Nuorten koirien tokovalmennusringin näyttökoe

Oltiin tänään Sipsin kanssa näyttökokeessa Uudenmaan nuorten koirien tokonvalmennusrinkiin. Näyttökoe oli Porvoossa. Liikkeet olivat alon paikallamakuu, seuraaminen (pidempi kuin alo, sisältäen juoksua ja hidasta käyntiä), luoksetulo (suora), nouto ja vapaavalintainen liike, joksi valitsimme avon hypyn.

Paikallamakuut oli ensin ja Sipsin suoritus oli kerrassaan surkea. Se meni hyvin maahan, mutta siellä sitten katseli jos vaikka mihin, nuuhki maata, hätisteli ötököitä ja teki kaikkea muuta paitsi makasi aktiivisesti. Noh, pysyi sentään maassa, ettei noussut hätistämään ötököitä. Nousi vasta tokalla käskyllä istumaan.

Sitten meidän vuoro oli kymmenentenä, eli melko pitkään jouduttiin odottamaan ja oli tosi lämmin ilta. Sipsi kuitenkin otti ihan rennosti odottelun omalla pedillään. En itsekään ollut kovin jännittynyt, yritin ajatella tilaisuuden enempi treeninä.

Seuraaminen meni ihan kivasti Sipsin tasoon nähden. Juoksemisessa tuntui vähän jätättävän ja käännökset oli kurjat. Muutenkin pari kertaa meni kontakti. Mutta pitkiä matkoja pysyi hyvässä kontaktissa ja täyskäännökset on parantuneet (kun olen niitä nyt hulluna treenannut). Jaksoi ihan kivasti loppuun asti, vaikka itse pelkäsin vähän että hyytyykö noin pitkällä matkalla.

Luoksetulo oli varmaan paras ikinä. Tuli tosi kovaa, mutta jarrutti nätisti paikalle ja istui suoraan. Jee. Nouto meni myös hyvin, juoksi iloisesti kapulalle, nosti hyvin ja piti hyvin paluumatkan. Sivulla piti vähän löysästi, mutta piti kuitenkin hyvin. Hyppy meni myös ihan hyvin, hyppäsi iloisesti ja hyvin myös takaisin päin.

Saa nähdä miten käy, tosi hyviä koiria siellä kyllä oli. Paljon oli bortsuja, mutta mukaan mahtui myös yksi tosi ihana pikku spitzi, sitten oli toinen kultsu, yksi tolleri, dopperi, hoffi ja collie. Muut 12 koirasta taisikin olla bortsuja (tai olisikohan joku ollut aussie, en oikein niitä tunnista).

Kiva kuitenkin huomata, että Sipsi toimii tuollaisessa tilanteessa hyvin, joten kunhan saadaan kaukot kuntoon, ainiin ja luoksetulon stoppi(!), niin voidaan hyvillä mielin mennä avoimeen luokkaan.

Eläinlääkärillä

Mun ois pitänyt perustaa Sipsin treeniblogin sijaan "elämää sairaiden koirien kanssa" blogi. Sen verran ollaan taas tänä vuonna eläinlääkäreillä ravattu. Tänään oli vuorossa molemmat tytöt.

Sipsi oli taas viikonloppuna outo, oli pe-la yönä kakannut löysää kakkaa ja aamulla ei itse noussut hösäämään ja kun pyysin sitä nousemaan, ei meinannut saada takajalkoja alleen. Lähti sitten kuitenkin pienelle kävelylle, joskin käveli tosi vaikeasti. Tämä on toinen kerta kun se tekee noin, ensimmäisellä kerralla ajattelin, että se on vaan venäyttänyt itsensä leikkiessä (se oli joskus talvella), mutta kun nyt toistui, niin oli vähän huolestuttavaa. Lisäksi se on aika paljon kirputtanut takajalkoja ja raaputellut kylkiä. Niitä oireita sillä ei nyt tietenkään enää lääkärissä ollut.

Mitään ei ihmeellistä ei kuitenkaan löytynyt. Sehän oli muutama viikko takaperin ultrassa, josko olisi jotain uutta selvinnyt sen virtsan pidätysongelmista. Mutta virtsarakko näytti ihan normaalilta ja pissanäytekin oli ihan puhdas. Nyt kun en ole käynyt aamulla pitkää lenkkiä ja en ole antanut aamuruokaa, se ei olekaan pissannut sisälle.

