Aloitettiin Nachon kanssa. Olin lukenut tuuli-ilmaisusta ja halusin kokeilla sitä. Yöllä oli tullut paljon lunta ja aamulla vielä hieman tuli hiutaleita ja tuuli aika kovasti. Tehtiin ensimmäinen toisto niin, että maalimies tervehti Nachoa ja lähti sen jälkeen piiloon. Kävelin Nachon kanssa siinä vähän, että ei ainakaan täysin nähnyt mihin maalimies meni. Sitten lähdettiin kävelemään hänen piiloa kohti ja Nacholla kyllä kovasti kävi nenä. Sitten kun ajattelin, että nyt se varmaan sai hajun, päästin sen menemään. Lähti hyvin sinne suunnalle, mutta taisi mennä kuitenkin loppuosan jälkiä pitkin.
Kokeilimme sitten toiseen paikkaan, mutta siinäkin kävi vähän sillä tavalla, että Nacho juoksenteli vaan kauempaa ja sitten siellä käveli joku mies koiransa kanssa ja kutsuin Nachoa ja sitten se juuri juoksikin maalimiehen kohdalle ja ilahtui kovasti, kun löysi sen.
Olin itse ajatellut, että menen niin lähelle, että Nacho varmasti saa hajun, mutta Rami ei jotenkin ollut ymmärtänyt yhtään tätä ideaa, ja koko ajan hoki, että päästä nyt jo se, että ollaan ihan kohta maalimiehen luona, niin en sitten jotenkin kävellyt niin lähelle kuin olisin itse halunnut.
Tehtiin sitten vielä kolmas toisto, tarkoitus oli, että maalimies menee piiloon ihan tien varteen ja kävelen siitä Nachon kanssa ohi, kunnes se saa hajun ja sitten vaan päästän sen maalimiehen luo ihan läheltä. Tässä vaan kävi taas niin, että Ramin mielestä Nacholla oli haju, mutta minun mielestäni ei, mutta sitten kun toinen siinä hokee, että päästä nyt se, niin hankalahan se on vastaan väittää, kun ei edes itse tiedä missä maalimies on. Nacho ei sitten kuitenkaan löytänyt maalimiestä ja lähti taas kauemmas juoksentelemaan. Kutsuin sen takaisin ja kytkin välissä, koska tiellä meni ohi mies koiransa kanssa. Yritin sitten vielä kävellä tietä pitkin, mutta ilmeisesti tuuli oli kääntynyt, koska Nacho ei vaan millään saanut hajua maalimiehestä. Päästin sen kuitenkin sitten hetken päästä takaisin, kun kovasti yritti oikeaan suuntaan haistella. Lähti etsimään, mutta taisi taas mennä jälkiä pitkin (en tarkkaan nähnyt mitä se kuusien takana teki). Löysi kuitenkin maalimiehelle.
Mutta kait näistä huonosti menneistäkin suorituksista jotain oppii. Ainakin sen, että seuraavalla kerralla Nacholle täytyy tehdä enempi häiriöjälkiä, ettei ala jälkiä pitkin etsimään. Ja täytyy sitten katsoa millainen tuuli on, että yrittääkö vielä tätä tuulesta hajun saamista vai kokeillaanko mieluummin niitä haamuja. Kovastihan se kyllä nenää käyttää, että ei sillä sellaista huvikseen juoksentelua taida olla. Eikä sitä oikein ihminen osaa sanoa, että miten ne hajut menee milloinkin, että hankalahan se on koiralle kertoa, miten sen pitäisi haistella.
 |
| Luminaama |
Pepsille tehtiin vaan näkölähtöjä ja sitten haamuja. Suurimman osan teki vieras maalimies, mutta sitten tein itse yhden haamun. Olin polvillani, kun Pepsi juoksi lähelle, mutta jotenkin ei sitten tajunnutkaan, että kuka siinä oli (eri tyyppi kuin aiemmin), eikä saanut yhtään hajua, joten säikähti minua ja alkoi haukkua. Liikahdin hieman, jotta se näki, että olen ihminen ja kun tunnisti minut, ilahtui kyllä kovasti. Mutta selkeästi sille pitää tehdä vielä helpompia ja erilaisia maalimiehiä, joista saa kovasti palkkaa. Hyvin sekin nenää käyttää, saa vaan nähdä jaksaako isäntänsä innostua tätä treenaamaan (kun ei kuulemma saakaan vaan pitää hauskaa, vaan ihan oikeasti koiria yritetään opettaa).
