Psyykkinen valmentautuminen koiraurheilussa -luento 8.12.

Olin kuuntelemassa Vappu Alatalon luentoa "psyykkinen valmentautuminen koiraurheilussa". Luento järjestettiin Messarin näyttelyn yhteydessä 8.12.

Aluksi oli puhetta siitä, että koira on elävä kisaväline, johon vaikuttaa erilaiset tunnetilat, kuten pelko ja jännitys. Vertailuksi otettiin sukset. Niiden kanssa ei joudu tämmöisiä asioita miettimään, vaikka toki hiihtäjällä voi olla tietyt lempisukset ja onhan suksissakin eroja. Niihin ei kuitenkaan ohjaajan tunnetila vaikuta. Koiran kanssa kisatessa yhteistyö koiran ja ohjaajan välillä on onnistumisen edellytys. Ohjaajan tulee tuntea oma koiransa ja pystyä tulkitsemaan oman koiran käytöstä.

Seuravaksi puhuttiin vireystilasta. Vireystilalla on merkitystä sekä ihmisellä että koiralla. Näiden vireystilojen tulisi synkata. Vireystila ei saa olla liian matala, eikä liian korkea. Ihmisen on monesti helpompi säätää omaa vireystilaansa kuin hallita koiran vireystilaa. Jos koira on esimerkiksi helposti tosi korkeassa vireessä, ohjaajan pitää ehkä tasapainottaa tilannetta olemalla matalammassa vireessä. Virettä tulisi myös osata nostaa tai laskea tarpeen mukaan. Lisäksi olisi hyvä, jos olisi selkeys siitä, mikä on itselle ihanteellinen vire.

Vireystila vaikuttaa suorituksessa moneen osa-alueeseen. Näitä ovat:
-keskittyminen, tarkkaavaisuus
-päätöksenteko
-ajatukset, ajattelutavat
-itseluottamus / rohkeus
-optimismi
-tunnetila
-fyysinen suoritus
-jaksaminen

Sitten oli puhetta suorituksen vakioimisesta. Esimerkiksi ensimmäinen puoli vuotta voisi olla pelkkää kisatilanteen treenaamista, johon ei asettaisi mitään pistetavoitteita. Koiran ja ohjaajan toiminta kokeessa vaikuttaa toisiinsa. Jos esimerkiksi koira toimii tietyllä tavalla, se vaikuttaa ohjaajaan ja sitten taas koira käyttäytyy eri tavalla ohjaajan käytöksen mukaan. Tokokokeessa on myös suoritusten aikana ja välissä paljon tyhjää aikaa. Ohjaajan pitää miettiä miten pitää ajatukset kasassa ennen seuraavaa suoritusta. Kannattaa yrittää miettiä paras suoritus, jos ajatukset meinaa karata.

Seuraavaksi käsiteltiin jännitystä. Jännittämistä voi olla sopivassa määrin (vrt. sopiva viretila), mutta sitä voi myös olla liikaa, niin paljon, että se haittaa suoritusta. Haitallinen jännitys voi aiheuttaa viretilan nousun liian ylös tai laskun alas. Se voi myös aiheuttaa sen, että keskittyminen hajoaa tai väärät ajatukset tulevat päähän. Lisäksi voi tulla epämiellyttäviä tunteita tai fyysisesti hutera olo. Jos haitallista jännitystä on liikaa, suoritus ei onnistu. Jännitykseen voi vaikuttaa itsetuntemuksella (mikä minua jännittää) ja työllä ja siten saada sen hallintaan.

Ahdistus vaikuttaa suoritukseen monin tavoin. Voi tulla väsymystä ja hengästymistä, huomiokyky voi kapeutua tai tarkkaavaisuus mennä vääriin asioihin (tulee virheitä tai turhaa varmistelua). Lisäksi muisti voi syöttää vaan kielteisiä asioita ja tehdä väriytyneitä tulkintoja tilanteista. Ajattelu vääristyy ja siitä tulee joustamatonta.

Viimeisenä ehdin kuunnella vielä tavoitteen asettelusta. Tavoite voi olla tulostavoite tai suoritustavoite. Itse suoritukseen lähdettäessä pitäisi aina olla mielessä ainoastaan suoritustavoite. Pidempiaikainen unelma voi olla mielessä ja tavoitteena, jotta sitä kohti pääsee, mutta kullakin hetkellä on paras keskittyä itse tehtävään.

Lempäälässä kokeilemassa

Käytiin sitten Lempäälässä asti hakemassa kakkostulos ja vielä kamalassa lumituiskussa ajettiin. Onneksi oli Rami kuskina, vähän jännitti välillä, kun pöllysi lumi sen verran, ettei meinannut nähdä mitään.