Meidän luottolääkäri Niilo Tammisalo tutki sen takapään tosi tarkkaan ja tunnusteli myös peräaukon sisältä, mutta Sipsi ei reagoinut mitenkään erityisesti niihin lihaksiin, mitkä vaikuttavat virtsansäätelyyn. Ainoa mikä oli vähän jumissa oli vasen psoas lihas. Ja jotain muuta pientä aristusta oli, mutta ei mitään mikä selittäisi kaikki oireet.Nyt ei auta muu kuin antaa sen olla ja toivoa, ettei sillä ole mitään ihmeellistä. Ehkä se on vaan niin herkkä, että kiusaantuu pienistä vaivoista niin paljon, ettei halua kävellä normaalisti tai sitten siellä on jotain, mitä ei ole vielä löytynyt. Siihen asti ei auta muu kuin elää normaalisti. Huomenna onkin toivottavasti parempi päivä, kun menemme näyttökokeeseen Kennelliiton nuorten koirien Uudenmaan tokorinkiin.

Emma oli tänään kolmatta kertaa Niilon luona ja yhä vaan selkä tuntuu vaivaavan. Sitä ei huvita lenkkeillä ja on muutenkin vaisu. Kipulääkkeet eivät ole oleellisesti parantaneet tilannetta. Röntgenkuvasta selviäisi onko sillä mahdollisesti jotain rappeumaa selässä tai yksi mahdollisuus voi myös olla kasvain. Se ei tosin välttämättä röntgenestä selviä. Toisaalta jos siellä jotain on, niin eipä sille oikein muuta voi ku hoitaa niin kauan kun siitä on jotain iloa. En viitsi (eikä ole varaa) kuitenkaan laittaa useita tuhansia tuon ikäisen koiran tutkimiseen ja leikkaamiseen, jos jotain sellaista vaivaa paljastuisikin. Niin kauheaa kuin se onkin, kun on kyse Emmasta.

Toinen näyttelykäynti 17.5.2012

Kirjoitetaas tämäkin näyttelyarvostelu tänne, kun menin Sipsin varmuuden vuoksi kahteen näyttelyyn ilmottamaan. (Vaikka olisi kyllä voitu jättää parin tunnin sateessa seisoskelu väliinkin...)

Tuomari Pekka Teini.

Rotutyyppi hyvä. Kevytrakenteinen, tänään niukassa turkissa esiintyvä erittäin hienosti käyttäytyvä narttu. Oikealinjainen pää. Hieno ilme. Melko pitkä, hiemanpystyasentoinen kaula ja niukat kulmaukset edessä. Hyvä rungon pituus, hieman niukat kulmaukset takana. Kevyehkö lanne. Liikkuu takaa hieman ahtaasti. Etuliike saisi olla tiiviimpi.

NUK-H ja rodunomainen lähestyttäessä.

Sipsi oli hauskasti läpimärkä, mutta esiintyi nyt pirteämmin kuin viimeksi.

SM-tokot 9.6.2012 Kuopiossa

Josko sitä nyt vihdoin ja viimein ehtisi kirjoitella SM-toko tunnelmia blogiin asti.

Oltiin siis Golden Ringin joukkueessa ja tämä oli Sipsin kolmas alokasluokan koe. Tuomareina oli Erkki Shemeikka, Vesa Rantaharju ja Taru Torpström.

Luoksepäästävyys 10
Paikallamakuu 10
Seuraaminen hihnassa 8
Seuraaminen vapaana 8,5
Maahanmeno 8,5
Luoksetulo 9
Seisominen 0
Hyppy 9
Kokonaisvaikutus 9

Yhteensä 161 p. 1.tulos, sijoitus 53/101
Ja siten myös koulutustunnus TK1! :)

Ekassa kehässä oli luoksepäästävyys ja paikallamakuu. Viereinen koira hipsi omistajansa luo, mutta Sipsi oli ihan suht kivasti. Tuijotteli tosin johonkin ihme suuntaan välillä, en tiedä mitä se siellä näki tai oli näkevinään.