En nyt tiedä onko teidän porukassa ketään, kellä olisi enemmän kokemusta hausta, mutta kuulostaa vähän että ei :) Hajunhaussa maalimiehen kannattaa ottaa yksi kreppimerkki (jos ei oikeita ole, leikatkaa vaikka muovipussin suikaleita) ja laittaa se ylös puuhun täsmälleen siihen kohtaan, mihin menee piiloon (ja hyvin piiloon, että koira ei voi löytää silmillä). Ohjaaja tietää kävellä sitten kohti sitä merkkiä. Tuulen suunta pitää myös ehdottomasti tarkastaa etukäteen, ja suunnitella piilo ja aloitussuunta niin, että koira ei törmää maalimiehen menojälkiin. Ja ekoilla kerroilla voi käydä jopa kiertämässä maalimiehen piilon metrin päästä, että koira ihan satavarmasti on saanut hajun. Muuten tulee opettaneeksi kaikkea mitä tällä harjoituksella nimenomaan yritetään välttää!
VastaaPoistaSuosittelen ehdottomasti jotain osaavaa ihmistä käymään edes kerran tai pari, että pääsette kunnolla alkuun. Eihän ne koirat pilalle mene ilmankaan, mutta jos sitten laji imaiseekin tosissaan mukaansa, niin tosi kurjaa, jos joutuu kauheasti korjailemaan alkuaikojen huonoja oppeja koiran mielestä. Esim. jäljestäminenkin vahvistuu joillain koirilla varsinkin ihan tosi nopeasti, jos koira parikin kertaa menestyy sillä.
Kiitos kommentista. Meidän ryhmässä on yks enempi hakua harrastanut, mutta hän ei viimeksi päässyt. Sitten on pari jonkin verran harrastanutta, joista toinen oli maalimiehenä viimeksi. Tarkoitus oli, että Rami kertoo tarkan paikan, mihin maalimies (pitäisköhän alkaa puhumaan maalihenkilöistä, kun hän oli nainen...) piiloutui, mutta Rami ei jotenkin ollut tajunnut sitä ideaa mitä itse ajattelin (juuri sitä, että mennään niin lähelle, että Nacho saa varmasti tarkennettua mistä se haju tulee), joten hän sitten ei kertonut niin tarkkaan sitä piiloa vaan kehotti vaan heti päästämään Nachon, kun se ilmasta hajua otti. Ja Nacho kun on tottunut nomessa lähtemään pitkälle etsimään, niin se sitten lähti enempi juoksentelemaan kuin olisi heti keskittynyt paikantamaan sitä hajua, koska ei vielä niin hyvin osaa paikantaa ja olimme varmasti liian kaukana (ehkä n. 5-10 m päässä kahdella ekalla kerralla).
VastaaPoistaViimeisellä kerralla oli sitten tarkoitus tosiaan mennä niin lähelle, että varmasti saisi hajun maalihenkilöstä, mutta siinä vaiheessa kun tulimme siihen (olimme sillä kerralla siis ihan 2-3 m päässä), oli tuuli kääntynyt, eikä Nacho saanut kunnolla hajua. Sen takia juteltiin, että ensi kerralla pitää tehdä kunnolla hajustettu alue, jossa Nacho ei varmasti voi etsiä jäljestämällä maalimiestä. Ja sovin meille pari kouluttajaakin helmikuulle, että saadaan tosiaan vähän kokeneempia avuksi, koska olisin ehdottomasti tarvinnut maalihenkilön lisäksi jonkun joka neuvoo mitä teen Nachon kanssa siinä tilanteessa, kun se ei mun mielestä näyttänyt saaneen hajua. (Ramin mielestä se oli siinäkin saanut hajun, mutta mun mielestä vasta yritti sitä paikantaa, mutta kun en siinäkään tarkkaan tiennyt missä se maalihenkilö on, niin oli tosi vaikea väittää vastaan.)