Toko AVO, Lempäälä 2.12.2012, tuomarina Rolf Björklund.

Paikallamakuu 8
Seuraaminen 9
Maahanmeno liikkeestä 7
Luoksetulo 5
Seisominen liikkeestä 6
Nouto 10
Kaukokäskyt 6
Hyppy 10
Kokonaisvaikutus 9

Yhteensä 150 p. 2. tulos

Paikallamakuussa oli mielestäni hyvin kuulolla etukäteen, mutta sitten ei kuitenkaan mennyt maahan ekalla käskyllä vaan nytkähti vaan vähän alemmas ja jouduin sanomaan toisen käskyn. Itse makuu hyvin ja samoin sivulle nouseminen. Seuraaminen oli tosi kivan tuntuista Sipsin seuraamiseksi. Ihan parasta mitä se nyt osaa.

Liikkeestä maahanmeno meni muuten hyvin, mutta pomppasi istumaan jo kun olin tulossa takaa sen viereen. Luoksetulossa juoksi hyvää vauhtia suoraan viereen, eikä edes hidastanut pysäytyskäskystä. Liikkeestä seisomisessa jäi suht alussa kokonaan ennakoimaan jättöä, sitten teputti jaloilla kun lähestyin sitä ja olisikohan ehtinyt vielä istua perusasentoonkin ennen liikkurin käskyä. Kaukokäskyissä nousi ekalla seisomaan ja yhden kerran taisi tulla kaksoiskäsky. Ja olisiko vielä noussut perusasentoonkin ennakoiden. Hyppy ja nouto sentään meni just niinkuin piti.

Eli jotain parannusta viime kertaan, mutta nuo ennakoimiset söi taas pisteitä harmittavasti. Tuomari kehui ohjaamistani ja Sipsin kanssa oli tosi kiva fiilis mennä tekemään, kun se teki innokkaasti ja hyvin (noita muutamia virheitä lukuunottamatta). Ei ollut kuitenkaan mitenkään pahasti ylivireessä, ryntäämässä mihinkään ja sain hyvin virettä laskettua itse liikkeisiin (paitsi tuohon luoksetuloon, jota ei selvästi olla tarpeeksi treenattu). Nyt vielä kun noihin jääviin keksisi jonkun keinon. Hyvä fiilis kuitenkin jäi, vaikka vähän harmittikin, ettei sitä TK2:sta saatu.

Treeniä nuorten koirien tokorinkiläisten kanssa, osa 2

Toinen kerta Klaukkalassa treenit tällä porukalla. Tosin porukkamme oli kutistunut kolmeen, mutta saimme sitten Lauran ja Emmin kanssa treenailla oikein ajan kanssa, kun halli oli varattu kahdeksi tunniksi.

Teimme lauantaina oppimiamme juttuja. Aluksi ruutua targetilla. Ekalla kerralla Sipsi katseli johonkin ihan muualle, eikä ollut ollenkaan menossa ruutuun. Laura kävi näyttämässä sen ja sen jälkeen meni hyvin ja suoraan targetille. Otin muutaman toiston ja juoksi joka kerta hyvin ruudun takaosaan asti. Sitten viimeinen toisto ilman targettia ja silti meni hyvin.

Seuraavalla vuorollamme tein ohjattua noutoa. Siihenkin otin oppia lauantaina, vaikka ei itse sitä tehtykään ja tehtiin nyt niin, että haettava kapula oli selvästi lähempänä merkin linjaa kuin keskikapula. Ekalla kerralla Sipsi haki keskikapulan, mutta kun sitä laitettiin vähän taaemmas ja itse menin hieman enemmän haettavaa kapulaa kohti, niin loput toistot Sipsi haki oikean. Kovin nopeasti se ei kapuloita hakenut ja välillä ottikin vähän huonosti, mutta se johtui varmaan siitä, kun ei oikein tiennyt mikä on homman nimi.

Kolmannella vuorollamme tein tunnarin. Tehtiin isolla kasalla ja vähän lyhyemmällä matkalla. Sipsi nuuhki hyvin, tosin meinasi ottaa omasta viereisen, mutta kuitenkin päätyi sitten omaan. En ottanut enempää toistoja.