Seuraavassa kehässä oli seuraaminen hihnassa, seisomaan jääminen ja hyppy. Seuraaminen oli tosi kökköä, huomattavasti huonompaa kuin mitä treeneissä on ollut. Varsinkin alussa. Juoksussa myös jätätti tosi pahasti. Loppu meni vähän paremmin. Olin kuitenkin tuosta suorituksesta jotenkin sekaisin ja liikkeestä seisomaan jäämisessä käskin Sipsin maahan. Se ei tosin meinannut sitäkään heti totella, vaan käveli vaan mukana. Ihan kummallista....Noh, mutta siitä kuitenkin nolla. Hypylle mentäessä, Sipsi oli ihan innoissaan menossa hyppäämään ja jouduin melkein pitämään sitä pannasta, ettei se vaan varasta. Kun liikkuri kysyi, olenko valmis, Sipsi meinasi jo siinä vaiheessa rynnätä hyppyyn (kuva alla), mutta jäi kuitenkin onneksi paikalleen. Loppu meni ihan hyvin.

Viimeisessä kehässä oli vapaana seuraaminen, liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo. Seuraaminen oli vähän parempaa tai ainakin siltä tuntui (kuva alla). Liikkeestä maahanmeno oli mielestäni ihan ok, videolta katsottuna ilmeisesti vähän hidas ja tein itse ehkä siinä avun, josta tuomari rokotti. Luoksetulossa teki pienen hypähdyksen lopussa, ilmeisesti siitä lähti piste. Kokonaisvaikutuksesta kehistä 1 ja 3 tuli 9 ja kehästä 2 saatiin 8.

Ei ihan mennyt nappiin, mutta tuo liikkeestä seisominen oli täysin ohjaajan moka. Vikassa kehässä Sipsi oli ihan kivassa vireessä, mutta jotenkin vähän nuupahtanut se oli. Toki oltiin jo edellisenä päivänä ajettu Kuopioon ja päivä oli pitkä. Mutta kuitenkin nuo on aika lyhyitä suorituksia, kun tehdään vaan pari liikettä. Jos se ei tuollaista pientä pätkää jaksa, niin miten sitten jotain ylempien luokkien suorituksia.

Päivä oli kuitenkin tosi mukava ja oli kiva joukkue. Osa onnistui paremmin ja toisilla ei mennyt kaikki putkeen. Varsinkin voivoi-luokka osoittautui nimensä veroiseksi, mutta kumpikin voi-luokkalainen sai kuitenkin hienosti tuloksen.

Tässä vielä meidän joukkueen koiria ohjaajineen. :) Kaikki kuvat on ottanut Rami.

Christa Enqvistin koulutus 26.5.2012

Oltiin Sipsin kanssa Golden Ringin Superviikonlopun ensimmäisenä päivänä Christa Enqvist-Pukkilan vetämässä tokoryhmässä.

Aluksi Christa puhui vähän teoriaa. Koiran pitäisi kisaamaan mennessä olla motivoinut, osaava ja tuntea olonsa turvalliseksi. Osaava ja varma koira on myös nopea. Johtajuus kentän ulkopuolella ja selkeät säännöt lisäävät turvallisuuden tunnetta koiralle ja siten kasvattavat luottamusta. Arkielämän sääntöjä, joita Christa pitää tärkenä ovat luoksetulo heti ensimmäisestä käskystä ja nopeasti, laumakäytös, neutraali suhtautuminen vieraisiin koiriin, ei -käskyllä toiminnan lopettaminen, irtipäästäminen, paikoilleen makaamaan käyminen ja kuunteleminen (hämäyskäskyt).

Tärkeitä asioita tokossa on treenata, palkata, toistaa ja käyttää mielikuvitusta. Ohjaajalla pitää olla mielessä tavoite ja tehdä suunnitelma sinne pääsemiseksi. Asenne ja motivaatio ovat tärkeitä. Koiran olisi myös hyvä leikkiä, jotta palkkaaminen kaukana olevissa liikkeissä on helpompaa. Koiralle voi esimerkiksi laittaa tennispalloon nameja, jotka otetaan sitten ohjaajan kanssa. Asioita opettaessa olisi jo hyvä miettiä missä vireessä koira on tietyssä liikkeessä ja tähdätä siihen jo opetusvaiheessa.

