutus 24.5.2013

Oltiin tänään Liisa Tikan koulutuksessa juttelemassa erilaisista tekniikoista, joilla voitaisiin parantaa noita kaukokäskyjä. Kun osittain varmaan ne johtuu siitä, että Sipsin rakenne ja varsinkin syvien lihasten lihaskunto ei vaan anna periksi (tai ainakin vaikeuttaa) tehdä kaikkia juttuja.

Erilaisia jumppajuttuja mitä kokeillaan jatkossa:
-tasapainotyynyllä seisoskelu ja pyöriminen siten, että etutassut siinä
-etutassut tasapainotyynyllä ja peppu ylhäällä
-"orava"-asento
-ristikkäiset etu- ja takajalka ylhäällä
-kottikärryt
-liikkeiden tekeminen tasolla, jolloin tekee oikealla tekniikalla
-ylipäätään kaikki jumppapalloharjoitukset vahvistavat syviä lihaksia

Jokaisen sisustajan unelma, kuormalava olohuoneessa. :D Sipsillä on hieman ahdasta.

Ystävyys-toko 18.5.2013

Oltiin Sipsin kanssa Nuorten koirien Helsingin ja Uudenmaan tokorinkien ystävyys-tokossa, vaikka sillä juoksut olikin ja hotspotkin vaivasi. Ihan kivasti se kuitenkin pystyi tekemään, joskin varsinkin liikkeiden alkujen maahanmenot tuntui tökkivän. Tehtiin siis enimmäkseen voittajan liikkeitä, osa vähän sovellettuna.

Tässä meidän pisteet:

Nämä liikkeet tuomaroi Pirkko Bellaoui

Paikallaolo 5,5  (kerroin 2 = 11) -kaksoiskäsky alkuun, nousi ennen käskyä istumaan ja käskin sen takaisin maahan, tehtiin siis EVL:n mukaisesti

Luoksetulo 5 (kerroin 3 = 15) -kaksoiskäsky alkuun ja ekaan pysähdykseen käsimerkki + suullinen, eikä se nyt muutenkaan kovin nopea ollut

Ruutu 7 (kerroin 3 = 21) -ei heti hahmottanut ruutua, teki pienen kiepsahduksen, mutta sitten löysi kuitenkin hyvin, seuraamiseen tulo meni ihan pitkäksi ja annoin vissiin uuden käskynkin

Kaukokäskyt 5 (kerroin 3 = 15) -annoinkohan tähänkin kaksoiskäskyn alkuun, noh, ainakin se tuli seisomasta istumaan aika paljon eteenpäin

Hyppy 9 (kerroin 2 = 18) -hyvin teki, olisikohan yksi piste mennyt lopusta, pyöräytti vähän kapulaa

Toisessa kehässä tuomaroi Pernilla Tallberg

Seuraaminen 9 (kerroin 3 = 27) -muuten aika kiva, mutta pari kertaa meni kontakti ja juoksussa jätätti omituisesti

Zeta 7 (kerroin 2 = 14) -istumisen seisoi ja sen lisäksi tein seisomisen ja maahanmenon väärinpäin, mutta Pernilla oli armollinen

Metallinouto 10 (kerroin 3 = 30)

Kokonaisvaikutus 9 / 9 (kerroin 2 = 18)

Pisteet yhteensä 169 p / 250 p. Sijoituttiin johonkin keskivaiheille, mutta mukavasti jokainen sai pienen palkinnon osallistumisesta. :) Oikein kiva ja hyödyllinen tapahtuma, treenattavaa riittää, mutta aika kivastihan se Sipsi jo yleisesti ottaen tekee.

Tässä vielä meidän seuraamisvideo. Otettu mun kameralla, joten laatu ei oo mikään paras mahdollinen, varsinkin tuo zoomaus ei siinä oikein toimi.

http://www.youtube.com/watch?v=8p6rPqyMmto&feature=youtu.be

Sipsi-parka sairastaa, häntää hellikäämme

Sipsi kehitti eilen häntäänsä hot spotin. Meillä piti just olla Liisan koulutus kaukokäskyistä, mutta Sipsi oli niin häiriintynyt tuosta hännästään, ettei sitten lähdetty sinne. Uus yritys ens viikolla. Nyt on kyllä vähän jotain edistystä niissä tapahtunut, josko me vaikka oikeasti ne joskus opittaisiin.

Tällä viikolla on käyty vaan kerran tekemässä kentällä vähän ruutua ja luoksetuloja. Ruutu meni kivasti, mutta käskyttäessä lähtee kyllä helposti varastamaan, täytyy harjoitella sitä lisää. Luoksetulon stoppeja oon nyt koittanut sillä käsimerkillä ja aluksi toimi jotenkin tosi kivasti, mutta sitten tässä viikolla kyllä tuli taas monta pomppua ennen pysähdystä. Ehkä siitä ei vaan tuu se meiän bravuuriliike.

Huomenna olis nuorten koirien tokoringin haasteottelu, täytyy vielä vähän katsoa miten Sipsi tuon hännän kanssa pystyy mitään tekemään.

Tässä vielä Sipsi-paran häntä

Verijäljellä

Käytiin tänään Sipsin kanssa kokeilemassa tämmöistä hommaa. Eilen tehtiin siis jälki ja tänään käytiin ajamassa se. Sipsi haisteli tarkkaan aloitusmakuun ja lähti siitä pienen hetken päästä etenemään. Oli tosi varovainen ja nuuhki ympäriinsä (siis nosti päätä ja katseli ja nuuhki, ikäänkuin miettien että onkohan se haavoittunut peura jossain puskassa). Tosi hitaasti eteni. Jossain vaiheessa lähti vähän eri suuntaan, mutta palasi itse jäljelle.

Sitten vähän nopeutti vauhtia, mutta lähti jossain vaiheessa suoraan loppumakuuta kohti, mutta palautin sen jäljelle, kun matkaa oli vielä sen verran. Sitten jäljesti jonkin aikaa ihan nätisti, mutta sitten taas lähti ihan eri suuntaan. Palautin kerran jäljelle, mutta lähti uudestaan sinne toiseen suuntaan, mutta meni siitä sitten kuitenkin siihen loppumakaukselle.

Tuo alue on aika riistarikasta, joten en sitten tiedä mitä jälkiä se välillä siellä nuuhki. Hyvin ainakin alussa nuuhki sitä oikeaa jälkeä ja tosi tarkasti niitä oksia ym. mihin se veri oli varmasti tarttunut. Lopussa oli peuran sorkka ja siitä oli ihan ilahtunut. Olisi vaan mieluusti jäänyt sitä pureksimaan metsään.

Tämän hauskuuden jälkeen Sipsistä löytyi melkein parikymmentä punkkia. Yök. Toko on paljon kivempaa.