Sitten tein vielä kokeenomaisen setin, jossa oli seuraaminen, seisomaan jääminen, luoksetulo, nouto ja hyppy. Seuraaminen oli Sipsin tasoista, varsinkin käännökset on vielä hakusessa. Seisomaan jäämisessä tuli kaikki meidän kesto-ongelmat esiin, eli teputti (tosin oli ottanut myös askelia, mikä ei ole tavallista!), kääntyi ja teputti kun tulin viereen. Luoksetulo ei ollut kovin jämäkkä, mutta pysähtyi kuitenkin. Nouto oli ihan ok, tosin kun ei ollut oikeaa kapulaa, niin heitto oli vähän lyhyt. Hyppyyn ei lähtenyt ekalla, ei jotenkin vissiin huomannut, että se hyppy oli siinä. Kuuntelin "tuomarin" (Laura) kommentit ja kehuin ja silittelin Sipsiä. Sitten menimme hakemaan loppupalkan yhdessä.

Tein vielä vähän hyppyä ja nyt hyppäsi joka kerta hyvin. Samoin seisomaan jäämistä ja siinä pysähtyi hyvin ja ei teputellut. Jotenkin kyllä tuntuu, että kokeessa tekee sen taas, kun on korkeammassa vireessä. Seuraamista katsoin vähän peilin kanssa ja onhan se nyt parempaa kuin joskus aiemmin, mutta en ole kovin tyytyväinen siihen edelleenkään. Tein myös kaukokäskyjä, kun nyt kun olen ottanut paljon seisomaan nousua, niin istuminen on vähän kärsinyt ja meinaa välillä nousta seisomaan tai sitten ei nouse ollenkaan. Pitää sitä vielä tällä viikolla tehdä.

Nuorten koirien tokoringin koulutus 24.11.2012

Toinen kerta kun tavattiin nuorten koirien tokoringin kanssa. Olimme Porvoossa samassa hallissa kuin viimeksi. Tällä kertaa kouluttajina olivat Riitta Jantunen-Korri ja Jessica Svanljung. Kaikki 9 rinkiläistä olivat paikalla, joskin yksi vain kuunteluoppilaana. Silti tuntui, että ehdittiin tehdä enempi kuin viimeksi, kun teoriaan ei mennyt niin paljon aikaa ja koulutusosioihin jokaiselle oli varattu 10 min ja sitä seurattiin munakellolla.

Teoriaosuudessa puhuttiin suhdekoulutuksesta. Eli kyse on siitä, että koira palkkautuu pelkästään ohjaajan kehuista. Koira ei tietenkään voi palkkautua niistä, jos ei pidä ihmistä arvossa. Joten suhteen pitäisi olla yleisesti ottaen kunnossa, jotta koiraa pystyy palkitsemaan pelkillä kehuilla. Suhdekoulutusta voi kokella opettamalla koiralle vaikka jonkun tempun täysin ilman nameja tai leluja (edes taskuissa).

Kokeilin kotona opettaa Sipsille tuolin ympärillä pyörimistä (etujalat tuolilla) ja hyvinhän se oppi. Toisaalta kun sitä on muutaman vuoden palkinnut nameilla aina harjoitellessa, niin kyllähän sillä on vahva odotus siitä, että jossain vaiheessa myös sen fyysisen palkan saa. Sinänsä monesti kyllä turhan usein palkkaa heti sillä namilla, kun voisi vahvistaa ensin sitä oikeaa asiaa kehumisella.

Koiran pitäisi palkatessa olla aktiivinen ihmistä kohtaan, vasta sitten se saa namin tai lelun. Koiralla pitäisi myös olla palkkaamissana, mikä tarkoittaa sitä, että palkka on tulossa. Silloin koira myös aktivoituu pelkästä sanasta.

Treeneissä pitäisi harjoitella erilaisia keinoja säädellä viretilaa. Eri koirilla toimii eri keinot. Kun tietää millä keinoilla omaa koiraa voi nostaa tai laskea, sitä voi käyttää myös koetilanteessa. Treeneissä pitäisi olla samat keinot käytössä kuin kokeessa, jotta koetilanne ei olisi niin erilainen. Kehuista ilahtumisessa koiralle on opetettava miten paljon se saa ilahtua. Se ei esimerkiksi saa alkaa haukkumaan.

Lisäksi oli puhetta siitä, että itse liikkeiden lisäksi pitää muistaa harjoitella sitä, mitä tekee liikkeiden välillä. Koiran ja ohjaajan pitää olla yhteisessä kuplassa ja myös välien pitää sujua. Joskus välit voivat olla pitkiäkin ja silloin pitäisi tietää mitä tehdä. Välillä on hyvä harjoitella myös "ärsyttävää" liikkeenohjaajaa, joka tekee virheitä ja käy välillä viemässä ja tuomassa tavaroita rasittavan hitaasti.