Treenit on hyvä pitää lyhyinä, laadukkaina ja intensiivisinä. Liikkeet tulisi paloitella osiin ja yhdistää vasta myöhemmin kokonaisuudeksi. Koiralle on hyvä luoda mielikuvia liikkeistä ja erilaisista paikoista. Uudessa paikassa treeniä aina helpotetaan, jotta koira saa aina onnistumisia.

Koiralle tulisi opettaa myös liikkeen korjaus, että se selviää kisoissa erilaisista tilanteista. Koiralta voi vaatia suoritusta vasta, kun se osaa. Osaava, motivoitunut koira kyllä tekee osaamansa asiat. Osaavalle koiralle voi tehdä vaikeampia treenejä kartoittaakseen sen osaamista.

Christan mielestä on hyvä, jos koira saa aktiivisesta tekemisestä palkan. Esimerkiksi koira tulee sivulle, saa kehut, koira nousee ja hyppää ohjaajaa vasten, saa namipalkan. Tällöin se ei saa passiivisesta odottelusta namia, vaan aktiivisuudesta.

Jos liikkeissä tulee ongelmia, syitä on hyvä mietti. Osaako koira? Onko toistoja tehty tarpeeksi? Onko palkattu oikein? Oliko kyseessä vain vahinko? Ongelmakohtia kannattaa treenata erikseen ja yhdistää kokonaisuudeksi kun ongelma on hoidettu. Ongelman korjausvaiheessa vauhti yleensä hidastuu, mutta kun koira tietää mitä tehdä, vauhti nousee itsestään. Toki pitää myös selvittää, ettei koiralle ole selkä jumissa, nenäpunkkeja tms. minkä takia se ei pysty työskentelemään kunnolla.

Kisoihin pitää valmistautua muutenkin kuin opettamalla liikkeet. Palkattomuutta, toisten koirien läsnäoloa ja ohjaajan hermostumista on hyvä harjoitella etukäteen. Lisäksi liikkeitä kannattaa treenata eri järjestyksessä. Ohjaajalla tulisi olla mielessä oma ihannesuoritus, johon on tyytyväinen, kun koira tekee sen. Tuomarin näkemys ei ole niin oleellista.

Kisoissa kannattaa aina katsoa miten ja missä liikkeet tehdään. Silloin ei ole niin riippuvainen liikkeenohjaajasta, vaan voi keskittyä koiraan. Lisäksi kilpailuvietin löytymistä kannattaa harjoitella. Mitä tekee ennen kisaa, onko parempi että koiran kanssa tekee jotain pientä ennen kehään menoa vai tuleeko koira suoraan häkistä tms.

Viikko ennen kisaa kannattaa tehdä vain helppoja asioista ja onnistuneita treenejä kasvattaakseen koiran itseluottamusta. Tällä tavalla koiralla ja ohjaajalla on hyvä fiilis mennä kisaan. 

Sipsin treenaukset

Sipsin kanssa otettiin aluksi seuraamista. Se teki muuten ihan hyvin, mutta pari kertaa hävitti kontaktin totaalisesti ja ensin ryntäsi johonkin omille teilleen ja toisen kerrankin ihan kunnolla jäi johonkin. Christa sanoi, että kun se tekee niin se on hyvää, ei edistä tai jätätä ja on hyvällä paikalla, mutta kontakti pitäisi saada kuntoon. Eli erilaisia kontaktiharjoituksia nyt paljon erilaisissa häiriöissä. Ja sen lisäksi sille pitäisi saada odotus palkkaan yhtä suureksi eri osa-alueisiin. Nyt se tsemppasi sivuasentoon pysähdyttäessä, mutta sen pitäisi toimia myös pitkällä suoralla, käännöksissä ja täyskäännöksissä.