Joo, olis tosi tosi tosi paljon kätevämpää jos joku voisi näyttää kädestä pitäen. Selittäminen joko onnistuu tai sitten ei :D
PoistaMutta varsinkin nuorilla koirilla (joille ole kokemusta muistakaan lajeista, ohjatusta nenänkäytöstä jne) on ihan normaalia, että se maalimies käydään ekoilla kerroilla ihan kiertämässä. Koiran voi antaa myös haistaa suoraan sitä ihmistä, ei ilmaa. Ei nyt siis päälle tarvii kävellä, mutta vaikka ihan puolen metrin päästä se puska missä mm on piilossa (korostan vielä, että niin hyvin piiloon, että tässäkään koira ei saisi mielellään erottaa mitään ihme myttyä). Sitten kun sillä on tieto että tällaisia ihmispiiloja täältä haetaan ja se alkaa avata nenää heti ja tietää mitä etsii, eli ei esim. juuri sotke nome-juttuihin, niin sitten voi alkaa vähentää sitä kävelyä ja ottaa hajun kauempaa.
Yleensä tämä suositellaan tekemään täysin tallaamattomalla alueella, mutta en tedä miksei sitä voisi tehdä hyvin tallatullakin. Tosin jos koira on kiinnostunut jäljistä niin yrittäähän se tutkailla niitä silti, vaikka niitä olisi paljon? Siksi se tallaamaton ja takakautta kiertänyt maalimies olisi paras.
Jos koira ei ole saanut hajua, tai luulet että on ja päästät, mutta ei ollutkaan, niin kutsuisin sen takaisin ja menisin hakemaan uudestaan hajun tarpeeksi läheltä. Hortoilun salliminen ja vahingossa löytäminen vahvistaa hortoilua ja sinkoilua :) Tässä opetellaan samalla suoria pistoja, eli lähetät koiran niin (alkuun toki ihan metrin päästä jne), että maalimies on suoraan edessä. Jos koira kovin ehtii poiketa reitiltä, se oppii siksak-pistot. Kun näyttää, että koira haistelee, kannattaa käyttää hakuun ajattelemaasi vihjesanaa, jolla voit myöhemmin radalle tullessa kertoa koiralle, että nyt tehdään hakua, ja muistuttaa myös suorista pistoista. Eli sen pitäisi tarkoittaa "ihminen piilossa suoraan edessä". Moni käyttää "missä" tai "siellä" silleen kuiskaten, jännittyneesti sanoen. Eli kun olet varma että se haistelee, pidät edelleen kiinni ja pari kertaa kuiskaat "siellä... siellä on" ja sitten päästät sen sillä lähetyskäskyllä ("ukko" tms, meillä on todellisen sukupuolijakauman nimissä "täti" :D). Koska olet aluksi ihan lähellä maalimiestä, koiran haistellessa ja sun hetsaillessa "siellä...siellä!" se luultavasti alkaa heiluttaa häntää, että niin muuten onkin, näet ihan varmasti, että se on saanut hajun ja tietää mihin juoksee kun lasket sen irti. Kun olette vähän pidemmällä etkä mene enää niin lähelle maalimiestä hajunhakuun, koiran näyttäessä siltä että sillä ehkä on haju, voit pysähtyä hetkeksi ja sanoa ne tutut "siellä...". Jos se reagoi siihen, että niin onkin, päästä jo, se on hajulla. Jos ei reagoi, ei ehkä ole, joten voi varmistaa ja mennä vähän lähemmäs.