Ensimmäisellä kierroksella, kun kumpikin kouluttaja ohjasi yhdessä, harjoittelimme ruutua. Sipsi teki juuri niin kuten se yleensä tekee, eli juoksi hyvällä vauhdilla ruutuun, mutta pyörähti etunauhan luona, eikä mennyt kovin syvälle ruutuun. Tähän voisi ottaa nyt avuksi targettikuuriin, jotta muistaa taas paikan paremmin. Jatkossa aina jos näyttää, ettei mene hyvin taakse, voi ottaa targettia takaisin ja sitten kun taas menee tarpeeksi syvälle tehdä ilman sitä.

Seuraavalla kierroksella teimme Riitan kanssa tunnaria. Koska Sipsillä on nyt tullut kapuloiden tarkastamista, niin sitä voisi harjoitella isolla määrällä tunnareita. Silloin ei todennäköisesti ala tarkistamaan ja joutuu myös työskentelemään pidemään, joten ei voi pitää niin kovaa kiirettä. Lisäksi olisi tärkeää saada sille nyt paljon toistoja sopivassa vireessä, jotta oppii toimimaan siinä. Joten voi olla vielä parempi palata taaksepäin, esim. lyhyempään matkaan ja tehdä piilotuksia välillä. Sitten kun alkaa osata, niin välillä vaikeampia ja myöhemmin kun osaa kunnolla työskentelyä voi harjoitella tyhjillä kasoilla.

Viimeisellä kierroksella teimme Jessican kanssa liikkeestä seisomista ja kaukokäskyjä. Sipsi teki nyt aika nätisti liikkeestä seisomisen, ei kääntynyt tai teputellut yhtään kun menin taakse. Oli aika sopivassa vireessä, mutta pitää harjoitella tuossa erilaisia juttuja, kuten että pystyn laittamaan kädet taskuun (alkoi teputtaa kun odotti palkkaa), erilaista liikkumista, namien heittelyä maahan ym. Kaukokäskyt teki aika kivasti, pitäisi vaan nyt viedä niitä eteenpäin. Seisomisesta maahan pitäisi nenätargetin tekemisessä olla säännöt, niin että tekee vain käskystä ja käsimerkistä, jotta siinä voi edetä. Seisomisessa ei teputtanut nyt, siinäkin voisi tehdä noita erilaisia pysymistreenejä.

Lopuksi teimme vielä yhden paikallamakuun. Sipsi katsoi taas liikkuria kun hän oli meidän kohdalla, mutta odotin kunnes se katsoi takaisin minuun, jolloin se meni heti käskystä maahan. Takaisin istumaan noustessa en ole varma nousiko se jo liikkurin käskystä ylös. Näitä täytyy vielä harjoitella.

Sipsi odottaa omaa vuoroaan

Treeniä nuorten koirien tokorinkiläisten kanssa, osa 1

Oltiin eilen Klaukkalassa Kennelliiton tiloissa treenaamassa kolmen nuorten koirien tokorinkiin kuuluvan kanssa. Aikaa oli kaksi tuntia, joten ehdittiin tehdä kunnon treenit.

Aloitettiin paikallaoloilla. Istumisessa Sipsi oli meinannut nuuhkia ja samalla liikuttanut toista tassua. Makuussa tuijotti edessä olevaa liikkuria ja ei mennyt ekalla käskyllä maahan.

Ekana liikkeenä tehtiin liikkeestä seisomaan jäämistä ja seisomassa paikallaan pysymistä. Laitoin kupin eteen, jossa oli lihapulla. Sipsi oli jotenkin tosi jännittynyt tai kiihkoissaan tuosta ja sillä oli tosi vaikea keskittyä olemaan paikallaan. Välillä liikutti jotain tassua vaan ihan vähän, mutta sitten välillä kääntyi ihan kunnolla. Tätä pitää selvästikin tehdä vielä paljon lisää.

Sitten tehtiin ruutua. Ekalla kerralla meni aika nätisti ruutuun, mutta kun otin toisen toiston, jäi ihan ruutunauhan etuosaan, osaa siitä kyllä itse korjata taaksepäin, mutta kun haluisin sen juoksevan suoraan taaemmas! Enkä ainakaan oppivan, että ensin käännytään siinä ihan nauhalla ja sitten korjaillaan. Laitoin sitten taakse kosketusalustan, mutta silti Sipsi tarjosi aina ensin ruutunauhan takana olemista ja vasta sitten tajusi mennä alustalle. Tehtiin varmaan kolme toistoa ja sitten viimein Sipsi meni suoraan sinne taakse. En tiedä miten tästä etenisi.