Seuraavaksi tehtiin noutoa. Sipsi ei tehnyt nyt sitä, että se ryntäisi kapulalle, pöhköilisi sen ottamisessa ja sitten vasta hakisi uudestaan. Sen sijaan se kyllä tiputti sen kerran palautusmatkalla. Mutta muuten sillä on hyvä vauhti hakea ja tuoda, mutta vauhtinoutoja pitäisi silti tehdä vielä paljon. Jos se pudottaa sen näissä harjoituksissa ennen naksua, niin koiran voi antaa hakea kapulan, mutta silloin siitä ei palkata. Kieltäminen ei välttämättä tässä ole hyvä asia. Tämän lisäksi Sipsillä oli vähän huono ote kapulasta, kun se tuli takaisin sivulle. Sillä on nyt liian iso odotus siitä, että kapula otetaan heti pois, kun sen tuo sivulle. Välillä pitäisikin pyytää koira kiertämään jotain tai hyppäämään tms. sen jälkeen kun se on tullut sivulle, jotta se pitäisi vielä siinäkin kunnolla. Muutenkin otteeseen auttaa, jos koira kävelee rappuja kapula suussa tai tekee kiertoa, hyppyä tms.

Viimeisenä tehtiin vielä kaukokäskyjä. Näissä olisi tärkeä opettaa koiralle se missä sen painopisteen pitää kulloinkin olla, jotta se pystyy suorittamaan liikkeen. Maasta seisomaan noustessa koira ei saa laittaa etujalkoja liian eteen (ei hissinä vaan etujalkoja voi siirtää vähän taakse), jotta se pystyy siitä menemään taaksepäin maahan. Koiralle voi näyttää jotain kasvoilmettä ennen kuin tekee jonkun tietyn liikkeen, jolloin se oppii jo hieman ennakolta siirtämään painoa. Sipsillä on lisäksi maasta istumisessa tapana jättää etujalat vajaaksi ja tässä pitää olla tarkkana kriteereistä. Kuvassa Christa näyttää miten Sipsin pitäisi nostaa yhdellä kertaa etutassut maasta istuvaan asentoon. Kuvan on ottanut Rami Vuorenmaa.

Oli tosi mukava päivä, kivaa porukkaa ja hyvä kouluttaja. Päästiin jopa juomaan kuohuvaa kouluttajan edellisen viikon MM-voiton kunniaksi. Harmi, kun seuraavana päivänä oli näyttely, enkä päässyt silloin enää koulutukseen. Sipsi otti tosi rennosti, mutta teki kuitenkin ihan kivasti hommia, vaikka oli aika kuuma päivä.

Näyttelyssä käymässä

Sipsi ekaa kertaa näyttelyssä 27.5.2012 Järvenpäässä. Tuomarina Sande Siv Norjasta.

Arvostelu:
Very good size, still look a bit unmatured, well shaped head, good neck, streight upper arm, no fore chest, a bit light in bone, would like to see more coat, would like to see move more efficient, absolutely adorable temperament.
Laatuluokka: NUO-H ja suhtautuminen tuomariin oli rodunomainen.

Möllitokoilemassa taas vaihteeksi

Eilen treenattiin kokeenomaisesti ja kaikki meni hyvin, mutta lähdettiin nyt sitten kuitenkin vielä tänään harjoittelemaan kisatilannetta möllitokoon. Saatiinkin odotella omaa vuoroa muutama tunti, kun mölliluokassa oli reilusti osallistujia ja oltiin omassa luokassakin vasta 7. koira. Sipsi otti tosi rennosti omalla alustallaan, mutta kun lähdettiin tekemään se oli heti valmiina.

Möllitoko Hyvinkää 17.5., tuomarina Anu Vihervaara

Luoksepäästävyys 10
Paikallamakuu 10
Seuraaminen hihnassa 10
Seuraaminen vapaana 10
Maahanmeno 10
Luoksetulo 10
Seisominen 10
Hyppy 10
Kokonaisvaikutus 10
Yhteensä 200 p. 1.tulos, sijoitus 1/9

Pikkuisen tylsän näköinen rivi, mutta aivan huippua kyllä! :D Sipsi teki tosi hienosti, ainoastaan pari pikkujuttua tuli, vähän nuuhki maata paikallamakuussa hetken aikaa ja kerran korjasi etujalkojen asentoa. Seuraamisessa menetti ehkä kerran kontaktin, mutta paikka oli nyt taaempana ja tarpeeksi lähellä. Tuomari tuli jopa kokeen jälkeen kysymään, että miten oon opettanut sille noin hienon seuraamisen. :D Ja liikkuri kysyi, että onko se käyttölinjainen. Liikkeestä maahanmenon loppuasennon se ennakoi ihan hiukan, siitä olisi ehkä voinut jopa puoli pistettä vähentää, mutta tuomari ei tainnut raaskia rikkoa hienoa kymppisuoraa. 