Sitten pidettiin tauko ja sen jälkeen otettiin hyppynoutoa. Jos olen suorassa ja heitän suoraan Sipsi tekee hyvin. Mutta jos kapula on vinossa tai minä olen vinossa, niin Sipsi menee herkästi suoraan kapulalle. Jos kiellän sitä menemästä tai joku ottaa kapulan pois, se menee ihan lukkoon ja ei tee mitään. Sain sen nyt kuitenkin kädellä näyttämällä hyppäämään tämmöisen "lukon" jälkeen ja sen jälkeen menikin hyvin ja se hyppäsi joka kerta.

Jossain välissä teimme vähän seuraamista, kun oli kiva iso peili. Ei tosin seuraaminen kovin hyvältä näyttänyt, vaikka onhan siellä hyviäkin pätkiä joukossa. Kääntymiset sujuu suht kivasti ja korjaa aina pysähdyksissä. Ehkä pitää vaan jatkaa tehden paljon näitä.

Sitten otettiin tunnaria niin, että Laura toimi liikkurina. Eka kerta meni niin, että tarkasti kaikki hyvin ja nosti oikean, mutta pudotti sen ja kävi uudestaan tarkastamassa muut. Kokeiltiin sitten laittaa sen verran paljon muita kapuloita, että ei pystyisi jokaista tarkistamaan. Nuuhki aluksi hyvin, mutta sitten ilmeisesti usko petti ja alkoi tuomaan vääriä. Laitoin sen hetkeksi tauolle ja kävin koskemassa kapulaan uusiksi niin että Sipsi näki sen. Sen jälkeen se hakikin sen hyvin (lähetin lyhyeltä matkalta). Otettiin vielä kolmas kerta niin, että laitoin itse sen oman kapulan joukkoon ja lähetin lyhyemmältä matkalta. Tämä meni hyvin ja lopetettiin tähän.

Otin vielä muutaman luoksetulon stopin lyhyeltä matkalta ja suoraan lihapullan heittämällä. Ja vähän kaukojakin tuli otettua. Ja sitten vielä ihan lopuksi uudet paikallaolot. Tuossa Sipsi meni lopussa maahan istumasta, ei tainnut enää jaksaa keskittyä. Ja paikallamakuussa ei taaskaan mennyt maahan, kun liikkuri (Rami) tuli eteen sanomaan käsky.

Huh, oli kyllä rankka treeni ja Sipsi oli tuon jälkeen ihan poikki. Mutta kivasti kuitenkin jaksoi noinkin pitkään tehdä, vaikka välillä siis toki pidettiin taukoja, ettei se nyt ihan kahta tuntia hommia tehnyt. :D

Ohjattua noutoa ja ruutua kentällä + kotitreeniä

Eilen päätin lauantain kunniaksi lähteä kentälle, kun kerrankin valoisan aikaan ehtii johonkin. Sain liikkureiksi pienet kaverit Neelan (5 v.) ja Tiituksen (6 v.). Aluksi otin pari kertaa ohjattua noutoa niin että pikkuapurit vei kapulat vuorotellen eri puolille. Sipsi haki nätisti kummatkin, tosin oikeassa sillä oli pieni mietintätauko, en ole varma katsoiko sen viennin, mutta haki kuitenkin sitten hyvin.

Sitten päästin apurit viereiseen leikkipuistoon ja tein Sipsin kanssa vähän merkkiä, jonka se teki aika kivasti, vaikka ei sitä olla kauheasti ikinä treenattu. Sitten merkiltä ruutuun ja sekin meni ihan kivasti, joskin taisi mennä takareunan yli, mutta parempi sekin kuin liian lyhyeksi jääminen.

Sitten vielä kunnon seuraamispätkä ja siitä palkkakupille. Seuraaminen tuntui aika kivalta, eikä edistänyt kauheasti. Otin paljon kääntymisiä ja siitä suoria pysähdyksiä. Juoksu ja hidas käynti tuntuivat myös aika kivoilta. Peruuttamista ollaan harjoiteltu sisällä, mutta se ei ole vielä sillä mallilla, että sitä voisi kentälle viedä.

Kaukoja ja tunnaria ollaan tehty sisällä. Yleisesti ottaen tuo hyvin tunnarin, jos ei ole liian isoa häiriötä kiihdyttämässä (ruokakuppi). Kaukokäskyt sujuu melko kivasti, joskin se seisomasta maahanmeno on edelleen vaiheessa, Sipsi ei ymmärrä "taakse" käskyä. Nenäkosketusalustalla tekee nätisti, mutta ei kuuntele sitä käskyä hyvin ja sitten heti kun teen ilman tai muiden yhteydessä, niin lävähtää suoraan maahan tai menee taakse istumaan.

Maahanmenoa nenäkosketusalustalla

"Tein hyvin, saisinko namin?"

Tunnaria

Hieno luovutus

Treenivideoita

Parit videot tuosta viime viikolta, kun oltiin hallissa treenaamassa.

Ensin seuraamista:
http://www.youtube.com/watch?v=S5wJlGJpGMg&feature=youtu.be

Sitten hyppynouto:
http://www.youtube.com/watch?v=tyir2G_klWE&feature=youtu.be

Hyppynouto on ihan kivannäköinen ilman tuota loppua. Otettiin tunnarikin, mutta siinä Sipsi nostaa ensin väärän ja sitten vasta tuo oikean, niin ei sitä videota viitsi laittaa. Yritän nyt ottaa kaikista liikkeistä videoita ja mielellään hyviä, jotta voin tehdä mielikuvaharjoittelua ennen kokeita.

Goldenringin tokotiimi Lahti 27.10.2012

Eilen oli taas kultaisten tokoilua vuorossa. Kouluttajana oli Marko Vuorenmaa. Koiria oli tällä kertaa mukana 11 kpl, joten kovin paljon aikaa ei jokaiselle riittänyt. Ensin tehtiin yksi kierros, sitten paikallaoloja, toinen pikaisempi kierros ja sitten vielä yhdessä häiriötreenejä.

Ekalla kierroksella otettiin Sipsin kanssa jääviä. Sillähän on varsinkin seisomassa pysyminen tosi huonoa ja siihen pitäisi saada muutosta ennen EVL:ää. Itse asennothan se tekee aika hyvin, mutta se pysyminen niissä on sitten heikompaa. Teimme aluksi namialustalla niin, että se jätetään koiran eteen ja kun itse liikun ympärillä, koira keskittyisi siihen. Sipsi ei tätä ihan tajunnut, vaan silti otti tosi helposti töpöttelyaskelia. Mutta treenataan tätä ja kun oppii, niin sitten myös suuremmilla häiriöillä, esim. niin että itse juoksen sen taakse ja silti sen pitää pysyä hyvin.

Toinen mitä kokeilimme oli se, että koiraa vetäisi vähän hihnasta ja sen pitäisi silti pysyä asennossa. Kouluttaja näytti miten sitä pitäisi tehdä, mutta se ei seisomisesta onnistunut yhtään. Maahanmenosta aavistuksen paremmin, mutta Sipsi ei kyllä ole sellainen, että se pistäisi hanttiin, jos sitä vetää, vaan luuli sitten, että pitää nousta, kun kerran hihnasta vedetään. Täytyy kokeilla saako sitä tuolla tavalla opetettua.

Sitten teimme vielä niin, että minä sanon koiralle asennon ja kouluttaja yrittää houkutella sen pois siitä. Noh, kun se oli noita edellisiä juttuja tehnyt kouluttajan kanssa, niin tottakai se lähti heti sen mukaan, kun houkuteltiin. Vasta kun olin ihan sen edessä ja koko ajan vahvistin sitä käskyä, pysyi jotenkin. Näitä voisi kyllä harjoitella lisää, mutta itse näkisin jotenkin hyödyllisempänä aloittaa vähän helpommasta, niin että koira saa ensin onnistumisia ja sitten vasta vaikeuttaa sitä.

Paikallaoloissa Sipsi oli oikein hyvin, ei vaihtanut tassujen asentoa kuin kerran istumaan jäämisessä juuri kun olin tulossa sen luo. Maahanmenot meni hyvin, paitsi EVL:maisesti tehtynä ei mennyt ekalla maahan, kun kääntyi katsomaan kouluttajaa joka tuli eteen ja itse katsoin suoraan eteenpäin, joten koira ei oikein ollut kuulolla. Tätä pitää harjoitella, että joku tulee eteen ja silti koiran täytyy pitää kontakti.

Toisella kierroksella otimme seuraamisen edistämistä kun kouluttaja siitä huomautti tuossa ekalla kierroksella. Kokeilimme niin, että otan muutaman askeleen ja sitten vasempaan seis. Tätä olenkin tässä viime aikoina tehnyt ja se kyllä tuntuisi auttavan. Tosin se usein tekee siinä sellaisen intohypyn, mutta täytyy kiinnittää huomiota siihen, että palkkaa sen aina, kun kääntyy kauniisti. Sitten teimme välillä täyskäännöksiä ja siihen pysähdyksiä tai suoraan paikalleen pysähdyksiä heti kun alkoi edistää. Kouluttaja neuvoi nyt tekemään paljon sitä, että samantien joku käännös tai stoppi, kun alkaa edistää, että oppisi nyt, että sillä tavalla ei mihinkään pääse. Lisäksi voi huomauttaa koiralle, että sen pitää olla tarkkana, eikä ryntäillä miten sattuu.