Eilisissä treeneissä tehtiin tunnaria, joka meni hyvin, kerran otti väärän suuhun, mutta muuten etsi kiltisti omaa lähistölle piilotettua kapulaa. Nyt pitää vaan piilottaa myös muiden eteen ja ihan lähelle, kun meinasi joka kerta etsiä sitä aika kaukaa. Ruutuun meni hyvin alustalle, mutta ilman sitä tuppaa edelleen menemään heti nauhan taakse. Noudot teki hyvin ohjatun kapulalla ja väliin tein myös metallin ja sorvatulla kapulalla (treenikaverin) ja nekin sujui. Lisäksi tein metallilla kiertoa ja piti sitä tosi nätisti.

Valmennusrenkaan koulutuksessa

Oltiin Sipsin kanssa valmennusrenkaan järjestämässä koulutuksessa, jossa oli neljä eri "rastia", joissa jokaisessa eri kouluttaja ja sai valita jokaiseen eri liikkeen, jota treenata.

Ekalla rastilla kouluttajana Tesu Åberg. Otettiin seuraamista. Sipsi oli kovin innoissaan, joten edisti ja poikitti. Myös sivuasento on vähän edessä. Harjoiteltiin sitä sitten niin, että ohjaan sen parempaan sivuasentoon ja olen tarkkana sen kriteereistä. Sitten sanon seuraa, mutta en lähde liikkeelle, vaan Sipsin pitää odottaa nätisti. Ongelmana tässä on se, että meillä on vain yksi käsky tähän, seuraa, joka tarkoittaa sekä sivuasentoa, että seuraamista. Näin Sipsi ei oikein tiedä, pitääkö sen korjata asentoa, vai odottaa, että lähdetään. Mutta ainakin tuo rauhallinen lähtö paransi tosi paljon sitä edistämistä ja samalla myös poikittamista. Palkan voi antaa oikealla kädellä selän takaa.

Tokalla rastilla kouluttajana Riitta Jantunen-Korri. Tehtiin kaukokäskyjä. Läheltä tehtynä seisomaan nousut maasta ja istumasta on ok, joskin etujalkoja vielä jonkin verran teputtaa. Pitää muistaa palkata aina vain silloin, kun kaikki neljä jalkaa on paikoillaan. Seisomasta istumaan on ok, mutta seisomasta maahan on hankalampi. Tähän voi ottaa avuksi kosketuskepin tai nenätargetin (ei olla sellaista ikinä tehty), jotta ei tarvi niin paljon kädellä avustaa. Myös kahden käden namit on ok, mutta käsien pitää olla keskenään samassa linjassa pystysuorassa tasossa, ettei tule liikettä etutassuilla (nyt väisti kättä).

Istumasta maahanmenot on teknisesti oikein, mutta kun olen lisännyt matkaa, Sipsi saattaa jumahtaa jompaan kumpaan asentoon. Näihin kokeiltiin sellaista, että sanon Sipsille höpsistä, nyt meni pieleen tms. ja sen jälkeen käännän sille selän ja ignooraan sen joksikin aikaa täysin. Tähän mennessä olen mennyt sen luo ja aloittanut uudestaan, mutta Sipsi on ilmeisesti kokenut senkin palkitsevana. Nyt sillä oli hieman vaikeuksia ymmärtää, että sen pitää pysyä siinä asennossa, mutta joidenkin toistojen jälkeen se alkoi tehdä pyydetyn asian, kun ignooraamisen jälkeen tein hieman helpotettuna istumaan nousun. Lisäksi sen kriteereissä pitää olla tarkkana, jotta nostaa jalat täysin suoraan. Nyt jää välillä vähän liian alas.

Kolmannella rastilla kouluttajana Katariina Kainulainen. Aluksi otettiin paikallamakuut ryhmässä, ne meni ongelmitta. Sitten tehtiin ruutua kosketusalustalla. Sipsi on oppinut sen hyvin ja oli erinomaisen innoissaan. Melko paljon saa kosketusalusta vielä olla mukana, jotta todella alkaa mennä ruudun takaosaan suoraan. Vaihtelua palkan antopaikkaan, välillä saa tulla hakemaan kädestä, välillä heitto suoraan ruutuun, välillä ruudusta pois, jolloin saa hakeutua takaisin alustalle. Lähettämistä erimittaisilta matkoilta, välillä ihan lyhyeltä, välillä pidemmältä.