Häiriötreeneissä Sipsi teki hyvin luoksetulon ryhmästä, tuli vauhdikkaasti, eikä välittänyt kun viereinen lähti omaan luoksetuloonsa. Sen jälkeen tehtiin kaukokäskyjä ryhmässä ja Sipsi ei tässäkään kauheasti reagoinut muiden tekemiseen, mutta kun kouluttaja tuli sen taakse, se alkoi katsella sitä, eikä noussut kahtena kertana ekalla istumaan. Tokalla nousi ja kolmannella kerralla nousi heti, kun kouluttaja ei enää huitonut takana. Eli tätäkin pitää treenata!

Muiden koulutuksista sain myös hyviä vinkkejä, joita kirjoittelin vähän ylös muistiin. Muutama muukin otti esimerksiksi seuraamista ja monelle tehtiin erilaisia häiriöitä. Näitä voisi Sipsinkin kanssa harjoitella. Esimerkiksi niin, että seurattaa koiraa käden ylhäällä sivuilla. Kokeilin tätä Sipsin kanssa hallilla ja se ei kyllä tajunnut yhtään, meni tosi kauas. Eli on ilmeisesti kuitenkin kiinni siinä kädessä, vaikka ei sitä mitenkään töki tms. Sitten perusasennossa käsien heilutusta ilman että koira heiluu mukana voisi myös kokeilla. Ja yleisesti ottaen häiriötreenejä niin, että joku häiritsee vieressä ja koira ei saa hävittää kontaktia (helpompi sivuasennossa kuin liikkeessä). Tai kentälle erilaisia merkkejä, kapuloita, leluja ja niiden välissä seuraamista hyvässä kontaktissa.

Sitten yleisesti ottaen pitäisi tehdä Sipsille paljon kuuntelutreeniä. Esimerkkejä mitä tuolla tehtiin, oli sellainen, että koiralle heitettiin noutokapulaa ja sillä tehtiin muutama nouto lähellä merkkiä ja sen jälkeen lähetettiin merkille. Kuunteleeko koira vai lähteekö noutamaan (aika moni lähti noutoon). Tai muutama hyppynouto ja sen jälkeen käskee koiran maahan, niin lähteekö noutoon vai meneekö maahan.

Sitten jonkun tehdessä ohjattua noutoa kouluttaja painotti sitä, että merkillä pitäisi niissä liikkeissä, missä se tulee, olla yhtä suuri painoarvo kuin itse liikkeellä (ruutu/ohjattu nouto). Mehän ollaan Sipsin kanssa paljon ruutua harjoiteltu, mutta ei vielä yhtään merkkiä. Joten pitänee sitäkin ottaa treenilistalla (joka on jo muuten aika pitkä...). Ja samoin ruudussa ja merkillä pitäisi treenata myös pysymistä, eikä aina vaan sitä seisahtumista siihen.

Tässä vielä kuvia päivästä. Kuvat on ottanut Inka Vuorenmaa, joka oli mulla kaverina koulutuksessa.

Yleistä treenailua, Sipsin kanssa harjoitellaan seuraamista

 

Menossa paikallamakuihin. Tehtiin alkuun kokoontuminen pienessä tilassa, sellaistakin on ihan hyvä harjoitella välillä.

Ja tuomarin tarkastus ihan kuten kokeessa.

Eka istumiskerta, Sipsi toinen vasemmalta.

Ensimmäinen paikallamakuu, Sipsi makaa tukevasti etujalat harallaan, mutta kouluttajan mielestä tämä ei ole ongelma, vaan pitäisi keskittyä mieluummin siihen, että menee heti ekalla maahan.

Toinen istumisryhmä, Sipsi oikealla. (Meidän ryhmässä oli näköjään aika vaaleat koirat, kaikki tummat taisi olla ekassa ryhmässä.)

Hienosti meni, hyvä Sipsi!

Treeniä viikon varrelta

Eilen olin suunnitellut tekeväni lähikentällä ruutua, ohjattua noutoa ja tunnaria, mutta kentällä olikin muita treenaamassa, joten otettiin sitten vaan seuraamista videoituna, vähän kaukokäskyjä ja luoksetulon stoppeja. Seuraaminen ei tuntunut kovin hyvältä ja ei se nyt kovin hyvältä näyttänytkään, mutta ei ehkä kuitenkaan niin kauhealta kuin mitä olen pelännyt. Innostuessaan on vähän vino ja edistää kyllä kauheasti, mutta ajoittain on ihan ok. Palkkasin paljon takaa ja teki sitten välillä sinne omia syöksyjä, joten pitää siihen palkkaamispaikkaan saada vähän balanssia.