Sitten otettiin vielä noutoa, kun aikaa riitti. Sipsillä on siinä tullut sellainen ongelma, että vauhtinoudossa lähtee kyllä innolla, mutta ei otakaan kapulaa, vaan on niin kiireellä lähtemässä takaisinpäin, että juoksee kyllä reippasti kapulalle, on ottavinaan sen, mutta kääntyykin takaisinpäin ilman ja vasta sitten taas kapulalle ja ottaa sen. Lyhyemmällä matkalla ottaa kapulan hyvin. Otetaan nyt sitten kuurina tuota pelkkää nostoa läheltä ja kauempaa ohjatun noudon kapulalla, joka on helpompi nostaa. Myös muita noutotreenejä, kuten kiertoa, hyppyä, eri asentoja kapula suussa jne. pitäisi treenata.

Neljännellä rastilla kouluttajana Sanna Viitanen. Otettiin luoksetulon stoppeja tolpan kiertämisen kautta. Ollaan kiertoa jonkin verran nyt treenattu, mutta se ei ole tuntunut kovin hyvin menevän Sipsille päähän, nyt kuitenkin teki sitä tosi hienosti ja pysähtyikin hyvin. Täytyy vaan paljon tuota treenata ja muistaa heittää palkka samalla kun pysäyttää (apuohjaaja auttaisi tässä). Ja paljon sitten pelkkää kiertoa. Lisäksi täytyy ehkä nyt kokeilla, kokisiko Sipsi pallon tarpeeksi palkitsevana, kun on nyt alkanut enempi kotonakin palloilla leikkimään. Pallolla kun olisi tässä liikkeessä paljon helpompi palkata.

Sää ei oikein suosinut, oli aika tuulista ja iltapäivästä alkoi tihkuttaakin, joten vähän meinasi olla kylmä välillä. Mutta muuten tosi kiva koulutuspäivä, Sipsi oli tosi innoissaan ja tuntui, että sai tarpeeksi neuvoja, kun oli useampi eri kouluttaja ja eri rasteja joissa ryhmän mukana kierrettiin (ryhmässä 4 koiraa).

Tunnarikoulutuksessa 9.5.2012

Oltiin eilen Pääkaupunkiseudun Kultaisten järjestämässä kuukausikoulutuksessa, jonka aiheena oli tunnari. Kouluttajana oli Raija Kauppinen.

Raija näytti aluksi omalla koirallaan miten on harjoitellut. Koira ensin haki kapulaa piilosta kauempana häiriökapuloista, sitten hieman lähempänä ja viimein niin, että oli lehtien alla piilossa muiden kapuloiden keskellä. Hän sanoi, että varsinkin noutajilla on tapana vaan napata joku suuhunsa, eivätkä aina jaksa keskittyä siihen etsimisosuuteen.

Sitten teimme omien koirien kanssa treenejä. Sipsi selvästi hahmottaa tunnarin etsimisen piilosta. Tehtiin muutama harjoitus tätä ja sitten laitettiin kapula piiloon muiden kapuloiden keskelle. Tässä vaiheessa Sipsi toi kaksi kertaa väärän kapulan, joten siirrettiin oikea kapula hieman kauemmas muista.

Välissä toinen koulutuksessa ollut koirakko teki omalla koirallaan ja otin sitten Sipsin uudestaan. Nyt tein kolme onnistunutta hakua, niin että viimeisen kerran oma oli ihan lähellä muita (mutta ei kuitenkaan niiden keskellä). Parilla viimeisellä kerralla Sipsi kävi haistelemassa häiriökapuloita, mutta palasi etsimään omaa. Joten nyt vahvistan tuota mielikuvaa, että se oma pitää etsiä nenää käyttäen, vaikka niitä häiriökapuloita olisi lähistöllä. Tässä olen varmaan edennyt liian nopeasti, kun alkoi hakemaan sitten vaan jotain sekalaista kapulaa.

Möllitokoilemassa taas

Sipsin ja Emman kanssa möllitokoilemassa Munkkiniemessä 5.5.2012. Sipsi AVO- ja Emma VOI-luokassa. Tuomarina toimi Mirjam Kallio.

Sipsin pisteet:
paikallamakuu 8
seuraaminen 9,5
maahanmeno 10
luoksetulo 5
seisominen 7
noutaminen 8
kauko-ohjaus 0
hyppy 0
kokonaisvaikutus 10
Yhteensä 118, 3. tulos

Ja kootut selitykset. Paikallamakuussa ei mennyt ekalla käskyllä maahan. Seuraaminen oli innokasta, mutta edelleen vinoa ja edistää. Intoa nyt oli kuitenkin mukana ja kyllä tuo jo oli parempaa kuin aiemmin. Luoksetulossa ei pysähtynyt, mutta ei olla kyllä sitä kauheasti vielä treenattukaan. Seisomaan jäi hyvin, mutta kääntyi kun menin taakse, vaikka sitä on kyllä koitettu treenata, oli vaan ehkä vähän liikaa energiaa luoksetulon jäljiltä. Noutamisessa meinasi unohtaa ottaa kapulan mukaan, kun oli niin kova vauhti ja into. Kauko-ohjauksessa ei noussut ekalla käskyllä istumaan, muuten meni hyvin, mutta 0, koska nousi ylös ja tuli vastaan, kun olin menossa sen luo. Tätä ei kyllä olla yhtään treenattukaan.

Hyppy oli sitten kaiken huippu. :D Hyppäsi hyvin, meni hyvin istumaan, sitten annoin uuden hyppy käskyn ja Sipsi hyppäsi mun luo, mutta ei vissiin keksinyt mitä sitten olisi pitänyt tehdä, joten hyppäsi takaisin. Tässä vaiheessa omistajan pokka petti ihan täysin, kun muutenkin siinä oli ollut pitelemistä, kun Sipsillä oli niin kovasti intoa ja virtaa. Otettiin hyppy vielä uusiksi ja kun annoin käskyksi tule, niin se se sujui hyvin. Kokonaisvaikutus siis noin hyvä, koska intoa oli. :) Ja tuomari on kouluttanut mua ja edellisiä koiria joskus aiemmin ja sanoi, että mun kaikki koirat on tämmöisiä samanlaisia ja siitä tuli kyllä hyvä mieli. Ainakin meillä on hauskaa, jos ei aina taitoa olekaan. :) 

Emmalla riitti myös intoa.
paikallamakuu 10
seuraaminen 8
istuminen 10
luoksetulo 7
ruutu 0
hyppynouto 8
metallinouto 10
tunnistusnouto 0
kauko-ohjaus 8
kokonaisvaikutus 10
Yhteensä 209

Paikallamakuussa Emma nousi ennen käskyä, mutta koska se oli EVL:n mukaan tehty (yksittäin) niin tuomari ei vähentänyt pisteitä. Seuraaminen oli innokasta, mutta perusasentoja ei meinannut malttaa tehdä ja ne oli vinoja. Johtuen varmaan kyynär- ja selkävaivoista. Luoksetulossa ennakoi liikkurin käskytyksen ja pysähtyi aika hitaasti. Ruutuun meni, mutta oli ulkopuolella, olisi pitänyt ohjata uudestaan, mutta en sitten jotenkin tajunnut että ei ole kunnolla ruudussa. Lisäksi ennakoi siinä seuraamiseen tulon.

Hyppynoudossa puri kapulaa ja hipaisi estettä palautuksessa. Tunnarissa otti väärän suuhun, sylki sen ja toi oikean. Eli sama ongelma mikä aiemminkin. Kaukoissa sekoitin itse istumisen ja seisomisen, joten ei tehty ihan oikeita liikkeitä, mutta siitä ei vähennystä, seisomasta maahan tuli vähän eteenpäin.  Mutta kokonaisvaikutus Emmallakin 10, koska oli niin tohkeissaan ja intoa täynnä. :) Toivottavasti saisi tuon selän vielä sen verran kuntoon, että pääsisi vielä kokeilemaan sitä VOI1:stä.

Ylipäätänsä tosi kiva fiilis jäi, kun kumpikin oli intoa täynnä ja teki parhaansa. :)