Tässä video ekasta seuraamispätkästä:

http://www.youtube.com/watch?v=aR9gBdDTTR4&feature=youtu.be

Kaukokäskyt tein takapalkalla ja siihen tuli sitten vinoutta ja istumasta meni maahan vähän väärin, mutta muuten aika kivasti on siinä edistytty. Kotona tekee jo kaikki vaihdot ihan mukavasti. Välimatkan lisäämisessä pitäisi vaan nyt olla tarkkana, että tekniikka pysyy kasassa.

Luoksetulossa stoppasi ekalla kerralla hyvin, sitten läpijuoksu ja kun tämän jälkeen yritin stopata, niin tuli vaikka kuinka paljon eteenpäin. Rami oli takana palkkaamassa sitä ja huusi sitä nimeltä samalla hetkellä kun stoppasin, mutta silti ei pysähtynyt kunnolla. En tiedä otinko liian pitkän välimatkan vai miksi se eka toimi niin paljon paremmin. Ei auta kuin treenata lisää.

Kotona ollaan tehty ohjattuja suuntia sukilla, mutta jotenkin se tuntuu nyt tosi pahasti jumittavan. Sipsi menee ihan kumpaan suuntaan sattuu huvittavan, eikä kuuntele mun käskyjä. Ja sitten jos torun sitä, se menee ihan kummalliseksi, eikä osaa enää mitään. Esimerkiksi jos pyydän sitten peruuttamaan, niin on ihan sillai, että en oo ikinä kuullutkaan. En tiedä oonko tehnyt liian pitkiä sarjoja.

Huomenna on kultaisten noutajien tokokoulutus Lahdessa. Ajattelin ottaa Z-liikettä kun sillä tuppaa olemaan sitä ennakoimista. En oikein tiedä mitä muuta pitäisi tehdä, kun tuo seuraaminen kyllä on meidän ikuisuushaaste, mutta toisaalta olen siihen niin hirveästi ohjeitakin saanut, etten tiedä auttaako lisäohjeet kuitenkaan. Muissa liikkeissä ei niin kauheasti ongelmia ole, kun en niitä ole ehtinyt tarpeeksi treenata.

Uudet opit käyttöön

Tänään Sipsin kanssa treenaamassa Vantaan Varistossa. Kokeiltiin ensin ohjatun noudon treeniä eilisen suunnitelman mukaan ja yhtä kertaa lukuunottamatta meni oikein kivasti suoraan ohjattuun suuntaan. Ehkä tämä tästä lähtee.

Sitten tein yhden luoksetulon aika läheltä ruutua ja sen jälkeen lähetin ruutuun, mutta meni sinne luoksetulopaikalle. Sain ohjattua ruutuun ja sitten suoraan ruutuun lähetys onnistuikin hyvin. Täytyy seuraavalla kerralla tehdä vähän kauempana noin iso häiriö, jotta onnistuu ruutuun lähetys heti ekalla. Meni nyt kuitenkin selvästi syvemmälle ruutuun.

Sitten seuraamista videoituna ja nyt ei ollut yhtään niin pahaa se edistäminen, kun palkkasin heti aluksi kerran takaa. Tosin into meinasi sitten vähän hyytyä, kun oli niin paljon juoksutreeniä alla. Viimeiseksi otettiin vielä yksi tunnari ja Sipsi meinasi intoilla kapuloilla, mutta en nyt pysäyttänyt sitä, koska näytti kuitenkin suht hyvin tekevän ja se toikin sitten oikean hienosti!

Treenikaverina meillä oli bortsu Cato, jonka kanssa itse vähän puuhastelin jotain, kun sen isäntä ei ole sille muuta opettanut kuin perusjuttuja. Sipsi pääsikin sitten sen kanssa leikkimään treenin lopuksi ja vaikka vähän meinasi pepun nuuhkimiseksi mennä, niin ihan hyvin ne kuitenkin sitten leikkivät. Oli kyllä hauska opettaa bortsua, joka jaksoi aivan eri tavalla juosta pallon perässä ja opetella uusia asioita, vaikka oli kauheasti leikkinyt ja juossut välillä. Vähän toista luokkaa kuin Sipsin kanssa, mutta näin laiskalle ihmiselle tuollainen Sipsi taitaa kuitenkin olla parempi koira. :D